Stailiamo

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Vappufiiliksissä


Täällä on valmistauduttu vapun viettoon jo viime viikosta lähtien. Kävimme pojan kanssa viime viikolla vähän Tiimarissa ja sieltä löytyi kassillinen "vappuhärpäkettä.




Mukaan tuli kaikenlaista: perinteistä serpentiiniä, paukkuserpentiiniä, pillejä (täytyyhän meteliä olla!), saippuakuplia, ilmapalloja ja herkkuja...
 
 
 


Kaikkein paras löytö taisi olla nuo "Batman-lasit".




Huomenna pitäisi koristella kotia, sillä illemmalla meille tulee pikkuväkeä alottamaan vapun viettoa. Tarjolla olisi vohveleita ja muuta herkkua.
 

Tänä vuonna vietämme vappua poikkeukselliseti täällä kaupungissa. Jos en ihan väärin muista, tämä on poikamme ensimmäinen vappu, jota emme vietä mökillä. Perinteisesti olemme aloittaneet grillikauden vappuna, mutta luulenpa, että tänä vuonna se saa jäädä väliin. Ilmanhaltijat kun ovat lupailleet perinteistä vappusäätä...eli sadetta.

Luvassa siis kaksipäiväiset "riennot". Huomenna aloitetaan ja keskiviikkona jatketaan. Jos vaikka vappuna piipahtaisimme kaupungin keskustassa ihmettelemässä vappuhulinaa...




sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

GLORIAa

Viikonloppu on mennyt rauhalliseti kotona. Sää on ollut täällä Länsi- Suomessa keväisen kylmä ja pilvinen/sumuinen. Eilen kävimme päivällä tervehtimässä pojan isoveljeä Gloria -keittiö -myymälässä, koska siellä oli "avoimet ovet".



 
Liikehuoneisto sijaitsee aivan kaupungin keskustassa ja vaikka se onkin pieni, on sinne saatu mahdutettua useampikin keittiöryhmä. Tällä vieraillessani minä alan aina haaveilla...
 



Tästä keittiöryhmästä minä pidän erityisesti. Selkeätä...ja valkoista.





Samalla katsoin ovimalleja uuteen mökkikeittiöömme, joka tulee sinne vuonna....jotain! Pari hyvää ovimallia jo löysin ja yhden todella hienon, jota jäin kuitenkin epäröiden miettimään. Harmi, kun en huomannut ottaa niistä valokuvia.
 
 
 


Tässä veljekset (kuin ilvekset). Ikäerosta huolimatta yhdennäköisyys on huomattava.




Ja tähän lopuksi vielä kuva (tulevasta) koululaisesta uudessa kevät takissaan. Jalkaankin laitettiin ne uusimmat Angry Birds-tennarit.
 
 
 
Tällä hetkellä odottelemme isäntää kotiin Afrikan reissulta. Hän soitti jo puolenpäivän aikaan Helsingistä (eli on jo kotimaassa) ja kohta hänen pitäisi olla kotona. Mukavaa, kun perhe on taas kasassa.
 
 
 

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Pudonnut kelkasta?


Tämä äityliini on ainakin pudonnut jossain vaiheessa kehityksen kelkasta. Ainakin, jos katsoo nykyistä kännykkääni. Vai mitä mieltä olette?




Tällä kännykällä alkaa olla jo vuosia takana, mutta vielä se pelittää. Tässä on kamerat, nettiyhteys-mahdollisuudet ja paljon muutakin, joista en ymmärrä yhtään mitään.  Tämä kännykkää vetelee muutenkin viimeisiä, kun sitä katsoo vähän tarkemmin...
 
 

Takakansi pullottaa uhkaavasti. Akku on jollain tavalla lihonut, kun ei pysy enää kuoressa. Voikohan tämä räjähtää?...taitaa olla jo räjähtänyt...



Mitään suurta intoa puhelimen vaihtoon mulla ei kuitenkaan ole ja yritän sinnitellä tämän kanssa kesään asti. Silloin hankimme pojalle oman kännykän ja samalla ajattelin uusia omankin puhelinkaluston.

Minulle ei henkilökohtaisesti ole suuria vaatimuksia puhelimen käyttöominaisuuksilta. Kunhan pystyn soittamaan ja vastaamaan, ottamaan kuvia sekä lähettämään viestejä. Nettiyhteyttä en koe tarvitsevani, koska minulla ei ole "naamakirjaa" (=Facebook) enkä twittaa enkä harrasta/ymmärrä muutenkaan tuosta ns. SOME-maailmasta mitään.

Kännykän käyttäjänä olen onneton, koska minulle se on pääsääntöisesti aina hiljaisella ts. minua on vaikea tavoittaa puhelimella. Tähän on (olevinaan) ihan syynsäkin. Töissä (opettajana) en voi pitää puhelinta auki (siis luokassa) ja työpäivän jälkeen en meinaa oikein muistaa laittaa sitä "päälle". Jos oikein tärkeätä asiaa on, niin minut tavoittaa työnumerosta. Kaikki jotka minut tuntevat, tietävät kyllä tämän asian...

Tänään kuitenkin selailin vähän kännykkävalikoimaa ja omasta mielestä löysin suht edullisen ja minun käyttötarkoitukseeni sopivan Nokialaisen. Samalla selailin pelikoneiden maailmassa ja tulihan tuota tutustuttua kannettaviin tietokoneisiin ja tabletteihin. Jossain vaiheessa tarvitsee uusia tätäkin kalustoa.

Meiltä löytyy kotoa tällä hetkellä kaksi iPadia, kaksi kannettavaa ja yksi pelikone (XBox). Omiin tarpeisiin tuo iPadin käyttäminen tuntuu vielä hankalalta, vaikka onkin ihan "kätsy". Tämä blogien kirjoittaminen ja kuvien käsittely onnistuu tällä tiedolla ja taidolla paremmin/näppärämmin vielä läppärillä.

Menihän minulla kameran hankintaakin sellaiset pari vuotta ennen kuin pystyin tekemään ostopäätöksen. Tuo tietotekniikan ja elektroniikan kehitys on niin huimaa, ettei itse oikein tahdo pysyä perässä...saatikka ymmärtää sanastoa. Poikani on jo monilta osin minua näppärämpi. Pitäsiköhän sitä mennä välillä jonnekin kursseille päivittämään tietonsa, että pääsis edes vähän ajan tasalle (kelkkaan mukaan). No, jos saisi itsensä edes sinne puhelinkauppaan...







perjantai 26. huhtikuuta 2013

Perjantaiostoksia

Työviikko on taas takanapäin. Tänään kävin ostamassa isännälle syntymäpäivälahjan ja samalla tuli ostettua vähän muutakin.




Poika tarvitsi (jälleen) uudet saappaat, kun edelliset ovat jääneet pieniksi ja kenkäosastolta löytyi muutakin lapselle.
 



Tämä äiti tuntuu hurahtaneen tennareihin. En vain voinut olla ostamatta näitä. Varsinkin kun nämä eivät olleet edes kalliit.
 



Ja varsinkin, kun nämä olivat vielä Angry Birdsit. Minä taisin olla enemmän innoissani kuin poika.
 
 
Ostin minä itsellenikin kaikkea tarpeellista, kuten esim. pölynimurin suulakkeen (rikki menneen tilalle), pölypusseja, mikroaaltouunin kuvun... ?!!!
 
 
 

...ja uuden astiapyyhkeen keittiöön. Tämän ohi en voinut todellakaan mennä, kun näin sen kaupassa esillä. Värimaailma sopii just eikä melkein meidän keittiöön.
 
 
 


Ripustin pyyheliinan hetkeksi tiskialtaan alapuolelle, mutta vain kuvauksen ajaksi. Eihän tätä raaski edes käyttää.
 

 
 
Kuosi on minusta todella kiva. Samaan sarjaan (jonka nimeä en muista) kuuluu myös mukeja, lautasia, kippoja ja pikku purkkeja. Meinasin vielä ostaa yhden kannellisen purkin sokerikoksi, mutta himmasin loppumetreillä shoppailuintoani.
 
 
Nämä "itselle" ostamani tavarat eivät nyt ole kovinkaan henkilökohtaisia, mutta totuuden nimessä täytyy sanoa, että kyllä imuroiminen on paljon mukavampaa uudella kuin rikkinäisellä suulakkeella ja uusi mikroaaltouunin kupu on paljon parempi kuin vanha. Näitä elämän pieniä iloja vain!
 
Vein pojan äsken kaverin luokse leikkimään ja nyt nautiskelen (?) yksinolosta. Illemmalla tiedossa vielä saunomista ja oleilua kotona. Tästä on mukava aloittaa viikonlopun vietto.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Pieni muutos


Tänään illalla vieraakseni tulee naapurista ystävättäreni. Kotiin tullessani minun oli pakko tehdä pieni pikasiivous ja samalla tuli tehtyä myös pikamuutos ruokahuoneessa.




Näkymä tilanteeseen ennen muutosta. Meillä on pitkään pöytä ollut huoneen pitkän sivun suuntaisesti, mutta tänään "vekslasin" sen taas toisinpäin.
 



Eli nyt meillä on pöytä tavallaan poikittain. Pojan mielestä järjestys on parempi, koska nyt hän näkee TV:n paremmin syödessään...perustelut nämäkin. Ja voi mitä kasvatusta taas! :)
 


 
Pöydän keskelle ostin jo viime viikolla krysanteemin ja se on ainakin toistaiseksi hengissä. Uuden kukkakimpunkin olisi voinut kaupasta ostaa, mutta nyt mennään näin.
 
 


Tuosta keltaisesta väristä en tunnu pääsevän irti millään.
 


 
 

Ja tuo ihana keväinen auringonpaiste paljastaa armottomasti, että ikkunat pitäisi pestä. Meillä on myös täällä kotona sisällä jonkin verran lasipintaa. Niissäkin näkyy kummasti pienen ihmisen sormenjälkiä. Tänään en ryhtynyt kuitenkaan isompaan siivousprojektiin. Sitä paitsi imurimme suulakeosa on mennyt rikki (liiallisesta käytöstä?!). Imurointi on sillä melkoisen haasteellista, kun suulake osa on aivan "lötkönä".

Nyt kuitenkin ruoanlaitto kutsuu ja alkuillasta saan aikuismaista kahviseuraa pitkästä aikaa. Kälätystä luvassa, joten olen antanut "armon käydä oikeudessa" ja pojalla on tänään ylimääräinen "Xbox-pelipäivä"...ja kaikki osapuolet tyytyväisiä.





Ja jos vielä illalla jaksaa, rentoudun tänään tulleen lehden parissa. Tuolta telkkarista kun ei nykypäivän tunnu tulevan enää mitään ns. kunnon ohjelmaa. Mitä ikinä sitten se olisikaan...
 




maanantai 22. huhtikuuta 2013

LEGOilua

Huhtikuun viimeinen täysi viikko on hurahtanut käyntiin. Maanantai on ollut minulla joskus ns. viikon pahin päivä. Olen ollut töistä tullessani hyvin väsynyt enkä ole saanut mitään kotona aikaiseksi.

Huomasin tässä kerran, että tämä tilanne on jotenkin muuttunut. Nykyään olen maanantaisin yllättävänkin aikaansaava. Tänään hain lapsen eskarista ja kotona aloin heti valmistella huomisen tuntia. Sen jälkeen tein ruoan/perunamuusit ja viikkailin puhtaita pyykkejä kaappiin.

Syömisen jälkeen poika pyysi, jos pelaisimme legoilla (kun ei oltu kuulemma piiiitkääään aikaan leikitty). En minä tietenkään voinut kieltäytyä moisesta pyynnöstä. Samalla tuli harjoiteltu kameran käyttöä ja edelleen olen erittäin tyytyväinen sekä kameraan että kuvien laatuun.




Poika haki huoneestaan metsäpoliisiaseman ja muuta asiaan kuuluvaa rekvisiittaa ja yhteisleikki alkoi. Välillä ehdin kuvaamaankin.
 
 


Poliisilaitoksella oli välillä vankilan puolella vähän ruuhkaa, kun rosvot täyttivät vankilan eikä huimilta takaa-ajoiltakaan voitu välttyä.





Meno oli välillä kuin paremmissakin action-filmeissä ja rosvoja jahdattiin niin maalla, merellä kuin ilmasta käsin.
 
 
 

Näistä kuvista tulikin mieleen (pieni "aasin silta"), että pari viikkoa sitten varasin meidän perheelle kesälomamatkan Tanskaan, Legolandiaan.
 
 
 
Tämä päivä alkaa lähestyä loppuaan ja huomenna on (loogisesti!) tiistai. Työpäivän jälkeen menemme pojan kanssa parturiin, koska tämä äiti sekoili viime perjantaina parturiajan kanssa. Tämän jälkeen suunnitelmissa olisi pyörähtää vähän kaupungilla lähinnä pojan asioilla.
 
Katsotaan milloin mahdamme huomenna kotiutua. Kiirettä ei ole, sillä isäntä on metsästymatkalla niinkin kaukana Suomesta kuin Etelä-Afrikassa. Hän on hakemassa/ metsästämässä minulle (joskus tilaamani?) seepraa. Tai siis mielummin taljan  (heh,heh). Minulla ei kyllä ole tällaistä muistikuvaa tilauksesta, mutta siellä hän nyt kuitenkin on.
 
Kevätmielellä huomiseen.
 
 
 
P.S Sain äsken tekstiviestin. Mies oli ampunut sen SEEPRAN. Uskomatonta!
 
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Eteisesittelyt

Talvitamineiden varastoiminen on siinä mallissa, että nyt kehtaan esitellä jo meidän eteiset. Eilen pesin viimeiset talvivaatteet ja talvikengät saivat myös mennä varastoon. Kummasti eteiseen tuli tilaa lisää.




Asumme 60-luvun talossa ja tässä on ollut meidän muuttaessamme vain pieni tuulikaappi sisäovineen eikä ollenkaan säilytystilaa.





Ensimmäisen remontin yhteydessä nappasimme seinän takana olevasta makuuhuoneesta tilaa ja teimme tähän (todella pienen) naulakon. Myös sisäovi sai lähteä ja uusimme myös ulko-oven.
 
 
 

 
Naulakolla on leveyttä sellaisen metrin verran ja syvyyttä n. 70 cm. Tässä on välillä ollut peiliovet, mutta viimeisimmässä remontissa otimme ne pois ja nyt meillä on tällainen avomallinen tila. Toimii näinkin, koska tämä vaatehässäkkä ei näy eteisestä minnekään.
 
 


 
Tilaa ei ole ruhtinaallisesti, mutta on tämä kelvannut tälläiselle pienelle perheelle. Mieheltä olen tilannut tähän seinästä seinään menevän kenkätelineen. Toimitusaikaa ei ole minulle kerrottu.
 
 
Meillä on myös toinen sisäänkäynti talon toisesta päästä, ns. pukuhuoneesta. Tästä eteisetä mennään myös saunatiloihin ja kellariin. Eli tämä on eräänlainen läpikulkupaikka.
 


Eteinen oli alunperin pieni käytävä, mutta ensimmäisen remontin yhteydessä otimme lisää tilaa vieressä sijainneesta "kylmävarastosta". Tässä tilassa meillä on muutama korkea kaappi ja laatikollinen penkki.
 


 
Kuten huomata saattaa pinnat ovat jo vähän pois muodista. Paneelit ovat hienon keltaiset ja laattalattia rustiikkinen. Ei ehkä enää ihan mieluisinta värimaailmaani, mutta menettelee.
 
 

 
Eilen sain siirrettyä eteisestä yhden kenkähyllyn tänne ja nyt "feikki-crocsit" ja lenkkarit ovat sulassa sovussa (siististi) järjestyksessä.


 
 
Verho on alunperin teetetty meidän keittiöön, mutta jonkun sisutuskohtauksen innoittamana kokeilin verhoa tähän oveen ja siinä se nyt on saanut olla.
 
 
Kuten huomata saattaa meillä ei ole ollut mitään kuraeteistä. Tämä tila toimi meillä pikkulapsivaiheessa sellaisena tilana. Kenkätelineen paikalla säilytimme lastenvaunuja ja ihan hyvin toimi sekin.
 
Eteistilat eivät meillä ole todellakaan kummoiset, mutta hyvin olemme pärjänneet. Kenkien ja takkien määrää pyrin aika-ajoin hillitsemään. Pienet eteiset ovat säilytyksen ja siisteyden kannalta haasteelliset, mutta näillä mennään. Näissäkin tiloissa teen silloin tällöin pientä "sisutusfiksausta". Helpoin ja halvin tapa on se siivoaminen!
 
 
 
 
 
P.S. Hups! Nämä kuvat tupsahtivat eetteriin näköjään ilman kuvakäsittelyä. Tekevälle sattuu...
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Katseet pihalle

Kevät on edennyt näillä leveysasteilla huimaa vauhita. Kiitos sateiden. Väkisinkin katseet suuntautuvat pihalle. Miten meidän pihamme (meillä ei voi puhua todellakaan puutarhasta) on selvinnyt pitkästä talvesta?



 
Lunta on vain nokareen verran jäljellä ja myyrät eivät ole (ainakaan toistaiseksi) myllänneet alapihaamme. Kartiokuuset kuihtuivat jo loppukesästä, joten uusien hankinta tulee pikapuoliin ajankohtaiseksi.
 
 


Viime kesänä istutettu valmisnurmikko tuntuu myös selvinneen talvesta. Tosin vielä se ei viherrä. Piha on talven jäljiltä vähän välivaiheessa. Pulkat ja kelkat  ovat autokatoksessa odottamassa siirtoa varastoon ja pelimaali kuuluu meidän pihan "kestovälineisiin"; jääkiekkoomaali muuttuu sujuvasti jalkapallomaaliksi.
 



Tämän viikonlopun aikana pitäisi talviset istutukset (ja valosarjat ) siivota pois. Terassin rakentaminen /viimeistely pitäisi jatkua vielä tänä keväänä ja vanhoja puutarhakalusteita odottaa pieni tuunaus. Näistä kuvia sitten myöhemmin.
 
 
 
Puutarhanhoito ja "yleinen hortonomia" ei kuulu vahvuusalueeseeni, mutta näin keväisin on ihan mukava suunnitella omaa pihaa. Nyt kun meidän pihamme on saanut jonkun muodon (eli nurmikon!), voi siihen lisätä juttuja (=kasvillisuutta) vähitellen.
 
 


Eilen ostin lähikaupasta terssilehden ja nyt olenkin selaillut lehteä useampaan otteeseen.
 



Lehdessä oli mielestäni hyviä ideoita pihalle ja paljon kauniita kuvia.
 

 
 
 
Tälläisestä sohvasta minä unelmoin, mutta tänä kesänä mennään täällä kaupungissa  vanhoilla kalusteilla.
 
 
Ainahan saa kuitenkin haaveilla.
 
 
 
 
 
 
 

torstai 18. huhtikuuta 2013

Kädentaitoja

Tällä viikolla poikamme ilahdutti meitä kädentaidoillaan.
 



Päiväkodissa (=eskarissa) oli askarreltu tällainen rasia kaupunkimme syntymäpäivän kunniaksi. Pohjana oli käytetty maitopurkkia ja värit olivat tietenkin Rauman värit.
 


 
Rasian sisältä paljastui todella herkullinen yllätys. Jokainen lapsi oli päässyt leipomaan Rauma-pipareita.
 
 
 

Tosin rasiassa oli jo jonkinlainen "piparihiiri"  käynyt ennen kuin ehdin ottamaan valokuvan.
 
 

Saimme nauttia tuplasti lapsemme kädentaidoista.
 
 
 
Sateisessa torstaissa mennään. Alakuloon en aio vaipua, sillä olen ihan varma, että tämä sade edesauttaa kevään etenemistä. Kohta alan kuitenkin valmistautua illan Latinos-jumppaan ja huomenna onkin jo perjantai. Mukavaa.
 
 
 

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Jotain uutta ja vanhaa


Viime viikolla sain pojan huoneessa tehtyä pientä muutosta. Vanha lastensänky myytiin ja tilalle haettiin naapurissa lainassa ollut vanha laverisänky.
 



Sänkyyn kuuluu pyörillä liikkuva alalaatikko ja sinne on hyvä kätkeä isokokoisia leluja.

 
 


Poika sai vanhaan sänkyyn kuitenkin uuden patjan ja nyt uni on maistunut todella hyvin. Pojan mielestä tässä on parempi nukkua, kun ei ole enää "niitä laitoja". Tiedä sitä sitten...
 


 
Samat vanhat pehmolelut kuuluu olla vielä sängyllä ja nukkumaan mentäessä niiden tulee olla vieressä. Jääkiekkojuliste laitettiin myös viime viikolla (uutena asiana) seinälle.
 
 
Sini-siskonen on myös muuttamassa (melkein) maalle.
 


Hänestä taitaakin tulla nykyajan torppari. Talossa on kyllä kaikki mukavuudet, vaikka talo itsessään onkin jo vanha. Täällä on tehty pientä pintaremonttia ja ensi viikonloppuna hänen pitäisi sitten kortteerata jo tuvassa. Laitan kuvia tästä idyllisestä paikasta, kun se alkaa olla kuvauskunnossa.


Kevät etenee täällä nyt vauhdilla. Eilinen sade vei lumet pihalta ja muutenkin sää on ollut (varsinkin tänään) mukavan lämmin. Kun kevät tuntuu olevan myöhässä, niin miten mahtaa käydä tuon kesän kanssa? Tosiasia on kuitenkin se, että työviikot ja -päivät alkavat kummasti huveta...ja hetken päästä on jo pitkä/opettajien kesäloma. Hassua!





 

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Se aika vuodesta

Tänä viikonloppuna oli jälleen se aika vuodesta, että kaikki "juoksuhullut" (johon minä en kyllä lukeudu) kokoontuivat Karhuviesti- tapahtumaan. Meikäläiselle komennus tuli vähän viime tippaan, torstaina. Alunperin minun piti olla vain huoltajana, mutta erinnäisten mutkien kautta juoksupesti tulikin minulle.

Valmistautuminen tähän kisaan jäi kieltämättä vähän lyhyeksi. Viime vuotinen juoksukauteni päättyi Karhuviestiin ja sen jälkeen en ole juossut metriäkään. Torstaina oli pakko aloittaa juoskuharjoittelu. Jumpalle mennessäni kokeilin kevyesti juoksemista. Harjoittelu olikin sitten siinä!




Tänä vuonna olimme saaneet työporukasta kootuksi kaksi joukkuetta ja mukaan olimme saaneet jopa yhden miehen. Tämän takia juoksimme tänä vuonna eri sarjasssa kuin aikaisempina vuosina. Tässä vielä rauhallisin mielin lähtöpaikalla, Eurajoella.
 




Karhuviesti on nimensä mukaisesti viesti. Meidän työporukkamme on juossut aina Eurajoelta Poriin eli matkaa tulee reilut 30 kilometriä. Juoksuosuudet ovat 5,5 kilometristä 9 kilometriin.
 




Vaihtopaikat ovat 8-tien varrella, milloin missäkin. Tässä vaihto on juuri suoritettu ja ei kun menoksi...
 




Homma suoritettu ja seuraava on lähetetty matkaan. Juoksu kulki tasaisen tahmeasti, mutta ei sattunut mihinkään!
 
 


 
Karhu-hallilla molemmat joukkueet tulivat viiden minuutin sisällä maaliin ja uudessa sarjassa sijoitukset olivat ihan kelpot. JA mikä kaikkein hienointa aikamme parani jälleen viime vuodesta - kiitos uusille vahvistuksillemme!
 
 
 


Kun joukkueemme tulivat maaliin, oli aika avata kuohuvat ja kilistellä.



 

Tässä koko "ryhmä rämä". Kuvasta puuttuu yksi juoksijamme, joka joutui lähtemään  oman juoksuosuutensa jälkeen jo seuraavaan paikkaan. Kivaa oli ja ensi vuonna mennään (ilmeisesti) taas!

Hyvä olon innoittamana ajattelin, että jos sitä jaksaisi taas aloittaa lenkkeilyn. Ettei tuo juoksutauko venyisi enää yhden vuoden mittaiseksi. Juoksukalusto (=lenkkitossut) vaatii vielä pientä päivitystä/uuden parin ostamista...jos vaikka sitten...