Stailiamo

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Samaa rataa


Syysloma on muisto vain. Arki etenee melkoista vauhtia ja meno on samanlaista kuin ennen syyslomaa. Töissä on hektistä, koska ihmisiä on sairaslomilla. Onneksi työtiimini on erittäin ammattitaitoista ja joustavaa. Meillä se kouluarki näyttää sujuvan vähän vähemmälläkin työtekijämäärällä, tosin ehdimme tekemään vain välttämättömimmät asiat...ja niita taukoja pidetään, jos voidaan tai ehditään. Huh, haipakkaa!!!





 
Koska töissä täytyy mennä "sata lasissa", joudun tekemään osa töistäni kotona. Eilen illalla istuin tietokoneella puolitoista tuntia kirjoittaen sähköpostiviestejä eri tahoille. Tänään istuin jälleen koneella heti töiden jälkeen valmistellen huomista biologian koetta...että kyllä sitä taas tietää, mistä hyvästä se palkka oikein maksetaan...!
 


 


 
Olen kaikesta kiireestä huolimatta yrittänyt ottaa itselleni pientä "aikalisää" lähinnä iltalenkkeilyn muodossa. Minulle tuo iltakävely pimeässä on vähän jopa terapeuttista. Kävellessä ehtii miettiä kaiken maailman asioita ja kieltämättä samalla on mukava katsella ihmisten koteja iltavalaistuksissa. Sarjassamme " ihmisen outoja harrastuksia". :)
 
 

 

 

 
Onneksi olin alku syksystä ns. kaukaa viisas. Minua pyydettiin pitämään lasten musiikkileikkikoulua ja lattarijumppaa. Kieltäydyin kohteliaasti molemmista tarjouksista. Olin hyvin otettu, kun minulta sellaisiin edes pyydettiin. Ehkä minä tunnen itseni (ja voimavarani) sen verran hyvin, että kieltäytyminen oli kuitenkin helppoa. Onneksi.
 

 

 
 
 
Ei tähän arkeen oikein paljon ylimääräistä mahdu... enkä edes yritä sovitella. Varsinkin, kun tämä kotona oleminen on niin mukavaa. Kiireen keskellä yritän välillä pysähtyä, edes vähäksi aikaa. Ja kieltämättä tämä blogin pitäminenkin auttaa irtautumaan hetkeksi tästä arjen pyörityksestä.
 
 
 
 
Näköjään minun postauskuvatkin alkavat noudattaa samaa kaavaa. Tunnelmakuvista toiseen, pääosissa lähinnä kynttilät. Päivän valo ei  meinaa enää oikein riittää valokuvaukseen ja salamaa en suostu käyttämään kuin ääritapauksissa. Lomani aikana ehdin vähän opiskella valokuvaamisen saloja jalustan ja kameran manuaalisäätöjen kanssa. Onnistuin kuvien ottamisessakin ihan hyvin, mutta tänne blogiin asti ne eivät tällä kertaa tule.
 
 
 
Täällä mennään siis samaa rataa; sellaisella pienellä kiireellä ja paineella koko ajan. Välillä sitä vaan miettii, että onko tässä mtään järkeä...? On kai.
 
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

"Hajatelmia"


Täällä siirryttiin talviaikaan ihan sujuvasti. Eilen illalla poika sai valvoa vähän pitempään (ilta yhdeksään), jotta uni maittaisi tänään vähän pidemmälle. Aamulla kello oli ihan siedettävää aikaa ( 6.30...siis talviaikaa) kun nousimme kahvinkeittoon.




 
Syysloma alkaa olla vietettynä. Ohjelmaa on ollut ihan joka päiväksi, mutta mukavinta on ehdottomasti ollut se kiireettömyyden tunne. Erityisesti olen nauttinut pitkistä aamuista. Yöpaidat ovat olleet päällä melko pitkään eikä kenelläkään ole kiire yhtään minnekään.
 
 
 
 



Syyslomalla säät ovat olleet ihan "laidasta laitaan". Eilinen päivä oli totaalisesti sadepäivä, mutta meillä oli sen verran ohjelmaa, ettei ehditty säätä surkuttelemaan. Eilen pojalla oli jääkiekkopeli (  siitä voitto kotiin!) ja sen jälkeen lähdimme vielä kahvittelemaan serkuille. Päivä meni siis mukavasti "muissa nurkissa".
 
 
 
 
 
 
Tänään on sellainen  ns. jäähdyttelypäivä. Iltapäivällä olisi jääkiekkoharjoitukset ja sen jälkeen olemme luvaanneet käydä pojan isoveljen luona. Minä ajattelin tänään ehtiä vähän suunnittelemaan tulevaa työviikkoa ja jos inspiroituisi vielä pyörähtämään imurin kanssa kotona, niin olisin ihan tyytyväinen.
 
 
 
 
Tämä syysloma meni kaiken kaikkiaan mukavasti ja vaikka lomailimme täällä kotinurkissa, en voi kyllä valittaa, ettei meillä tekemistä olisi ollut. Ja kohta onkin jo marraskuu. Jälleen ei voi muuta kuin ihmetellä tätä ajan kulumista.
 
Marraskuu on mielestäni ehkä tylsin kuukausi kaikista. Pimenevien iltojen myötä olen vähitellen lisännyt tunnelmavalaistusta. Näissä valokuvissa olevan "valotalon" olen ostanut jo vuosi sitten. Sisällä palaa pieni led-valosarja melkeinpä yötä päivää ja olen minä muutaman iltana kynttilöitäkin poltellut. "Hämistely" on virallisesti alkanut!
 
 
 
Tässä samalla voisin hehkuttaa, että blogini täyttää juuri tänään 2 vuotta! Bloggaaminen alkoi melkeinpä vahingossa ja nyt siitä on tullut ihana (koukuttava) harrastus. Olen todella pienestä pitäen pitänyt päiväkirjaa ja tämän bloggausharrastuksen myötä olen löytänyt uuden/ nykyaikaisen tavan kirjoittaa ja kuvittaa elämässä tapahtuvia asioita. 
 
En ole alunperinkään ajatellut, että tästä tulisi mikään kaikkien seuraama suosikkiblogi. Olen ihan tyytyväinen siihen, että ystäväni ja kaukaiset sukulaiseni (terveisiä vaan kaikille!) saavat silloin tällöin päivitystä, oli se sitten sisustusjuttua tai perheeseen liittyvää. Koska tämä on kuitenkin hyvinkin julkista, en uskalla kovinkaan henkilökohtaisia asioita kirjoittaa. Kuvien julkaisu on ihan ok, mutta nimiä en täällä juurikaan "viljele"...häilyvä on tuo yksityisyyden raja, mutta näillä mennään kohti uusia blogikirjoituksia. Ja aiheista ei näytä olevan pulaa. Välillä asiaa ja asian vierestä...pääasiallisesti ehkä siitä vierestä...:)
 
 
 
 
Lupsakkaa lokakuun viimeistä viikkoa!
 
 
 
 
 
 

perjantai 25. lokakuuta 2013

Intohimoja


Meillä syysloma on mennyt mukavasti (ja ohjelmoidusti). Tänään poika pääsi koko päiväksi jääkiekkoleirille. Aamukokoontuminen oli jo klo 8.15 hallilla ja liikunnallista ohjelmaa oli ihan koko päiväksi. Kiekkopäivä loppui klo 16.00. Takana on kahdet jäätreenit, kahdet oheisharjoitteet, ruokailu ja vielä yksi jääkiekkoaiheinen oppitunti. Päivän päätteeksi hain hallilta tyytyväisen pojan.




Meidän pojalla tämä jääkiekko on mennyt jo intohimon puolelle. Hän voisi vaikka asua jäähallilla ja hän odottaa, että lähellämme olevaa tekojäärataa alettaisiiin jo jäädyttää, jotta hän pääsisisi omien viikkotreenien lisäksi myös vapaa-ajalla pelaamaan. Onneksi huomiseksi ja ylihuomiseksi on vielä luvassa omat jääkiekkojutut (ottelu huomenna ja harjoitukset sunnuntaina).
 
 
 

On se vaan käsittämätöntä, miten joku laji "vie mennessän", varsinkin kun kummatkaan vanhemmat eivät ole mitään joukkueurheilijoita. On todella mielenkiintoista ja ihan mukavaakin olla tässä touhussa mukana; kuskina ja huoltajana...vielä kun sinne harjoituksiin äidit ja isät kelpuutetaan mukaan.


Isäntä on toteuttamassa omaa intohimoaan Viron puolella. Hän lähti jo eilen Englannista tulevien metsästysystävien kanssa jaakaamaan villisikoja, hirviä ja saksanhirviä eli kaikkea, mitä vain saa metsästää. Mies kotiutuu reissultaan vasta maanantaina. Seuraava "ulkomaankomennus" on tiedossa marraskuussa.



Minä kävin tänään Matkahuollossa hakemassa tavaraa/huonekaluja oman (sisustus)intohimoni  taltuttamiseen...



 
 
 
eli muutama paketti huonekaluja, joiden sijoituspaikka on vielä hieman epäselvä. Suunnitelmia kyllä on, mutta loppusijoituspaikka voi olla jotain ihan muuta. Tässä pakettikasassa onkin pienoinen projekti edessä. Sisällöt tulen esittelemään vasta, kun olen saanut ne koottua...sitten joskus. Olisko joulu sellainen hyvä takaraja?
 
 
 
 
Se olisi jo perjantai ja päivä alkaa kääntyä vähitellen iltaan. Ohjelmassa olisi vielä ruoanlaittoa, saunomista ja TV-katselua. Sellaista rauhallista olemista ihan kotona. Meillä lomafiilis jatkuu edelleen...
 
 
 
 
 

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Sisustusongelma...ja sen ratkaisu


Tämän postauksen kuvat olen ottanut melkein kuukausi sitten, mutta päätyvät eetteriin vasta nyt. Ajattelin esitellä teille meidän kodissa olevan "valaistuksellisen" ratkaisun tai yksityiskohdan. Remonttivaiheessa tämä oli myös ongelmakohta.

Talon laajennuksen yhteydessä meillä oli yksi melko isokin ongelma. Vanhan ulkoseinän ja uuden olohuoneen välisen seinäongelman ratkaiseminen. Seinä on siis paksu ja ongelmana oli, miten saadaan tämä nivelkohta tyylikkäästi osaksi sisustusta ja tavallaan häivytettyä "vanha seinä" pois. No, tähän pätee vanha sisustusohje: "Mitä ei voi kadottaa tai häivyttää, sitä täytyy korostaa"...




 
Halusin tähän rajakohtaan iso lasikaiteen  ja kaide sijoitettiin enemmän ruokahuoneen puolelle, jolloin uuden olohuoneen puolelle tuli eräänlainen hylly. Ruokahuoneen puolella leveän listan tehtävänä on  peittää vanhoja patteriputkia. (Näin sivuhuomautuksena sanottakoon, että olisin voinut pyyhkäistä lasia ennen kuvausta...tekevälle sattuu)
 
 
 
 


Tämä kuva on samasta huoneesta, mutta eri kuvakulmasta. Olohuoneen puolelle laskeudutaan portaita pitkin ja tässä kuvassa näkyy myös portaiden kaide, joka noudattaa samaa ideaa. On siis lasia.
 
 
 

 
Olohuoneenpuolella tämä vanha seinä toimii hyllynä. Olen tätä hyllyratkaisua yrittänyt sisustaa maltillisesti. Kolme ruukkua anopinkieliä, muutama matkamuisto Afrikasta ja yksi kynttilähärpäke. Ei muuta.
 
 
 
 


 
Kaiteen alareunassa kulkee LED-nauha koko matkalta ja se antaa todella miellyttävää valoa sekä ruoka-että olohuoneen puolelle.
 
 
 
 


LED-valo loistaa enemmän olohuoneen puolelle ja se korostaa kivasti noita viherkasveja. Tässä valaistuksessa sohvalla voi lukea ihan hyvin. Valovoimaa riittää.
 
 
 
 


Tässä kuvaa vielä olohuoneen puolelta ja vähän kauempaa. Sohvalle on jotenkin merkillisesti tullut pojan pehmoapinat kuvaan ja tyynytkin ovat sikin sokin. En ole siis stailannut mitenkään ennen kuvausta... ;)
 






Ja vielä sieltä toisestakin vinkkelistä. Mielestäni tämä ongelmakohta ratkaistiin hyvin. Tämä ratkaisu ledeineen tuo avaruutta ja epäsuoraa valoa molempiin huoneisiin. Ainoa ongelma on vain se, että lasipinnat keräävät ihmeellisesti (!) sormenjälkiä ja "kodinhoitaja" on välillä vähän laiskalla tuulella, mutta tämähän ei olekaan enää sisustusongelma...;)
 
 
 
 



tiistai 22. lokakuuta 2013

Hengähdetään hieman






Se olisi nyt kuulkaas niin, että meillä olisi syysloma. Miten ihanaa on hengähtää hetkeksi, pois noista arkirutiineista. Loppu viikko siis lomaillaan ja tulen varmaan kirjoittamaan postauksiani tänne tiheämpää tahtia.
 
 
Joka päiväksi on ohjelmaa, lähinna lapsen ehdoilla. Kotinurkissa ollaan ja nautitaan lomasta ihan "täpöllä". Nyt olisi aika tehdä rästiin jääneitä työhommia...mutta mikä se sellainen loma on, jos aikoo tehdä töitä? Aion siis pysyä tiukalla linjalla...
 
 
 
"Home sweet home"-lomailun merkeissä!




 
Posted by Picasa

maanantai 21. lokakuuta 2013

Vähän ennen jouluvaloja


Seuraavaksi esittelen teille oman DIY-projektini. Tämä on ollut jo kauan aikaa valmiina, mutta vasta viikonloppuna sain viritettyä tämän keittiön ikkunaan. Olen yrittänyt, että en enää blogissani laittaisi samasta kuvauskohteesta kovin montaa kuvaa, mutta kuinkas tässä kävikään. Taisin hieman innostua...





Eli kyseessä on eräänlainen ikkunavalaisin, jota hieman jalostin sähköliikkeestä ostamillani lisäosilla.
 
 




Lampun kanta ja todella hyvä pituinen, pitkä johto on alunperin kuulunut IKEAn paperitähtivalaisimeen. Viime vuonna paperitähti irtosi liimauksistaan enkä alkanut sitä enää korjailemaan. Koska lamppu ja johto olivat ehjiä, en laittanut sitä roskakoriin, vaan jätin asian ns. hautumaan...
 
 
 



 
Kesällä piipahdin sähköliikkeessä ja kyselin vähän ideoita lamppuongelmaani ja heidän hyllystään löytyi useampikin valikoima sekä itse lamppuja että noita lasipalloja. Minähän oikein innostuin.
 
 
 
 

 
Päädyin tähän "puolipeili"- versioon ja sisälle ostin vielä energiasäästölampun. Valaisin sai olla kaapissa koko kesän odotamassa pimeneviä iltoja...ja sitä sisustuspuuskaa, mikä minulla viikonloppuna oli.
 
 
 
 


 
Viritin valaisimen jo olemassa olevaan kattokoukkuun ja laitoin töpselin seinään ja se oli siinä. Todella yksinkertaisista.
 
 
 


Innostuin ottamaan kuvia heti päivällä (nuo postauksen ylimmät/ ensimmäiset kuvat) ja sitten hieman hämärämpään aikaan.
 
 
 
 


Valo on hieman erilainen kuin keittiössä aikaisemmin olleessa pöytävalaisimessa. Tähän täytyy silmän tottua ja täytyy tunnustaa, että pidän tästä "lampputuunauksesta" paljon.
 
 
 
 


Tämä lamppuidea ei ollut hinnalla pilattu ja tulipahan vanhalle jouluvalolle uusiokäyttöä hieman uudessa muodossa. Tämä lamppu taisi kustantaa yhteensä alle 15 euroa eli ei tässä nyt vararikkoon menty. Kaikkein parasta tässä on se, että valaisimen johto on niin pitkä, että minun ei tarvitse viritellä enää jatkojohtoja.
 
 

Virittelin viikonloppuna myös erään toisenkin valojutun, mutta siitä sitten myöhemmin ja vähän vähempien kuvien kanssa. Pimenevät illat innostavat sisustamaan epäsuoralla valolla. Niitä varsinaisia jouluvaloja aletaan viritellä noin kuukauden päästä. Maltan vielä hetken.



Oikein tunnelmallista ja "valoisaa" maanantaita!








sunnuntai 20. lokakuuta 2013

"Ohjelmatoimisto"


Tänään meillä oli pieni muutos päivässä. Miehen vanhimman pojan lapset (2 kpl) olivat yökyläilemässä naapurissa, kun vanhemmat olivat Ruotsissa. Mies kävi hakemassa heidät tänään meille leikimään muutamaksi tunniksi. Ja kun tämä kaksikko tulee, tiedossa on aina ohjelmaa kaikille...



 
Kaikkein eniten taitaa olla "työllistettynä" tuo meidän poika, joka saa heistä paljon seuraa ja ajanvietettä. Tässä istutaan sopuisasti olohuoneessa ja pelataan iPadillä. Vuorotellen tietenkin. Setä näyttää mallia.
 
 



Välillä syötiin ja jatkettiin... koripallolla. Onneksi tuli viritettyä tuo koripalloteline, koska sillä on pelattu nyt todella paljon.
 
 
 


Nuorin ei jaksanut innostua koripallosta, mutta hän keksi muuta tekemistä. Pojan lelut taitavat olla aarteita ja aika kuluu leikkiessä mukavasti. Välillä haettii rooliasuja ja leikittiin niillä ja sitten vaihtuikin kilpa-ajoihin. Meillä pääsee (lapsiystävällisesti) kiertämään eteisen, keittiön ja ruokahuoneen kautta ympäri. Isä-pappa sai toimia lähettäjänä/liikennevalojen käyttäjänä.
 
 

Välipalaksi syötiin tietenkin lettuja ja katsottiin vielä Autot Pätkiksiä- DVD:tä. Iltapäivällä "ohjelmatoimisto" palautettiin takaisin naapuriin vielä yhdeksi yöksi. Meillä siis päivä kului mukavasti lastenlasten kanssa touhutessa ja pojalla oli ns. ikäistänsä seuraa.

Kävimme vielä iltalenkillä ja ehdin vielä tekemään nurmikolle pikaisen syyslannoituksen (tiedän, olen vähän myöhässä!). Tein äsken vielä pikaisen imuroinnin ja siivosin vessat eli kyllä tänäänkin on saatu paljon hyvää aikaiseksi. Nyt voi hyvillä mielin taas katsoa Tanssii tähtien kanssa-ohjelmaa.

Tulevalla viikolla on vain kaksi työ-/koulupäivää ja sitten täällä alkaa (odotettu) syysloma! Lomailemme ihan kotona, mutta ohjelmaa tuntuu olevan ihan joka lomapäiväksi...ettei vain pääse vahingossakaan rentoutumaan :)


Energistä viikkoa sinne ruutujen taakse kaikille blogini lukijoille!






lauantai 19. lokakuuta 2013

Luannikas lauantai


Tänään on ollut hyvä päivä. En olisi aamulla uskonut, että tämän päivän aikana olen näin aikaansaava, mitä nyt sitten olenkin saanut aikaiseksi. Mies innostui siivoamaan vaatehuonetta ja kävi läpi vaatteitaan. Iso määrä vaatteita lähtikin kiertoon inventaarion jälkeen. Minähän innostuin myös siivoamaan...eikä se ollut edes tämän päivän suunnitelmissa, ainakaan tässä mittakaavassa.


Olin jo pitkään hahmotellut pientä muutosta pojan huoneessa. Muutoksen ajatuksena oli käyttää jo olemassa olevia huonekaluja ja niinpä lähdin hieman vaihtamaan huonekalujen paikkaa. Vain hieman.




 
 
Toin nykyisestä työhuoneestani toisen Malm:in lipaston pojan huoneeseen ja hänen huonessaan olleen TV-tason siirsin taas työhuoneeseen. Ajatuksena on siirtää meidän kakkostelkkari ja pelit työhuoneeseeni, koska minulla on periaate, että poika ei tarvitse omaa telkkaria (äiti kyllä tarvitsee!) .
 
 


 
Meillä on aikojen myötä tuo kirsikanvärinen hylly jäänyt tuonne seinälle ja saa se vielä hetken aikaa siellä olla. On minulla siihen seinään suunnitelma, mutta toteutus on ns. vaiheessa. Pitäisi tehdä pieni IKEAn reissu, että homma etenisi.
 
 
 


 
Juu... ja pallovalot laitoin pojan huoneeseen iltojen iloksi.  Hänen mielestään tämä on jouluvalo, mutta eipä se tunnu poikaa haittaavan. Tein muutenkin pientä fiksausta pojan huoneessa. Laitoin esim. koripallotelineen huoneen seinälle. Täytyyhän joka pojalla koripalloteline olla...;)



Innostuin päivän aikan imuroimaan ehkä hieman tarkemmin kuin normaalisti ja riehuin myös ruuvinvääntimen kanssa pitkin huushollia; kiinnitellen koukkuja ja tauluja. Tulipahan taas piirun verran valmiimmaksi. Ja vieläkin täällä on nurkissa erinnäisiä juttuja, jotka odottavat kiinnittämistä, mutta tämän päivän saldo on ihan ok. Virittelin muutamia valaisinjuttuja, mutta näistä teen sitten ihan oman postauksen, tuli meinaan sen verran napsittua kuvia niistä.

Meidän miehet lähtivät jääkiekkotapahtumaan hallille ja minä lähdin vielä siivousurakan päätteeksi reippaalle kävelylenkille. Matkalla poikkesin tervehtimässä äiti-mummia ja tein vielä näyteikkuna - kierroksen keskustassa. Kävelyreissun kruunasi kaunis (ja tuulinen) sää.


Onpahan ollut luonnikas lauantai! Olisipa vielä huomennakin tälläinen "draivi" päällä!!





perjantai 18. lokakuuta 2013

Nimipäivänä


Kulunut työviikko on ollut ihan tavallinen ja muutenkin arki on sujunut suhteellisen rauhallisesti. Tänään on ollut minun nimipäiväni, jota ajattelin juhlistaa ostamalla itselleni kukkasen...vai onko tämä jo viherkasvi?





Aluksi meinasin ostaa valkoisen tulilatvan, mutta halusinkin hieman väriä. Siksi tämä oranssi.
 
 




 
Meillä ei ole tapana perhepiirissä muistaa nimipäivinä mitenkään erityisemmin. Tänään olen saanut paljon onnitteluja ystäviltä ja työkavereilta ( hassu rinnastus - kait nekin on ystäviä?). Mies unohti asian totaalisesti ja ihmettelikin ensin, miksi toin kukkia. No, poika ja mies tempaisivat heti onnittelulaulun, kun syy selvisi.
 
 
 
 


 
Tulilatvan kuvasin meidän keittiö pöydällä, koska lokakuun luonnonvalo ei meinaa riittää muualla kuvaamiseen. Sen virallinen paikka on ruokahuoneen pöydällä.
 
 
 
 


 
Täällä odotettavissa melko rauhallinen viikonloppu. Meidän piti alustavasti lähteä mökille koko viikonlopuksi, koska jääkiekosta on peli-ja treenitauko. Poika tuli eilen mainoslehtisen kanssa kotiin ja ilmoitti, että haluaa mennä lauantaina jäähallille (huom! isän kanssa), koska siellä on "perhetapahtuma" ja päätteeksi jääkiekko-ottelu. Niinpä suunnitelmat menivät uusiksi. Jotenkin minusta on alkanut tuntua, että tuo jääkiekko on alkanut vaikuttaa elämäämme enemmänkin vai luulenko vain?



Poika lähti äsken kaverille leikkimään/pelaamaan ja mies lähti kävelylenkille. Minä taidan lueskella vielä muita bloggaajia ja kahdeksan aikoihin majoitun TV:n eteeen seuraamaan Vain elämää- ohjelmaa. Tämä on yksi niistä harvoista ohjelmista, joita viitsin seurata yleensäkään telkkarista.



Virkistävää viikonloppua kaikille!








keskiviikko 16. lokakuuta 2013

HRRRR!


Nyt mennään hyvää vauhtia kohti seuraavaa vuodenaikaa. Lämpimästä syksystä johtuen lämmityskautemme on ollut vasta toista viikkoa täysimittaisesti käynnissä. Muutamina aamuina täällä päin Suomea on ollut pakkasasteita ja se on tarkoittanut sitä, että meilläkin otettiin kaikki lämmitysmuodot käyttöön.




 
Meillä lämmitetään öljyn lisäksi myös puilla (ja paljon). Olohuoneessa on varaava takka ja keittiössä puuhella. Lämmityskaudella näissä poltetaan "prasua" joka päivä. Puuhellalla melkeinpä jatkuvasti ja takassa iltaisin. Poltinpuut on tuotu omasta metsästä ja voisipa sanoa, että miehellä on eräänlainen "polttopuu-hulluus". Hän tekisi polttopuita vaikka kuinka paljon...ja hänestä se on jopa rentouttavaa!
 
 



 
Takkatuli on mielestäni hyvikin hypnotisoivaa. Tulella on vähän samanlainen vaikutus kuin akvaariolla. Molempia voisi katsella vaikka kuinka kauan ja jotenkin oma olotilakin rauhoittuu.
 
 
 


 
Lämmityksen lisäksi tuli tuo rätinällä (poltamme myös kuusipuita!) mukavaa tunnelmaa. Huvi ja hyöty samassa paketissa.
 
 
 
 
Tämä ihana syksy on sekoittanut ajantajuni (vai vuodenaikatajuni) jotenkin merkillisesti. Syksy on jotenkin kummalliseti mennyt menojaan ja kohta ollaan jo marraskuussa. Sehän on vielä syksyn kuukausi, mutta kuitenkin...ja siellä häämöttää jossain jo joulukin. Kaupassa on glögit nostettu hyllyille ja bongasin tänään joulukalenteritkin.
 
HRRRR... loppu viikosta on luvattu kylmiä aamuja ja ehkä jopa lumi-/räntäsadetta. Missäköhän vaiheessa nuo kesärenkaat pitäisi vaihtaa autossa? Sen ensimmäisen lumisateen ja liukkaan kelin jälkeen, kun kaikki muutkin autoilijat vaihtavat? Olisikohan kerrankin kaukaa viisas...
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

maanantai 14. lokakuuta 2013

SE ON NYT SITTEN TÄTÄ!


Aina välillä tuskailen tuon miehen harrastusvälineiden kansa. Välillä on metsästysvaatteita tai lenkkivaatteita kuivumassa (tai muuten vaan säilytyksessä) milloin missäkin. Onneksi alakertaan valmistui jonkin aikaa sitten miehen varusteille ihan oma säilytystila. Vaatehuone on ainakin meidän taloudessa ihan korvaamaton huone. Sinne menee uskomaton määrä tavaraa (ja roinaa).




 
Nyt vaatehuoneessamme näyttää tälläiseltä. Mies sai harrastusvälineensä siirrettyä muualle, mutta tilalle tuli tuon nuoremman miehen ryjät (joita myös jääkiekkovarusteiksi kutsutaan). Onneksi nämä ovat vielä pieniä varusteita, mutta mitä tämä on muutaman vuoden päästä...?!!!
 
 
 




Meillä on viikon verran kokeilussa myös maalivahdin varustus (!) ja niitä säilytetään somasti meidän saunan pukuhuoneessa. Maalivahdin patjat, kilpi ja räpylät olivat kuvaushetkellä kuivumassa saunaosaston puolella...ei ihan ideaaliratkaisu tämäkään. 
 
 
 
 


Vanhassa talossa näitä kuivausmahdollisuuksia on aika vähän. Remonttivaiheessa (silloin kymmenen vuotta sitten) en osannut ajatella näitä nykyisiä kuivatustarpeita ollenkaan...kun ei ollut vielä lapsestakaan tietoa. Saatikka hänen harrastuneisuudesta.
 
 
 
Tuo iso kassi on aivan valtava ja sinne mahtuu koko maalivahdin "pelikalustus"... ja varmaan pieni mieskin. Kassin takana on muhkea rintapanssari ja edessä pelipaita. Tarkkaavainen huomaa, että se on tamperelaisen seuran logolla varustettuna, koska ns. kortteliliigalaisilla on asuinalueesta riippuen joku SM-liigan seurajoukkueen paita...ja Tapparahan on terästä...ainakin meillä!!!

Näin sitä joutuu äityliinkin nöytrymään lapsen harrastuksen edessä. Miksei lapseni harrasta vaikka postimerkkien keräilyä? Tai jotain muuta "pienimuotoisempaa". Asian kanssa täytyy oppia ilmeisesti elämää. Tosin eihän tästä harrastuksesta vielä tiedä, kuinka pitkälle tässä mennään. Jos vaikka ensi viikkoon! :)

Ja onneksi tuolla alakerrassa on tilaa, että kyllä sinne mahtuu vähän isommankin kiekkoilijan pelivarusteita kuivumaan...tai sellainen voidaan sitten aikanaan suunnitella, jos on tarvetta.

Oli muuten mielenkiintoista, kun eilen opettelin laittamaan pojalle maalivahdinvarusteita päälle. Hikihän siinä tuli. Onneksi hallilla oli auttavaisia isiä, jotka ystävällisesti neuvoivat esim niiden patjojen "asentamisessa"...nyt minäkin osaan. Toivon kuitenkin, että poikani ei ihan kauheasti innostuisi tuosta maalivahtina olemisesta...ne varusteet, ne varusteet!!!

Ja viikonloppuna pelattu ensimmäinen jääkiekkopeli oli pojan osalta "nappisuoritus". He voittivat vastustajan 4-3 ja poika teki niistä kolme maalia (kypärätemppu siis!)

...SE ON NYT SITTEN TÄTÄ!!








lauantai 12. lokakuuta 2013

Väriterapiaa


Luonto on tällä hetkellä kauneimillaan. Minä niin pidän tälläisestä syksystä. Väriloistoa on joka puolella ja tänä syksynä aurinkoisia päiviä on ihanan paljon. Tänäänkin saimme nauttia jälleen yhdestä kauniista päivästä.




 
 
Pihallamme on salaa päässyt kasvamaan kaksi vaahteraa. Eivät siis ole meidän istuttamia, vaan luonto on hoitanut homman ihan itse.Toinen puu kasvaa etupihalla ja toinen takapihalla. Kummankaan puun paikka ei ole paras mahdollinen, mutta vielä en ole malttanut eliminoida niitä...ja hetken päästä huomaan, että tarvitaankin jotain järeämpää työtapaa niiden hävittämiseen. Sen verran nopeakasvuisia tuntuvat olevan.
 
 
 
 



Keltainen on yksi suosikkivärini sekä sisustuksessa että vaatteissa. Sisustuksessa keltaista ei saa olla liian paljon, mutta tehosteväreistä se on yksi parhaista...oranssin lisäksi. Minulla on jonkin verran myös keltaisia vaatteita ja meikäläisen musta-harmaa -vatteiden kanssa ihan pirtsakka vaihtoehto, mutta pieninä "annoksina" ja kohtuudella tätäkin.
 
 



 
 
On vain ajan kysymys, milloin nämä lehdet ovat varisseet. Koivuissa lehdet ovat kellastuneet, mutta näyttävät olevan vielä jokseenkin tiukasti kiinni oksissa. Kuukauden päästä maisema on varmasti lohduttomamman näköinen, joten minä ainakin nautin tästä väriterapiasta. Hetken päästä on vain pimeää, synkkää ja harmaata. Silloin tarvitaan jo toisenlaista terapiaa...
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

perjantai 11. lokakuuta 2013

Kahvitunnilla... kirjaimellisesti!


Jälleen olisi edessä viikonloppu. Takana on ihan mukava työviikko. Siellä on ollut vähän kiireistä koko viikon, mutta kuitenkin ihan positiivisella tavalla. Välillä ei ole ehtinyt juomaan edes kupillista kahvia...






 
Tänään korjasin tilanteen kotona. Otin hetken itselleni aikaa; keitin kahvia ja majoittauduin keittiön pöydälle nauttimaan kahvikupillista, korvapuustin ja sisustuslehden kera.
 
 
 
 


 
Korvapuusti oli kaupasta ostettu ja ihan hyvän makuista. Sisustuslehtiä on tällä viikolla kertynyt useampia ja viikonlopun aikana olen ajatellut keskittyä  (uppoutua) niihin. Nyt oli selausvuorossa Avotakka. Oli sen verran mielenkiintoisia artikkeleita, että siihen lehteen täytyy palata vielä uudestaan.
 
 



 
 
Tälläinen pieni breikki ( =tunti) riittää minulle ihan hyvin. Tällä viikolla olen ehtinut ottamaan muutamana iltapäivänä oikein kunnon päiväunetkin... ja ne vasta herkkua onkin!
 
 
 
 



Viikonloppuna tämä perhe harrastaa taas vaihteeksi; isäntä metsästää molempina päivinä ja poika pelaa jääkiekkoa. Minä toimin kuskina ja huoltojoukoissa. Sen ihmeellisempää ohjelmaa en ole edes suunnitellut. Muuten taitaa mennä kotosalla kotihommia tehden...eikä sekään tunnu ollenkaan huonolta.


Huomenna onkin jännät paikat, koska pojalla on elämänsä ihan ensimmäinen jääkiekkopeli.Tiedossa siis vauhtia ja vaarallisia tilanteita...ja toivottavasti enemmän maaleja siellä vastustajan verkossa :)





tiistai 8. lokakuuta 2013

Pikapäivitys

Ajattelin tehdä tälläisen pikapäivityksen. Jotkut blogini lukijoista (terveisiä vain sukulaisille!) ovat olleet välillä huolissaan, kun olen pitänyt muutaman päivän bloggaustaukoa. Ei täällä mitään kummoista kuulu. Töissä käydään ja harrastetaan; yksin, yhdessä ja erikseen...

Tämän elämisen tahti on muuttunut toisenlaiseksi, kun tuo nuorimmainen on lähtenyt kouluun. Kavereiden näkeminen koulun jälkeen on tullut tärkeäksi. Ainakin vielä meidän äitien ja isien on pitänyt toimia kuskeina kotien välillä, sillä joiden kavereiden luokse välimatkat ovat vielä liian pitkiä. Ja ihan mukavaa hommaa se on, tuleepahan kaverit (ja perheet) tutuiksi. Tänään oli taas "kaveripäivä".







Lokakuuta on menty jo hyvää vauhtia eteenpäin ja sää on muuttunut syksyisemmäksi. Sadepäiviä ei ole tänä syksynä ehtinyt olemaan kovinkaan monta ja tänään lämpötila oli vielä ihan inhimillinen. Vaikka tänään on sadellut ja huomiseksi luvattiin lisää sateita, en suostu vielä harmittelemaan asiaa. Ehkä kaunis kesä ja syksy ovat varastoituneet niin syvälle syövereihin, ettei vielä edes tarvitse synkistellä kelejä.







Tämän postauksen kuvat ovat jo muutaman viikonlopun takaa sunnuntaiselta kävelylenkiltä, ihan meidän kulmilta. Muutama sisustusaiheinen juttukin olisi varastossa, mutta en jaksanut ruveta sepustelemaan niistä tänään. Nuorin perheestä on jo iltatoimissa ja minua odottaa tänään postissa tulleet sisustuslehdet. Loppuillan ohjelma on  siis selvä.


Mukavaa loppuviikkoa kaikille ja palailen "eetteriin" luultavimmin vasta perjantaina...