Stailiamo

torstai 29. maaliskuuta 2012

UUSI SOHVA!!!!

Pitkän pohdinnan tulos...



Luulin jo, etten saa juuri TÄTÄ sohvaa. Alkuperäinen hinta oli melkoinen ja ennen joulua kävin tätä sohvaa koe-istumassa...ja se jäi edelleen pohdintaan. Hintakin oli jo laskenut, mutta silti pohdin vielä asiaa... minä kun en ole nopea näissä asioissa.




Nyt se on kuitenkin meillä!!!  Mies teki lopulta ratkaisun ja tinkasi hinnan vielä kerran alaspäin. Eilen sohva tuli meille ja siinä se on!!!!




Sohva on tummempi kuin aikaisempi, muodoltaan yksinkertainen ja selkeä. Vanha sohva päätyi alakertaan miehen "lataamoon". Tälläinen kierrätys sopii minulle. Ja olipa mieheltäni hieno "veto", olisin pähkäillyt asiaa varmasti vieläkin. Mutta nyt olen enemmän kuin tyytyväinen.

Valmistaudun tästä lähtemään Latinos-jumppaan. Huomenna lähden työkavereiden kanssa Puolan Gdanskiin eli blogini hiljenee minun osaltani viikonlopun ajaksi. Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!!!

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Tiistain tohinaa

Alkuviikko on lähtenyt rivakasti käyntiin. Eilinen meni "harakoille" siinä mielessä, että kotona en ehtinyt oikein mitään tekemään. Töiden jälkeen syötiin koko perhe ja sitten suunnistettiin pyöräily- /kävelylenkille. Laatuaikaa kuitenkin. Sitten olikin jo pienen miehen iltatoimet eikä meidän aikuistenkaan ilta myöhään mennyt.

Tänään töissä meni vähän pidempään ja kotiin tullessa meillä oli "sälekaihdinmies" korjaamassa uuden ikkunan sälekaihdinasennusta. Yksi ikkuna on tuottanut alusta lähtien harmaita hiuksia eikä se vieläkään tullut ihan kuntoon. Nyt oli vielä säätötikku väärän kokoinen...mutta sen vaihto ei pitäisi enää olla ongelma.Siis ei pitäisi!!!

Ruokalistalla oli tänään "Satun sekalainen sienikeitto". Suomeksi tämä tarkoittaa, että keittoon laitetaan suurin piirtein sitä, mitä kaapeista löytyy. Tänään keitto koostui kanttarelleista, sipulista, kanaliemikuutiosta ja vedestä, vähän Koskenlaskijan loppuja ja purkki kermaa... Kun tekee sieniruokia kanttarelleista ja kermasta, ei näinkään huono kokki kuin minä, voi epäonnistua.



                  Ja sitten syömään. Kyytipojaksi vielä kaurapellavasiemen-leipää. Hyvää oli!




Syömisen jälkeen meitä odotti kevään ensimmäiset kylvöhommat. Laitoimme pojan kanssa rairuohot kasvamaan. Valitettavasti tänä vuonna en ollut ehtinyt ostamaan ohransiemeniä (niistä tulee tosi kaúnista ruohomattoa), joten piti tyytyä perinteiseen.



                                        Kolme pussillista siemeniä kylvettiin suureen astiaan.



                                                 Kunnon kastelut suihkupullolla päälle.




Ja sitten jäädään odottamaan kasvun ihmettä. Toivottavasti ruoho ehtii itämään vielä pääsiäiseksi...



Ilta jatkui vielä "turboilun" merkeissä. Koska sälekaihtimien korjaus jäi vielä vaiheeseen, sain hyvän syyn vaihtaa olohuoneen kalustusta hieman. Tämä kuva on otettu ruokahuoneen puolelta (ylhäältä).




Eli televisiotaso ja TV siirrettiin ikkunaa vasten ja nojatuoli sai uuden paikan "pääseinältä". Sohva pysyi siis vanhalla paikalla...toistaiseksi.




                                Viherkasvit (ne muutamat) asettelin myös hieman eri tavalla.




Tämän muutoksen myötä olohuoneestamme tuli pienemmän näköinen, mutta annetaan muutoksen olla nyt vähän aikaa näin. Vaihtelu virkistää kummasti.



Tiedän jo nyt, että kohta puolin tähän huoneeseen tulee yksi vähän ISOMPI muutos, mutta pidetään se vielä vähän aikaa salaisuutena. Onpahan yksi postausaihe lisää.

Sohvan vierestä (nurkasta) siirsin pienen pyöreän pöydän makuuhuoneemme puolelle ja tämäkin siirto saa pysyä ainakin hetken aikaa voimassa. Ja kuten kuvasta näkyy, mullanvaihdosta suivaantunut viherkasvini ei vieläkään näytä kovin hyvinvoivalta. Taidanpa jättää sen vähäksi ajaksi vähemmälle huomiolle, jos vaikka hoidankin (kastelen ) sitä liikaa...



Talossa alkaa pikku hiljaa hiljentyä. Poika on jo nukkumassa, mies lähti lenkille ja minä kulutan aikaani täällä blogimaailmassa. Tiedossa olisi vielä saunomista (KYLLÄ - me saunomme joka ilta!!!) ja TV-ohjelmien katsomista. Tänään tulisi pari sisustusohjelmaa, mutta ne taitaa jäädä tällä kertaa katsomatta. Minulla on ollut ihan oma sisustusilta täällä kotona.

Huomenna onkin jo keskiviikko ja poikamme päiväkotikaverin pitäisi tulla meille leikkimään. Tiedossa siis hulinaa...

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Semmost ja tämmöst

Viikonloppu on mennyt taas hurahtaen. Perjantaina saimme yökylään mieheni vanhimman pojan tyttären, ikä 2 vuotta ja 9 kuukautta. Perjantai-ilta meni leppoisissa merkeissä lasten kanssa touhutessa. Iltapalaksi teimme pannukakkua eikä "pikku apulaisista" ollut puutetta.




Pannukakku teki tehtävänsä ja lasten huoneessa äänet hiljenivät ilta kahdeksaan mennessä. Yö kului enemmän tai vähemmän nukkuen (riippuu keneltä asiaa kysystään). Pieni yövieraamme oli kovasti nuhainen ja yskäinen ja oma yöni oli uniltaan katkonainen. Aamu valkeni minulle ja "prinsessalle " jo kello kuusi. Annoin vähän särkylääkettä ja aamu sujui rauhallisesti sohvalla makoillen ja katsellen TV:tä. Ulos ei tarvinnut aamupäivällä mennä, mutta saimme me päivän hyvin kulutettua sisätiloissakin. Päiväunien jälkeen pieni yövieraamme haettiin kotiin. Ja ilmeisen hyvin hän oli viihtynyt, koska lupasi tulla meille joskus toistekin...

Lauantai meni siis kotinurkissa ihmetellen. Mitään "järkevää" en enää saanut aikaiseksi. Mies sentään kävi metsässä suunnistuslenkillä. Oli minulla hankittuna taas pari sisustuslehteä, mutta niiden lukeminen jäi selailuasteelle.




Sunnuntaiaamuna olimmekin siirtyneet kesäaikaan. Koko perhe taisi nousta hyvissä ajoin. Nyt en enää muista oliko jo kesä - vai talviaika, mutta hyvissä ajoin kuitenkin. Tämä sunnuntai onkin ollut täyttä tohinaa. Hyvä vastakohta eilisen toimettomuudelle. On touhuttu sekä sisällä että ulkona.

Aamutoimien ja pyykkiprojektin jälkeen innostuin siivoamaan ja mööpliseeraamaan. Hups keikkaa, ruokapöytä vaihdettiin toisinpäin! Tätä minä olin jo suunnitellut pitemmän aikaan, mutta tänään se inspis vasta tuli. Ja sitten pitää toimia, koska "kohtaus" voi mennä nopeasti ohi.





Perheen miespuoliset lähtivät aamulla vielä tekojääradalle tämän kauden viimeiselle luistelureissulle ja minä jäin laittamaan talvivehkeitä naftaliiniin. Talvikengät laitoin kaikki jo pois, mutta eteiseen jäi vielä muutama paksumpi takki... vähän niin kuin varoiksi. Tässä talvisaapaskokoelmani menossa kellariin.




Puolen päivän aikaa syötiin ja minä riehuin vielä imurin kanssa pitkin huushollia. Tänään oli myös lakanoiden vaihtopäivä eli tohinaa riitti. Päiväkahvien jälkeen minä ja poikamme lähdimme kävely-/ pyöräilylenkille äiti-mummin luokse. Pyöräily kausi aloitettiin nostamalla satulaa ylemmäs ja renkaisiin lisättiin ilmaa. Ja ei ku menoks...




                                          Matkalla pysähdyttiin katselemaan ratapihaa...



Kovasti on vielä ankeata ja harmaata, kun ei puissa näy vielä mitään vihreätä. Linnut kyllä jo laulaa lirkuttivat iloisesti...valitettavasti ne eivät näy kuvassa :)




                                          Paluumatkalla pysähdyttiin vielä yhteen leikkipuistoon...





                                                           Ja matka jatkui kotiin...




Poikamme osasi jo viime kesänä ajaa ilman apupyöriä, mutta jostain syystä hän ei vain halua luopua niistä. Tänään hän ilmoitti, että "mummille hän polkee vielä apupyörillä" ja sen jälkeen hän ei enää tarvitse niitä. Jatkuuko pyöräily tästä vai jättääkö hän sen kokonaan? Se jää nähtäväksi.

Kotona odotti mukava "yllätys" . Mies oli imuroinut minun autoni sisältä ja muutenkin siivonnut sen perin pohjin! (IHANA MIES!!)  Minulle jäi enää auton (ulkoinen) pesu. Vaikka aurinko paistoikin ihan kauniisti, oli keli vielä melkoisen kylmä toimenpiteelle. Mutta nyt se(kin) on tehty. Kaiken kaikkiaan tämä sunnuntai on ollut erittäin tehokas päivä...kaukana ns. lepopäivästä. Olo on oikein tyytyväinen. Tästä kun vielä jaksaisi raahautua jonkinlaiselle iltalenkille, niin voisi olla erittäin tyytyväinen. Tosin olen minä nytkin jo tyytyväinen.

Semmost ja tämmöst sekalaista tänne. Keväisellä mielellä kohti uutta viikkoa!!!

torstai 22. maaliskuuta 2012

Viikon kohokohta

Tänään pääsimme seuraamaan uimakoulun promootiota ja oli se hieno katsoa innokkaiden lapsien ja varsinkin oman lapsen suorituksia. Seuraavassa pieni kuvakertomus illasta:



            Tässä odotellaan naulakoilla uimakoulun alkamista. Taitaa poikaa vähän jännittää...



Ensin näytettiin lastenaltaalla, miten onnistuivat alkeisuimakoulun eri "temput". Oli meritähtikelluntaa, moottoriveneitä ja vaikka mitä. Lopuksi mentiin vielä myyrää (=uitiin!!!) Ylpeänä äiti sai todistaa oman lapsen uimista. Kymmenen metriä myyrää!!! (Tässä kuvassa poikaa vähän itketti ja meinas koko promootio mennä "mönkään". Sinnikkäästi hän kokosi kuitenkin itsensä)




       Ja lopuksi päästii laskemaan vesiliukumäkeä. Se oli kivaa!!! Tässä kuvassa jonotetaan.


                                                Tyytyväinen ilme kertoo kaiken!





Ja promootio päättyi todistusten jakoon ja mehu/kahvihetkeen. Huima kokemus varmasti meille kaikille. Huomenna olis tarkoitus mennä lapsen kanssa ihan kahdestaan kokeilemaan uutta taitoa. Väsyneenä ja onnellisena poika nukahti sänkyynsä. Vähän ennen nukahtamista hän tokaisi vielä, ettei taida mennä jatkouimakouluun...taisi olla rankka kokemus...molemmille. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Ihmetyksen aiheita...

Ensimmäinen ihmetyksen aihe:

Ei se kevät tullutkaan! Ainakin, jos sattui katsomaan alkuillasta ikkunasta ulos. Räntää tuli taivaan täydeltä ja maisema vaihtui tosi nopeasti valkoiseksi. Minun oli nopeasti haettava kamera ja napsittava muutama kuva pihaltamme. Tässä tunnelmia pihaltamme tänään...










Toinen ihmetyksen aihe:

Sain viikonloppuna tietää, että "tilpehöörin" säilytyspaikkana oleva muki onkin haluttu keräilykohde...





Joku (keräilijä) maksaisi tästä Muumi -mukista ilmeisesti 300 euroa. Ja minä mietin, pitäisikö minun muuttaa mukin nykyistä käyttötarkoitusta. Varmaa on se, että en minä  uskalla sitä enää ainakaan mukina käyttää... eikä se myöskään ole myynnissä!!!

Kolmas ihmetyksen aihe:

Lapseni uimakoulu jatkuu vielä neljänä iltana tällä viikolla. En voi kuin ihmetellä lapsien innokkuutta ja kehittymistä. Tänään lapseni kellui meritähti- kelluntaa pää alaspäin vedessä ja myös selällään. Huimaa edistystä taas viime viikkoisesta!!! Samaan hengenvetoon ihmettelen myös uimakouluopettajien ammattitaitoa ja vastuuntuntoa (Lapsia on sellaiset 20 ja opettajia kaksi). Torstaina uimakoulu päättyy ja pääsen katsomaan ja ikuistamaan "ihmelapseni" suorituksia...



Eli luultavasti postailen seuraavaksi vasta torstaina. Ellei tule jotain uutta postailtavaa sitä ennen...


P.S. Joku tarkkasilmäinen lukija voi huomata muutaman eron aikaisempaan blogiini. Lisäsin eilen sivulle "pysyvä kuvan" (käsityökorini) ja samalla levensin kirjoituksieni aluetta hieman. (Tämä alkaa mennä näköjään hienosäädöksi). Kokeilin myös muutaman muun asian lisäämistä, mutta ainakaan vielä taitoni eivät riittäneet tähän. Yritän myöhemmin, ehkä paremmalla onnella. Näillä mennään nyt.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Operaatio mullanvaihto

En tunnustaudu viherpeukaloksi ollenkaan, mutta oli tullut aika vaihtaa sisäkukkasista mullat. Samalla tulin hankkineeksi muutamia uusia altakastelevia ruukkuja ja pari pussia multaa.Ja tästä operaationi alkoi. Tehtävän suorituspaikkana meidän kylpyhuone.





Viherkasvit näyttivät kieltämättä melkoisen nuukahtaneilta ja multakin oli ruukuista vähissä. Ei muuta kuin toimeen...



Rahapuu on kituutellut yksinäisenä ruukussa ja sai armonaikaa lisää. Näyttää huomattavasti paremmalta kuin aikaisemmin.


Työkaveriltani sain anopinahampaita. Koulin (onkohan oikea termi?) niitä eri ruukkuihin ja tässä niistä yksi versio.



Anopinhampaalle laitoin kaveriksi miehen kotoa saadun/perityn limoviikunan. Limoviikuna oli kasvanut jo liian isoksi ruukkuun, joten jaoin sen kahteen osaan ja tämä kuvan yksilö näytti nauttivan mullan ja purkin vaihdosta.



Kun taas tämä puolisko taisi ottaa siirrosta vähän "nokkiinsa" eikä tällä hetkellä ole tietoa tokeeneeko vielä. Seurataan tilannetta.


Loput anopinhampaat istutin uusiin ruukkuihin ja asettelin ne ruokahuoneen ja olohuoneen väliselle "hyllylle". Lopputuloksen nähtyäni en ole aivan varma,  jäävätkö ne siihen...


Tässä vielä anopinhampaat vähän eri vinkkelistä kuvattuna. Ja tässä(kin) kuvassa on pientä kuvakäsittelyä.


Ruukut ja mullat tuli vaihdettua myös olohuoneen kasveille. Anopinkielen takana nököttää uusin tulokas (Jukka-palmu). Kaiken kaikkiaan lopputulos oli mielestäni hyvä ja tekemättömien töiden lista väheni taas yhdellä tehtävällä.


Projektina mullanvaihto ei kuulu niihin mieluisimpiin, mutta lopputulos tyydyttää aina. Ensi vuonna ei tarvitsekaan ryhtyä näin massiiviseen operaatioon, pelkkä mullan lisääminen riittänee. Ja voipi olla, ettei yksikään näistä ole enää elossakaan...sehän jää nähtäväksi. Näistä "vihreistä" tunnelmista kohti uutta viikkoa!

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Keskellä viikkoa

Tämän viikon menemiset on aikatauluttanut työ ja lapsen uimakoulu. Paljon muuta ei ole ehtinytkään tekemään. Uimakoulu kestää 1 tunti 45 minuuttia ja olen yrittänyt käyttää tuon ajan mahdollisimman "tehokkaasti". Eli uimakoulun aikana maanantaina tein kävelylenkin ympäri kaupunkia, eilen kävin PRISMAssa ostamassa pojalle uimalasit ja hankimassa ruokaa. Tänään oli työkaverin kanssa 40 minuutin lenkillä. Huomenna teen varmastikin lyhyen kävelylenkin, vien lapsen kotiin ja lähden vielä Latinos-jumppaan. Perjantaina voi ottaakin rennommin (siivousta, pyykinpesua, ruoanlaittoa...) ja viikonloppuna pitäis vielä vaihtaa mullat kukkaruukuista ja mennä miehen kanssa hirvipeijaisiin... kyllä ohjelmaa on!

Ensi viikolla jatkuu sama "rumba", mutta toisaalta on tämä ihan kivaakin. Onneksi tämä uimahallin määräämä aikataulu ei kestä  kokonaisuudessaan kuin kaksi viikkoa. Ja kaikkein kivointa on se, miten lapsi todella tykkää ja on innostunut...ja itsekin saa vähän omaa aikaa.

Tänään on käyty jo saunassa ja nyt aletaan päättämään päivää ( ups!...en siis "konkreettisesti", vaan ihan tämän päivän lopetusta...heh,heh!) Istun vielä hetken koneella eli luen muiden blogeja ja jos jaksais katsoa vaikka kympin uutiset. Ja olis mulla vähän "iltalukemistakin"...






... taitaa jäädä selailuksi. Voi olla, että en jaksa sitäkään...

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Puutalkoita ja muuta pientä

Meidän piti mennä koko perhe viikonlopuksi mökille, mutta heikentyneen jäätilanteen vuoksi tulinkin muihin aatoksiin. Minä ja poika jäimme kotiin mantereelle ja me päästimme isännän heikoille jäille (ja mökille.) Mökillä oli tiedossa puutalkoota ja niitä on tehty koko viikonloppu, myös täällä kaupungissa. Mies on tehnyt poltinpuita kotiin, muille mökkiläisille ja tuonut vielä tukkeja sahautettavaksi tänne maihin. Todella tehokas viikonloppu. (Eikä se jää nyt kovin heikkoa vielä ole, koska isäntä kulkee siellä traktorilla...).





Minun ja nuoremman pojan tehtäväksi on jäänyt puiden latominen sisälle. Useampi motti on "järjestetty" kauniiksi pinoksi.Vielä muutama motti odottaa alakerrassa latomista ja se olkoon meidän/ minun homma tänään. Mökillä puutalkoot jatkuvat tänään ja vielä huomenna, koska jäätilanne muuttunee viikon aikana oleellisesti...tai siis niin ainakin luulen. Ollaanhan jo maaliskuun puolivälissä ja viikoksi on luvattu ihan lämpöasteita.




Tänään aamuaurinko oli niin ihana, että minun oli otettava kuva meidän makuuhuoneesta vähän eri vinkkelistä. Kuva ei tee täyttä oikeutta valolle, mutta valon määrä makuuhuoneessamme ja olohuoneessamme on mahtavaa. Kiitos isojen ikkunoiden!

Makuuhuonessa hyllyn päällä on ihana koruteline, jonka sain joululahjaksi miehen vanhimman pojan vaimolta (kutsun häntä kyllä miniäksi, vaikka emme olekaan "verisukulaisia"). Minun on pitänyt monta kertaa esitellä tämä koruteline blogissani, mutta nyt taisi tulla sopiva hetki.




Koruja lojuu vielä yöpöydän laatikossa vaikka kuinka paljon, kun en raski täyttää korupuuta koruilla... tässä riippuu käytetyimmät koruni.

Poikani on osoittautunut tänä talvena melkoiseksi jääkiekkoilijaksi. Minun on ehdottomasti esiteltävä hänen päiväkodissa askartelemansa jääkiekkoilijat. Minusta nämä ovat niin hellyttävät...varsinkin kun tiedän, ettei hän ole mikään näpertelijä/askartelija.








Tänään menemme vielä moikkaamaan serkkupoikia, kun ovat viikonlopun olleet äiti-mummin hoivissa. Pitäis vissiin ulkoillakin, kun keli on noin hieno. Huomenna poikamme aloittaa uimakoulun ja täytyy sanoa, että kyllä äitiä(kin) jännittää. Kahdeksi viikoksi on ohjelmaa tiedoksi maanantaista torstaihin. Muuta ei varmaan sitten ehdikään tehdä. Mutta nyt tekemään ruokaa... eli latomaan ranskalaiset ja nakit uuniin. Maistuis varmaan sullekin!!! :)