Stailiamo

torstai 27. helmikuuta 2014

Kirjakauppalöytö!


Eilen kävin hoitamassa kaupungilla muutamia asioita. Olen jo pitemmän aikaan yrittänyt saada lainatuksi erästä sisutuskirjaa, mutta joka kerta olen "vetänyt vesiperän" kirjastossa ja niin kävi tälläkin kertaa. Kyseistä kirjaa ei kirjastossamme ole kuin yksi kirja enkä ole lähtenyt jonotussysteemiin tai tilaamaan kirjaa muusta kaupungista.

Ajattelin samalla kaupunkireissulla poiketa vielä kirjakaupassa tilaamassa itselleni samaisen kirjan ja ostaa sen itselleni.  Odottelu saisi riittää!





 
Ja kuinkas kävikään! Kirja oli kaupassa esillä ainoana kappaleena hyllyssä ja nappasin sen heti hyppysiini...aivan kuin joku toinen voisi samanaikaisesti haluta sen. Selasin kirjaa hetken aikaa ja tein ostopäätökseni nopeasti. Samalla käytin kanta-asiakasbonukseni.ja kaupasta poistui erittäin tyytyväinen kirjan omistaja! Nyt uskalisn höllentää otetta kirjasta. Se oli minun löytöni!
 
 
 
 




Kirja kertoo 50-,60- ja 70- lukujen elementtitaloista, niiden arkkitehtuurista ja yksityiskohdista. Kirjassa on myös kuvattuna suomalaisia kyseisten aikakausien koteja nykyaikaisiksi remontoituina. Se ei ihan tyypillinen sisutsukirja, vaan myös eräänlainen tietopaketti.
 
 





 
En ole ehtinyt lukemaan kirjaa vielä ollenkaan ja kuvia olen vilkaissut vain hätäisesti. Kirja vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ja luulenpa, että se pitää lukea moneen kertaan. Kirjassa on mielenkiintoisia tarinoita kodeista ja remonteista. Lisäksi kirjassa on muutamia talojen pohjaratkaisuja, joita tykkään erityisesti katsella.







 
Olen itse 60-luvun lapsia ja pidän erittäin paljon 60- ja 70- luvun rakennustyylistä/arkitehtuurista. Itse olen asunut lapsuuteni rivitaloalueella, jossa oli (ja on edelleen) 60-luvun taloja ja tämän hetkinen talommekin on vm. 1963...näissä vaan on sitä jotain. Unelma-asuntoni olisi tiilinen, tasakattoinen rivitaloasunto (n. 100-120 neliötä, 4 h ja keittiö) isoine ikkunoineen ja atrium-pihoineen. Näitä taloja on vain niin harvoin myynnissä eikä asia ole vielä muutenkaan ajankohtaista, mutta ehkä vielä joskus...HUOH!
 

 
 



 
Kirja on erittäin laadukkaan oloinen myös ulkonäöllisesti. Kovakantinen ja esteettisesti kaunis kirja. Muut lukevat romaaneja ja elämänkertoja, minä luen sisustuskirjoja...makuasioita?!?
 


 
 
Tänään olin sitten  vihdoin ja viimein töissä. Siellä oli suhteellisen rauhallista, vaikka meillä henkilökunta sairastaakin tällä hetkellä ihan kiitettävästi. Puhetyöläisenä kurkku ja ääni ovat olleet tänään koetuksella, mutta toistaiseksi ääni vielä kulkee. Viikonpäivät ovat meikäläisellä suloisesti sekaisin ja huomenna olisikin perjantai. Viikko siis meni jo!
 
 
Illemmalla taidan vielä tutustua kirjakauppalöytööni ja tehdä eräänlaista aikamatkustusta.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

tiistai 25. helmikuuta 2014

Toipilaana edelleen

Täällä ei olla ihan vielä "tikissä", mutta enköhän minä tästä vähitellen parane. Nyt ainakin tuntuu siltä, että olotila kohenee siihen malliin, että torstaina pääsen jälleen töihin. Sairastamiseni myötä hiihtoloma venahti vähän pitkäksi.

Olen tunnollisesti noudattanut lääkärin ohjeita ja yrittänyt levätä. Lepoa on tullut siinä määrin, että eilen ei meinannut enää uni tulla, vaan olin vielä hereillä yöllä klo 02.00.  Ilmeisesti sitä voi saada liika-annostuksen unta...tai sitten viime yönä on ollut täysi kuu. Minulla oli kuitenkin kello soittamassa jo 6.45, jotta olisin herättämässä poikaa kouluun eli vähälle jäi unet viime yönä.

Yritän tämän päivän olla jo hieman enemmän pystyasennossa ja yritän olla ottamatta myös päiväunia. Jos vaikka illemmalla uni tulisi herkemmin...






Taisin jo edellisessä postauksessa mainita, että poika on sairaslomastani ottanut ilon irti. Hänen ei ole tarvinnut mennä iltäpäiväkerhoon, vaan hän on tullut suoraan koulusta kotiin. Läksyt on tehty täällä kotona, kun yleensä poika tekee ne iltiksessä. Minäkin olen päässyt seuraamaan lapseni läksyntekoa, sillä yleensä minä vain tarkistan ne. Alkuhuuman hälvettyä poika totesikin tänään, että olisi mennyt jo iltikseen...eli se siitä!
 
 

Aika tulee kotona jo hieman pitkäksi. Kauheasti en uskalla rehkiä eikä oikein jaksakaan. Vähän olen pyykkejä pessyt ja lorvinut tietokoneella. IKEAn sivustot olen kahlannut jo moneen kertaan enkä oikein jaksa innostua muiden blogien lukemisesta. Taidanpa siis siirtyä olohuoneen sohvalle kutomaan villasukkaa. Tulisi edes jotain hyödyllista tehtyä.







maanantai 24. helmikuuta 2014

Troppeja, troppeja!

Niinhän tässä kävi, että meikäläisen osalta hiihtoloma päättyi ns. mahalaskuun eli loppu loman olen sairastellut ja jatkan sairaslomalla edelleen.




 
Perjantaina hengitystiet olivat todella kipeät ja yskiminen sattui. Sinnittelin kuitenkin pojan jääkiekkopäivillä hallilla Panadol Hotin voimalla ja toivoin jonkin sortin ihmeparannusta. Sitä ei kuitenkaan tullut ja jo perjantai-iltana minulla oli jo hieman lämpöä. Lauantaina sain itseni kitkuteltua lääkäriin ja sieltä sain sitten apua. Troppeja siis joka lähtöön.
 
 
 

 
Koska sairauteni on virusperäinen, minulle ei annettu antibiootteja, mutta kaikenlaista muuta "mömmöä" kyllä määrättiin. Jos olisin huippu-urheilija, mahtaisinko jäädä kielletystä aineista jo kiinni? Kuumeeseen ja särkyyn sain särkylääkettä, tukkoisuuteen nenäsuihketta ja Duactia ja ylähengitysteihin astmalääkettä. Eiköhän se olo jo näillä parane...tai voi alkaa ainakin iloisesti hihityttämään:)



Koko viikonlopun olen pääsääntöisesti makoillut ("zombina") ja lääkinnyt itseäni. Eilen vaikutti vielä siltä, että minulta lähtee vielä ääni. Tänään tuntuu jo hitusen paremmalta, mutta edelleen kurkunpää tuntuu karhealta. Saikulla olen keskiviikkoon asti ja nyt yritän olla suhteellisen rauhallisesti... ja jopa hiljaa.


Poika lähti aamulla iloisella mielellä kouluun, kun saa tulla kerrankin suoraan koulusta kotiin. On tässä meikäläisen sairaslomassa ilmeisesti jotain hyvääkin :). Täällä siis kröhistään, kakoillaan ja kähistään, mutta tästä noustaan vielä!





torstai 20. helmikuuta 2014

Vaihteeksi (vähän) sisustetaan...


Tänään kävin pikaisella kaupunkikierroksella köyhdyttämässä kukkaroani. Tein muutamiin keskustan liikkeisiin täsmäiskun, enkä joutunut lähtemään niistä tyhjin käsin...






Olen jo pitkään hakenut pianon päälle pyöreää peiliä. Tänään löysin paikallisesta sisustusliikkeestä juuri oikeanlaisen peilin. Pyöreitä peilejä on kyllä markkinoilla ihan kivasti, mutta ne ovat olleet joko väärän värisiä tai väärän kokosia.
 
 
 
 


Peili oli sellainen keskihintainen; ei kallis, mutta ei halpakaan. Tein ostopäätöksen minulle epätyypilliseen tapaan eli melkeinpä heti. Ikealla olisi ollut tälläinen samantapainen (ja edullisempi) valikoimissa, mutta koska seuraavasta Ikean reissusta ei ole tietoa, päädyin tähän.
 
 
 
 


 
Pianon päälle pitäisi suunnitella jälleen jotain, koska se näyttää nyt vähän paljaalta. Alunperin haaveilin valkoisesta pyöreästä peilistä, mutta tuo hopeakehyksinen on kyllä parempi. Olen erittäin tyytyväinen ostopäätökseeni.





 
Pitkäaikaisen sisutushaaveen toteutuminen tuntuu aina mukavalta ja nyt voikin suunnitella uusia juttuja tänne kotiin. Meikäläisellä suunnitelmasta asian toteuttamiseen kuluu (valehtelematta) aina muutama vuosi ja jokunen idea ehtii matkan varrella jo muuttuakin. En todellakaan tee sisustushankintoja hetken mielijohteesta ja välillä asioiden päättäminen on melkeinpä mahdotonta. Siksi tämän päiväinen ostopäätös oli jo pienoinen ihme.
 
 
 
 
 
Kaupungilla tein myös hyviä (pikaisia) vaatehankintoja. Ostin edullisen talvitakin ja hyvät "vaelluskengät". Nyt voin hyvällä omallatunnolla heittää ( valehtelematta yli 10-vuotta!) vanhoja talviromppeita pois käytöstä...tosin taisi se talvikin mennä ohi, mutta onpahan seuraavaksi talveksi uudet paremmat vermeet! Vähän tuo rahanmeno hetkellisesti hirvitti, mutta äkkiä sen myös unohtaa.
 
 
Valtakunnassa kaikki muutenkin tällä hetkellä ok. Eilen pojan sairastama kuume on jo poissa; yskä ja nuha ovat vielä jäljellä. Tänään mies käytti pojan varmuuden vuoksi lääkärissä ja hän antoi pojalle luvan osallistua huomiselle jääkiekkoleirille. Meillä eilen haudottiin jo jonkinasteista "maansurua", mutta näillä näkymin loppu loma on pelastettu...kaikilta osapuolilta!!!!
 
 
 
 
 
 
 
 

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Jännät paikat!


Minun oli pakko tulla "pakoon" tänne tietokoneelle. Naisten hiihdon finaali alkoi justiinsa ja meikäläisen hermot ei oikein meinaa kestää katsomista. Välillä käyn kyllä kuikuilemassa, mutta kyllä jännää on!!!





Meillä on piemnempi mies potenut muutaman päivän yskään ja tänään nousi vähän lämpöä. Jääkiekkotreeneihin ei ole tänään mitään asiaa ja siitäkös jo murhetta tuli kerrakseen.
 
 
 


 
 
 
Ylihuomenna, perjantaina pojalla olisi koko päivän kestävä jääkiekkopäivä, jota hän tietenkin odottaa "kuin kuuta nousevaksi". Tässä nyt seurataan ja jännitetään ehtiikö poika vielä parantumaan ennen sitä vai onko meillä perjantaina pienimuotoinen maailmanloppu tulossa. Peukkuja Suomelle sekä hiihtonaisille että miesten jääkiekkojoukkueelle... ja peukkuja pojan pikaiselle paranemiselle!!!
 
 
 
EDIT: Ja mitä ihmettä... Suomelle tulikin hiihdosta naisille hopeaa ja miehille KULTAA! Aivan mahtavaa! Jos vielä jääkiekkojoukkuekin onnistuisi! Peukut ylös!
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

tiistai 18. helmikuuta 2014

Lomamietelmiä


Viime vuonna tähän aikaan meidän perhe oli Kap Verdessä. Tänä vuonna lomailemme täällä kotona. Loma tuntuu aina lomalta, oli missä päin tahansa. Nautin siitä, että saan aamuisin lorvia ja olla tekemättä yhtään mitään. Nautin siitä, ettei päiväni ole niin aikataulutettua kuin yleensä. Nautin siitä, että minulla on aikaa tehdä sellaisia asioita, mitä en ns. työarjessa oikein ehdi tai jaksa. Nautin siitä, että ruoan jälkeen voin ottaa kaikessa rauhassa kunnon päiväunet tai jaksan katsoa myöhäisillan elokuvan.

 Kieltämättä matkustelu on mieltä piristävää ja maisemanvaihto tekee välillä hyvää, mutta kyllä "kotilomailukin" on mukavaa. Matkustamisessa on omat hyvät puolensa. Silloin pääsee irti näistä normirutiineista (ruoanlaitto, pyykinpesu, ruokakaupassa käynti jne.) eli saa olla todella lomalla kaikesta. Ja matkalta on aina niin kiva palata kotiin...

Lomalla on aikaa katsella näitä kotinurkkia hieman eri silmin. Eilen kuljeskelin mittanauhan kanssa yhden ajatuksen innoittamana, mutta vielä siitä ei seurannut mitään sen kummempaa. Mies ehti jo hieman huolestua. Tänään hain alakerran kätköista vanhan kukkapylvään ja sommittelin sen työhuonen nurkkaan...






Kukkapylväs ei nyt ole trendikkäin huonekalu, mutta jotain pientä "säätämistä" halusin tännekin. Edelleenkään en oikein jaksa innostua keväisemmästä sisustuksesta. Olen tälläisessä välivaiheessa.
 
 
 
 

 
Nurkka näyttää hiemna täyteen ahdetulta, joten katsotaan nyt, kuinka kauan jaksan katsella tuota "retrohuonekalua". Se kaipaisi ainakin maalia pintaan. On aikojen saatossa näköjään hieman kellastunut...näkyy se ajan kuluminen kalusteissakin ;)
 




 
Vehkan lehdet näyttivät lurpsahtaneilta ja kuvan ottamisen jälkeen kastelin sen ja kodin muutkin viherkasvit. Nyt se näyttää jo virkeämmältä. Tänä keväänä onkin tiedossa taas mullanvaihto-operaatiota, mutta sen aika ei ole vielä...
 
 
 
 
Mies lähti aamulla mökille metsätöihin ja me jäimme pojan kanssa kaupunkiin. Minä olen pyykännyt ja järjestellyt paikkoja. Imurointi olisi ohjelmassa hieman myöhemmin. Kummipoika (=poikamme serkku) tuli äsken päiväksi meille pelaamaan ja leikkimään. Olohuoneesta kuuluukin tällä hetkellä iloista puheensorinaa, kun pojat loihtivat siellä legorakennelmia.

Ajattelin tehdä pojille tänään vielä köyhiä ritareita välipalaksi ja jos vaikka tänään saisi väkerrettyä miehelle sitä lupaamaani villasukkaa. Eipä täällä tämän kummempaa. Sellaista lupsakkaa lomailua vain!





maanantai 17. helmikuuta 2014

Lämpimäisiä


Joskus (eli todella harvoin) innostun oikein leipomaan. Olin jo aikaisemmin ajatellut, että lomalla/ mökillä voisin leipoa sämpylöitä. Mökille ei menty tällä lomalla, mutta sämpylöitä ajattelin silti leipoa. Ei muuta kuin aamulla kauppaan ja ostamaan sämpyläjauhoja ja hiivaa. Leivontainnokkuuteni meinasi tyssätä heti alkuunsa, sillä kaupasta oli hiiva loppu. Jouduin hieman antamaan periksi ja tyydyin ostamaan kuivahiivaa. Eikä se ollut huono vaihtoehto ollenkaan tämän päivän kokemuksen jälkeen.




 
Sämpylätaikina oli suoraan pussin kyljestä kuivahiivalle mukaeltuna. Poika tuli vielä leivonta-avuksi pyörittämään sämpylöitä. Komea satsi niitä tulikin ja ihan ovat sämpylän näköisiä...ja makuisia.
 




 
Ensimmäinen pellillinen valmistui sopivasti ruoan kanssa nautittavaksi. Kyllä uunituoreet sämpylät maistuvat sitten hyviltä. Tosin pojan makuun taisivat olla liian rouheisia, mutta meille aikuisille nämä kyllä kelpasivat.
 
 


 
 
 
Totesin miehelleni, että useammin sitä pitäisi leipoa. Sämpylät valmistuvat nopeasti ja ovat taatusti tuoreita. Jos tämän päiväisen leivontakokemuksen innoittamana tekisin hieman useammin (vaikka edes kerran puolessa vuodessa) sämpylöitä. Kaapissa olisi tämän päivän jäljiltä muutama kuivahiivapussi valmiina ja sämpyläjauhojakin jäi vielä reilusti. Aineita olisi siis jo valmiiksi ja kuivahiivakin vanhenee vasta elokuussa 2015...
 
 
 
Päivän "hyvä työ" on siis tehty. Lomasta nautitaan koko perheen voimin. Miehet lähtivät juuri äsken tekojäälle kuluttamaan aikaansa/ulkoilemaan. Isäntä hieman kärvistelee, kun ei ole mitään järkevää (?!) tekemistä. Laakereilla olo kun ei oikein sovi hänen kropalleen. Huomiseksi hän suunnittelikin mökille puuhommiin lähtemistä...me jäämme pojan kanssa kaupunkiin. Jos vaikka saataisiin serkkupoika yökyläilemään meille.
 
 
 
 
 
JA HUOMIO! Olen saanut yhden lukijajäsenen lisää. Sukulainen kylläkin, mutta kaikki lasketaan. Onpa kivaa!!!! Voisi tänne jäseneksi liittyä lisääkin porukkaa. Pitäisköhän keksiä jokin houkutin...jos vaikka pistäisi arvonnan pystyyn, kun menee 10 jäsenen raja rikki :)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Tulppaaneita tulvillaan


Meillä on tällä hetkellä tulppaaneita useampi kimppu. Isäntä toi ystävänpäivän (ja Stockmannin kanta-asiakasalennuksen) kunniaksi perjantaina melkoisen kimpun värikkäitä tulppaaneja.






Siirsin vanhat (vielä hengissä olevat) tulppaanit uuteen maljakkoon keittiöön ja tuoreet tulppaanit asettelin  Aalto-maljakkoon ruokapöydälle.
 
 
 
 


Maljakossa on yhdistettynä kahta eri kimppua ja nyt tuli sitten sitä väriä taloon, kertaheitolla.
 




 
Väri tänne harmauteen kaivataankin. Kelit eivät ole mitenkään "mieltä ylentävät". Talvisesta hiihtolomakeleistä ei ole tietoakaan, sillä tällä hetkellä täällä sataa ihan silkkaa vettä ja lämpöasteita taitaa olla peräti + 3.
 
 
 

 
 
 
Viikonloppu on mennyt nopeasti. Onneksi edessä on vielä kokonainen viikko lomaa. Eilen kävimme pojan kanssa katsomassa uusimman Lego Movie-elokuvan. Viihdyttävä elokuvapläjäys eikä pitkästyttävä alkuunkaan. Elokuva on taidokkaasti tehty ja toteutettu. Sen todellinen (puhutteleva!?) juoni paljatuu vasta loppupuolella. Voin suositella elokuvaa siis aikuisellekin.
 
 
Tänään on ollut vaihteeksi jääkiekkopainotteinen päivä. Aamupäivällä pojalla oli ylimääräinen peli ja iltapäivällä vielä tunnin treenit. Jääkiekon merkeissä tämä taitaa mennä loppuun asti. Isäntä katsoo telkkarista Olympialaisia (siis jääkiekkoa) ja poika pelaa pleikkarilla... jääkiekkoa! Illala jännitetään vielä Suomi- Kanada peliä. Tosin minä taidan lähteä tästä pienelle lenkille...raikkaaseen vesisateeseen.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

lauantai 15. helmikuuta 2014

Ajat muuttuvat


Oman lapsen kautta pystyy hyvin seuraamaan miten aika muuttuu. Lapsuus on hyvin erinlainen kuin minun aikanani ja jopa oman pojan kohdalla moni asia on muuttunut (tabletit, älypuhelimet...) muutaman vuoden sisällä. Sen lisäksi lapsi itsessään kehittyy ja muuttuu. Lapsen kehitys ja mielenkiinnon kohteet ovat alati muutoksessa ja me vanhemmat yritämme parhaan kykymme mukaan "säheltää" mukana.

Tässä eräänä päivänä oikein pysähdyin huomaamaan, että pojalla perinteinen leikkiminen on jäänyt vähemmälle. Ei minulla enää menekään aikaa lelujen keräämiseen. Tilalle on tullut pelaaminen, ihan joka tasolla. Seuraavassa muutamia kuvapoimintoja (ja ajatuksia) asiasta.





 
IPad on  meillä käytössä päivittäin. Meidän taloudessa näitä on kaksi ja meidän miespuoliset käyttävät näitä enemmän kuin minä. Minulla käyttö on enemmänkin satunnaista.






Poika käyttää IPadia pelaamisen lisäksi myös tiedon hankintaan. Kaiken maailman jääkiekkotulokset ja -tilastot ovat tarkassa syynissä formulamaailmaa unohtamatta. Tänään hän haki sujuvasti tietoa paikallisesta elokuvatarjonnasta ennen kuin minä olin ehtinyt tekemään asialle mitään. Tietokonepelit on korvautunut meillä IPadin versioilla eikä tietokoneelle ole vielä muutenkaan tarvetta.







Joululahjaksi poika sai PlayStation 3:n . Meillä on viikolla kaksi pelipäivää ja viikonlopuista sovitaan aina erikseen. Pelimäärää yritän kontrolloida vaihtelevalla menestyksellä ja toistaiseksi suurimmilta taisteluilta on vältytty.
 


Virtuaalipelien lisäksi meillä pelataan myös ns. perinteisiä lautapelejä. Suuressa suosiossa on tällä hetkellä Bingo-peli, jota taidetaan pelata vaihtelevalla kokoonpanolla vähintään kerran viikossa. Toinen kestosuosikki on UNO-pelikortit.






Jonkin verran meillä katsotaan myös DVD:tä, mutta tämä on enemmänkin kausiluontoista. Välillä järjestämme kotona leffailtoja, jolloin linnoittaudumme sohvalle herkkujen kanssa. Viimeksi katsoimme Itse Ilkimys 2- elokuvan.
 
 
 



Legoja kerätään ja rakennetaan ja näillä vielä leikitään. Mielestäni tämä "laji" on kuitenkin pikku hiljaa hiipumassa. Suosituimmat Lego-teemat ovat Chima, Star Wars ja LegoCity. Toistaiseksi isoimmat legorakennelmat ovat saaneet olla olohuoneen nurkassa ihan rauhassa, mutta jossain vaiheessa olen ajatellut siirtää ne pojan huoneeseen pysyvästi. Toiveajattelua, kenties!




Lapseni on nyt "siinä iässä", että pelaaminen ihan "livenä" kiinnostaa todella paljon. Hän varmasti asuisi jäähallilla, jos se olisi mahdollista. Sen lisäksi meillä on pihalla ja alakerrassa maaleja, jotka ovat ahkerasti käytössä, tosin laji (jääkiekko ja jalkapallo) vaihtuu sesongin mukaan. Meillä isä on kunnostautunut pelikaveriksi, mutta kyllä minäkin käyn joskus toteamassa, että lapsi on parempi kuin äitinsä ;)

Niin se vain on, että aika muuttuu. Lapsi kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia. Sellainen leikkivä pikkulapsi- vaihe on meillä auttamattomasti ja lopullisesti takanapäin. Ajan hermoilla pysyminen on todella haasteellista meille vanhemmille. Perheen sisäisiä pelisääntöjä muutetaan tarpeen tullen ja yritetään pitää kiinni perusarvoista... ja myös myös maalaisjärjen käyttö on edelleen suotavaa.

Haluaisin, että lapsi pysyisi lapsena mahdollisimman pitkään ja kapinoin liian nopeaa kehitystä vastaan. Se vain tuntuu nykypäivänä olevan melkoinen taitolaji, sillä ympäristön paineet ovat melkoiset sekä lapselle että vanhemmille. Välillä meiltä vanhemmiltakin unohtuu, kuinka lapsia nuo vielä ovat, vaikka taitavia (ja isoja) ovatkin.

Tälläistä pohdiskelua tällä kertaa...




Nyt pitäisi saada tuo poika irti "pleikkarista" ja käydä hänen kanssaan kaupassa. Hiihtoloman alkajaisiksi lähdemme tänään päivällä elokuviin ja illalla olen luvannut paistaa vohveleita. Laatuaikaa siis tiedossa!









perjantai 14. helmikuuta 2014

Hempeilyä

 
Ostin alkuviikosta kotiin tulppaaneja. Vaihtoehtoja olisi ollut enemmänkin, mutta päädyin kuitenkin näihin hempeän vaaleanpunaisiin...






Ostohuumassani ostin kaksi kimppua ja laitoin ne isoon Aalto-maljakkoon, joka on ihan suosikkini.
 
 
 
 



En ole erityisemmin tälläisen pinkin ystävä, mutta keltainen tai oranssinen väri tuntui ostohetkellä jotenkin liian rajuilta vaihtoehdoilta. Valkoisia tulppaaneja en ole tänä keväänä vielä nähnytkään ja niitä olisin kaikkein mieluiten ostanut.
 
 
 
 
 
 
Näiden hempeiden kuvien myötä haluan toivottaa kaikille...
 

 
OIKEIN HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!!!


 
Ja täällä alkoi myös hiihtoloma. Muuttuneiden keliolosuhteiden takia (= talvi meni!) lomasuunnitelmissa on mitä todennäköisimmin tulossa muutoksia...olkaahan kuulolla!
 
 




 
 

tiistai 11. helmikuuta 2014

Jotain pientä


Koska täällä kotona ei sisustuksessa tapahdu tällä hetkellä juurikaan mitään, täytynee iloita tälläisistä pienistä asioista.






Isäntä oli työmatkallaan poikennut Claes Ohlssonin liikkeessä jä ostanut sieltä taulupidikkeen... tai mikä tämä härveli nyt onkaan?
 






Tämä oli ollut edullinen (ja mielestäni ihan hyvännäköinen), siksi ihmettelinkin, miksei hän ollut ostanut näitä enempää, jos kerran halvalla sai...? Tässä kohdassa miesten ja naisten logiikka eivät enää kohdanneet ;)
 




 
Keittiön sivupöydälle sovittelin tähän keittokirjaa ja hyvin se näyttää siihen sopivan. Pidike on  menossa isännän "lataamoon" pitelemään joululahjaksi saamaansa kuvakirjaa esillä. Alakerran lataamo voisi olla kohta sellaisessa kuvauskunnossa, että voisin ottaa sieltä muutaman kuvan näytille myös tänne bogin puolelle. Kaiken kansan ihmeteltäväksi.





Suurempien sisutusjuttujen toteuttaminen antaa nyt odottaa itseään. Tyydytään nyt toteuttamaan vähän pienempiä. Tänään sain vihdoin ja viimein imuroitua huoneet sekä vähän pyyhittyä pölyjä. Nyt on olo tyytyväinen, kun on jälleen siistiä...hetken aikaa.










sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Voi, tätä surkeutta!!


Mihin se talvi oikein katosi? Viikonlopun vesisade ja lämpöasteet tekivät maisemasta lohdutonta katsottavaa...


 
 
Merellä on kyllä jäätä, mutta vettä on myös reilusti sen päällä. Tällä hetkellä jäälle ei taida olla mitään asiaa, jos meinaa pitää jalat kuivina.







Ne vähäiset lumet ovat kadonneet melkeinpä kokonaan eikä keli näytä kovinkaan talviselta.
 
 



 
Hiihtoloma olisi viikon päästä, mutta eipä nämä kelit innosta kuin korkeintaan "vesihiihtämään". Minä jo ehdin hehkuttamaan, että pitkästä aikaa pääsisimme mökille, mutta kyllä taas kehnolta näyttää. Onneksi sentään telkkarista tulee Olympialaisia, että voi kuluttaa aikaansa möllöttämällä sohvalla...




 
Tämä yllä oleva kuva ei ole todellinen, sillä Picasan (tai Google +) kautta tulee tälläistä animoitua "feikki"-kuvaa, jos haluaa. Haaveillaan nyt lumisateesta ja talvisemmista keleistä. Taidetaan toivoa jopa pientä ihmettä.



Ja jotta surkeus olisi maksimoitu, todettakoon, että olen koko viikonlopun potenut migreeniä. Näköhäiriöitä on esiintynyt joka päivä ja pään jomotus tulee sitten ns. kaupanpäälliseksi. Ei ole meikäläisen  tarvinnut ajatella siivoamista taikka lenkille lähtöä...ihan surkea viikonloppu. PLÄÄHHH!!!









lauantai 8. helmikuuta 2014

Laiskottaa!!!


Olen tänään ollut aamupäivän jo töissä. Teimme tänään toukokuisen koulupäivän ns.sisälle. Meillä oli suunniteltu ulkoilupäivää, mutta aamun vesisade meinasi pistää kaikki suunnitelmat uusiksi. Onneksi kuitenkin vesisade hellitti vähän ja vain luistelu vaihtui pallopeleiksi koulun salissa. Aamu alkoi seurakunnan päivänavauksella, jonka jälkeen ohjelmassa oli hevosajelua, makkaranpaistoa, kävelyä koulun maastossa ja tietenkin syömistä. Mukava koulu-/työpäivä kelistä huolimatta.






 
Nämä kuvat eivät nyt liity mitenkään tähän päivään. Etsin kuva-albumeistani jotain aiheeseen sopivaa (laiskotus?!) kuvaa, mutta sitten löysin tälläiset aurinkoiset kuvat meidän Kanto- puukorista. Tämä puunkantokori on osoittautunut ihan mainioksi. Siinä on yllättävänkin hyvä kantaa puita, vaikka kori itsessään painaa jo jonkin verran.
 
 



 
 
 
Olin eilen vielä suunnitellut, että olisin siivonnut tänään, mutta nyt kyllä laiskottaa ihan vietävästi!!! Ehkä tällä sateisella ja märällä säällä on oma vaikutuksensa tähän tuntemukseen. Kotona ei nämä sisustushommatkaan ole juuri innostaneet. Projektia olisi kyllä, sillä nurkissa pyörii jälleen Ikean paketteja, joissa on kaiken maailman hyllyjä. Meikäläisellä taitaa olla jonkinlainen välivaihe menossa; odottelen sitä kevätauringosta saatavaa energiapläjäystä...tai jotain muuta "kohtausta". Nyt kuitenkin taidan jatkaa laiskottelua...
 
 
 
 
 
 
 

torstai 6. helmikuuta 2014

Puutalkoolainen


Meillä kun lämmitetään puuhellaa ja takkaa talvisin päivittäin, kuluu myös paljon polttopuita. Joka talvi tässä taloudessa on enemmän kuin yhdet puutalkoot. Jäätilanteen salliessa puu (=klapit) alkaa siirtyä mökiltä mantereelle. Niin tänäkin vuonna.



 
Viime talvena meidän nuori mies oli jo mukana ja tänä vuonna oli tiedossa sama pesti. Tosin isäntä oli hieman kehitellyt systeemiä...
 
 
 


 
Poika oli innokkaasti mukana ja hänellä oli myös ihan omat "systeemit". Pääasia kuitenkin, että homma hoitui.
 
 
 

 
Kuvista voisi päätellä, että lapsen mielessä liikkui jotain ihan muuta kuin puutavara...ehkä nämä olivatkin formula-autoja.
 
 
 




Peräkärryn puukuorma hupeni nopeasti ja talkoot sujuivat sujui mallikkaasti...molemmilta miehiltä.
 
 


Puiden vähetessä pieni talkoolainen kiipesi isän kaveriksi vielä peräkärryyn auttamaan.
 
 



 
Tässä talkoossa toteutui sanonta "työ käy kuin leikki", sillä sitä se tuntui pojalla olevan. Homma oli melko pian ohi ja puut varastossa. Jälkityönä olisi ollut vielä puuhuoneessa puiden pinominen, mutta tästä pieni talkoolainen jo kieltäytyi varovasti. 
 
 

Tällä hetkellä puut ovat sisällä ja kauniisti pinottuna puuhuoneessa. Palkkaneuvottelut ovat ilmeisesti vielä kesken isän ja pojan välillä. Toivottavasti siitä ei kuitenkaan seuraa lakkoilua, sillä tämä oli vasta puuatalkoiden alku. Tätä hommaa vielä riittää tänä talvena, jos vain kelit sen sallivat. Ja meillä puilla lämmittäminen voi jatkua edelleen.







keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Nettiostos


En juurikaan harrasta nettiostamista. Muutamia sisustutavaroita ja yhden mekon olen ostanut netin kautta, jos IKEAn tavaroita ei lasketa (ja niitähän ei lasketa). Ongelmana olen pitänyt sitä, etten pääse näkemään, tunnustelemaan tai kokeilemaan tavaraa, vaan joudun tekemään ostopäätöksen ns. mutu- tuntumalla. Epäsopivan tavaran tai vaatteen palauttamisen näen jo ylimääräisenä vähtinä, kun taas kaupassa teen ostopäätöksen periaatteessa heti.


Nyt olen kuitenkin tehnyt poikkeuksen. Olen tässä jo muutaman hetken etsiskellyt oman kaupungin kenkäliikkeistä sopivia talvikenkiä tietyillä kriteereillä. Tuloksetta. En hae hienoja talvisaapikkaita enkä vaelluskenkä-tyyppisiä, vaan nyt oli hakusessa pitkävartiset ulkoilusaappaat, joissa ei saa olla "eskimokarvoitusta". Koska tästä kaupungista ei niitä löytynyt, päätin kokeilla Elloksen sivuja...ja sieltähän ne löytyivät!






(Kuva on lainattu Elloksen sivuilta)



Ostopäätöksen hauduttamiseen kului muutama päivä ja eilen illalla näpytin tilauksen eteenpäin. Ostopäätöstä helpotti hieman alennuskuponki, jolla sain saappaat 30 euroa halvemmalla. Nyt sitten jännitän tilauksen saapumista. Toivottavasti ehtivät vielä tämän talven lumille...









tiistai 4. helmikuuta 2014

Arjen top 20


Viime viikolla taisin hehkuttaa tätä tavallisen arjen ihanuutta. Jatkan edelleen aiheesta, ja tämän postauksen idean olen saanut muiden blogeista. Tein listan täysin spontaanisti, sen enempää miettimättä tärkeysjärjestystä tai asioita. Listassa olevat asiat ovat siis tämän hetkisen tuntemuksen mukaan olevia. Postaukseen laitoin nämä asiat kahteen osaan pelkästään selkeyden vuoksi.

Tässä listaani kuvilla höystettynä:






  • 1. Kahvi: Päivä ei valkene meikäläiselle, jos en saa aamulla kahvia. Kahvin juontini on vähentynyt huomattavasti nuoruusvuosilta, mutta aamu- ja päiväkahvi ovat välttämättömät.
  • 2. Kello: Aikataulufriikkinä en pysty oikein elämään ilman kelloa. Puhelimen kello ei riitä. Minulla on myös rannekelloja jonkin verran, jotta voin vaihdella niitä fiiliksen mukaan.
  • 3. Auto: Välttämätön paha. On sen verran pitkä työmatka ja lapsen harrastus vaatii autoa ja kuskaamista.
  • 4. Tietokone: Työväline, mutta myös "harrastusväline" bloggaamisessa.
  • 5. Kamera: Valokuvaus- ja bloggausharrastuksen must-juttu.
  • 6. Kalenteri: Edelleen aikataulufriikin ja arjen hallinnan apuväline.
  • 7. Perusvoide: Erityisesti talvella ihoni on todella kuiva. En hienostele, vaan luotan apteekin tuotteisiin. Tosin tämä taitaa olla miehen "näyterasvoja"...
  • 8. Sauna: Saunomme joka päivä. Ihana tapa rentoutua ja nollata päivä. Ja kuiva iho tykkää!!!
  • 9. Saunajuoma: Alkoholiton siideri on saunajuomana ehdoton. Joskus käy pelkkä vesikin.
  • 10. Villasukat: Olen suurkuluttaja, aina villasukat jalassa. Joskus jopa nukkuessa.







  • 11. Pipo: Tykkään pipoista ja käytän niitä mielelläni. Kuvassa on tällä hetkellä suosikkini. Toinen suosikkini on ns."karvareuhka".
  • 12. Lenkkarit: Hyvin palvelleet. Pitäisi ostaa jo uudet.
  • 13. Avaimet: Useammassa nipussa. Töihin oma nippu. Pidän ja keräilen sydämenmuotoisia  avaimenperiä...?!
  • 14. Kassi: Marimekon kassi, jonka sain joululahjaksi. Riittävän iso, jotta sinne mahtuu työpaperit ja muut. Suosikkini tällä hetkellä.
  • 15. Sisustuslehdet: Intohimoni, jota yritän hallita. Ostan ja selailen näitä ihan kiitettävästi. Yritän hillitä tätä himotustani vaihtelevalla menestyksellä.
  • 16. Korut: Pidän hopeasta ja valkokullasta. Olen ollut joskus melkoinen "harakka". Mies on ostanut minulle kiitettävästi koruja ja nyt yritän myös käyttää niitä. Vaihdan uudelle viikolle aina kaulakorun. Sormukset taitavat olla melko vakiot.
  • 17. Lukulasit: Ikänäkö on alkanut vaivata minuakin. Toistaiseksi olen pärjännyt Tiimarin laseilla ja olen hankkinut niitä jo melkoisen määrän...ja silti ne ovat aina hukassa.
  • 18. Hedelmät: Yritän syödä hedelmiä/vitamiineja joka päivä...vaihtelevalla menestyksellä.
  • 19. Karkit: Suklaa ja salmiakki. Minun heikkouteni. Elämän pieniä nautintoja.
  • 20. Imuri: Ja kaikki muutkin arkea helpottavat apuvälineet. Ilman näitä arjen pyörittäminen olisi hankalampaa. Imuroimme kotona näin talvella melko usein (1-3 krt viikossa) ja tuo pyykinpesukonekin tuntuu pyörivän melko tiheään.


Listaa tehdessäni huomasin, että puhelin jäi kokonaan listalta pois. Tämä kertoo ilmeisesti siitä, että puhelin ei todellakaan ole minulle kovinkaan tarpeellinen tai merkityksellinen. Minulla on melkeinpä aina puhelin äänettömällä ja muutenkin käytän puhelinta melko vähän. Tästä syystä taisin ohittaa sen myös listaltani. Ainakin tällä kertaa.

Mielenkiintoinen prosessi. Olipa hauskaa listata omaa top 20... :) Minkälainen sinun listasi olisi?




Arki jatkuu melko hektisenä tällä hetkellä. Tälle viikolle tuntuu kerääntyvän jälleen tasaisesti ohjelmaa ja ensi viikkoonkin on tullut työn puolesta vähän ekstraa. Onneksi loma kuitenkin häämöttää edessäpäin. Porskutetaan siis eteenpäin!