Stailiamo

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Ryhtiliikettä pihalla


Lauantaina leikkasin meidän nurmikon ja kuinkas ollakaan, siinä energiapuuskassani kävin siistimään myös pihan istutusalueita...
 



 
 
 
Kitkin omenapuun alustan rikkaruohoista ja siistin vielä nurmikon reunan.
Päälle lisäsin vielä viime kesältä jäänyttä katetta.
Pihalle tuli heti vähän lisää ryhtiä.
 
 
 



Pihan perällä oleva "kiviasetelman" ympäristön siistin etuosasta.
Käänsin talikolla mullat ympäri, tasoitin haravalla ja siistin vielä tästäkin reunat.
Kuunliljat ovat vasta tulossa, mutta muutaman viikon päästä näkymä on jo huomattavasti rehevämpi.
Kivien takaosa on vähän tukkoisen oloinen, koska villivadelmat ovat päässeet vähän rönsyilemään.
Ne saavat vielä odottaa myöhempää jatkokäsittelyä...
 



 
 
Pojan omenapuu on jotain talvilajiketta ja siinä on vähän harvakseen lehtiä.
Olen melko surutta leikannut tätä omenapuuta syksyisin ja silti se kasvattaa enemmän oksia kuin lehtiä.
Kukinnotkin ovat vasta ihan aluillaan ja syksyinen omenasato on ollut useampana vuotena melko vaatimatonta.
Viime syksynä taisi tulla peräti yksi (!) omena...ehkä tarvitsisin jo jonkinlaista konsultaatiota omenapuun hoitoon.
 
 
 
 
Täällä siis puutarhanhoito on aloitettu. Työmaata on vielä melkoisesti muualla pihassa, mutta on sentään edes joku osa pihasta kunnossa. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Pitäisi vissiin ehtiä ostamaan niitä kesäkukkiakin...
 
 
 
 

lauantai 30. toukokuuta 2015

Kakuntekijä



Sukumme nuorimmainen täytti jo huikeat 2 vuotta. Tämän pienen miehen intohimona on autot. Hänen äitinsä oli loihtinut syntymäpäiväsankarille hienon kakun. Vai mitä sanotte?




 
 
Tässä perheessä juhlitaan seuraavaksi esikoululaista kesäkuussa, joten jään mielenkiinnolla odottamaan, minkälaisen kakun tämä äiti seuraavaksi tekee. Kakut ovat aina niin hienosti toteutettuja ja vielä hyvänmakuiset. Minä olen jo ehdottanut (ja moni muukin), että hän alkaisi pitämään leivontablogia tai muuten vaan kauppaan näitä, mutta (kolmen lapsen äitinä!) ajan käytön suhteen voi olla pieniä ongelmia. Lisäksi tällä "turboäidillä" saattaa olla edessä syksyllä opiskelut OKL:ssä, joten leivonta pysynee kausiluontoisena harrastuksena. Onneksi me lähisukulaiset pääsemme nauttimaan näistä hienoista luomuksista aina silloin tällöin.
 
 
 
 
Syntymäpäivillä oli esillä myös "Onnin lettubaari", jossa sai valita joko suolaisen tai makean täytteen mieltymyksensä mukaan. Letunpaistajana toimi tietenkin syntymäpäiväsankarin isä ja letut maistuivat koko juhlakansalle, pienestä isompiin juhlijoihin. Kiva idea.
 
 
Meillä kesäloma on nyt sitten virallisesti alkanut. Viimeinen kuukausi on ollut meikäläisen osalta lievästi sanottua "härdelliä", joten nyt voin rauhassa keskittyä näihin kotinurkkiin. Tekemättömien töiden lista on kasvanut melkoisesti, mutta tämän päivän taidan pyhittää ihan vain olemiseen. Onhan meillä nyt LOMA!!!
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

perjantai 29. toukokuuta 2015

Pieni kamerakierros


Koska meidän pihamaalta ei löydy tällä hetkellä (VIELÄ!) kuvattavaa lähdin kameran kanssa eilen pienelle iltalenkille...








Meidän asuinalueemme sijaitsee vanhan merenlahden rannalla. Siihen laskeva vesi tulee jostain todella kaukaa ja tämä joen (tai ojan) reunalta bongasin jo viime viikolla näitä ihania keltaisia rentukoita.




 
 
 
Lyhyelle kuvausreissulleni sain seurakseni myös poikani. Hän vähän ihmetteli, kun hakeuduin kuvaamaan hieman hankaliin paikoihin, jotta saisin otettua edes muutaman  lähikuvan.
 
 
 

 
 
Onneksi ehdin vielä tallentamaan näiden kauneuden, ennen kuin niiden kukinta päättyy.
 
 
 

Täällä virittäydytään vähitellen lomatunnelmiin. Tänään tiedossa vielä muutamat iltajuhlat (= synttäreitä), joihin joudumme "jakautumaan" päällekkäisyyksien vuoksi. Huomenna pojalla enää todistuksen haku ja sitten 2/3  tästä perheestä aloittaa lomailun. Olotila on hieman voipunut ja vähän epätodellinenkin. Vielä odotellaan niitä kesäkelejä... ja niitä odotellessa nautitaan lomapäivistä ihan muuten vaan. Tervetuloa kesäloma!




torstai 28. toukokuuta 2015

Kyll ny kelppa!


Meidän saunamme on nyt sitten valmis. Eilen pääsimme jo koeponnistamaan sekä uudet lauteet että korjatun kiukaan, vihdoinkin...



 
 
Niin kuin yleensä kaikissa remonteissa, tässäkin kohtasimme pieniä vastoinkäymisiä lähinnä aikataulun osalta.
Kiukaan varaosia sai odotella ja kun ne tulivat, oli niitä liian vähän. Saimme siis odotella vielä vähän lisää.
Tosin saimme samalla lisäaikaa sekä suunnitteluun että remontin tekemiseen.
 
 
 
 


Mies totesi, että "saunattomuuteenkin näköjään tottuu", olen kuitenkin hieman eri mieltä.
Tämän runsaan kahden (tai melkein kolmen) viikon aikana oli useamman kerran mielessä,
että voisi mennä saunaan, mutta kylmässä kiukaattomassa saunassa ei nyt tehnyt mieli istua.
Ei siinä auttanut muu kuin vain odotella maltillisesti saunan valmistumista.



Teen jossain vaiheessa vielä saunaremontista pienen jutun ennen /jälkeen - kuvilla, jotta saatte nähdä todellisen muutoksen. Nämä kuvat vääristävät totuutta, sillä saunassa on paljon tummempaa/ tunnelmallisempaa ja seinien väri ei ole luonnossa noin kirjava. Pienen saunan kuvaaminen on myös haasteellista, joten tällä kalustolla (ja taidolla) tulee tällaisia vähän yksipuolisia kuvia.



Sauna toteutui alkuperäisen suunnitelman mukaan ja siitä tuli melkein hienompi kuin osasin kuvitellakaan. Kyll meijän kelppa ny saunot!!!












maanantai 25. toukokuuta 2015

Vapriikki


Olimme toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla luokkaretkellä Vapriikissa. Tämä museokeskus pitää sisällään useamman museon ja tarjoaa museoelämyksiä varmasti jokaiselle.








Vapriikki sijaistee kauniissa punatiilisessä miljöössä. Vaikka kohde on suosittu luokkaretkikohde, ei ainakaan meillä tullut ruuhkan tuntua.
 
 


 
 
Vanhaan tehdasmiljööseen oli saatu moneen kerrokseen erilaisia museoita. Ylimmässä kerroksessa olivat esim. jääkiekko- lelu- ja kenkämuseo. Keskimmäisessä oli ainakin luonnontieteellinen-  ja pelimuseo. Ensimmäisessä kerroksessa oli hieno kivikokoelma ja Tampereen historiasta kertova näyttely.
 
 



Jääkiekkomuseosta bongasimme Suomen Leijonien viimeisimmän MM-pokaalin vuodelta 2011.
Ja oli täällä paljon muutakin katsottavaa.
 
 
 

 
 
Kenkämuseossa oli (yllätys, yllätys!) kenkiä vähän joka lähtöön.
Esillä oli sekä kenkien historiaa, että kenkäteollisuuden historiaa.
 
 
 
 


 
 
Tässä kenkäsuutari (nukke) tekemässä kenkiä. Tunnelmallinen yksityiskohta, siksi nappasin kuvan :)




 
 
 
Luonnontieteellisessä museossa tehtiin läpileikkaus Hämeen seudun luontoon. Täällä oli paljon elämyksellistä katsottavaa ja kokeiltavaa vähän kaikille aisteille, siksi loistava retkikohde meidänkin oppilaille.
 
 
 
 
 
 
Ja pääsinhän minäkin kokeilemaan vanhaa menopeliä. Aika hurjaa..
 
 
 
 
Retkikohteena Vapriikki oli oivallinen paikka. Katsottavaa riittää varmasti jokaiselle oman kiinnostuksen mukaan. Söimme paikan päällä ihan maittavat ruoat ja oli siellä vielä kahvila sekä pieni museokauppa. Saimme hyvin kulutettua reilut kolmetuntia eikä ihan  kaikkia paikkoja ehditty edes kiertämään.
 
 
 
 
Luokkaretkikohteena aivan loistava ja näin "opettajan näkökulmasta" katsottuna ehdottomasti parempi paikka kuin Särkäniemen huvipuisto. Voi olla, että oppilaat olisivat olleet tästä asiasta eri mieltä, mutta tällä kertaa tällainen reissu. Suosittelen.
 
 
 
 
P.S: Ei minulla ole mitään Särkäniemeä vastaan. Hieno ja elämyksellinen paikka sekin, mutta Vapriikki on tällaiselle "vanhalle" opettajalle mieluisampi vaihtoehto...ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan...;)
 
Ja hups... Tämä postaus pääsi livahtamaan eetteriin ennen aikojaan. Julkaisupäivä piti olla vasta huomenna tiistaina, mutta menköön...
 
 

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Vadelma



Meillä opettajilla tämä lukuvuoden päättyminen näkyy kaikenlaisilla muistamisten saamisilla. Kiitoslahjojen saaminen on aina yhtä häkellyttävää, sillä en koe, että minua pitäisi sen enempää muistaa. Saanhan minä palkkani. Ymmärrän kyllä, että vanhemmat haluavat näin osoittaa kiitoksensa, vaikka pelkkä kiitos-sana riittäisi...


 
 
 
 
Sain eräältä oppilaaltani aivan ihanan kesäisen lahjan.
Vadelma-sarjan juomalaseja ja astiapyyhkeen sekä väreiltään sopivan lankakorin.
 
 
 


 
Nämä juomalasit ovat sopivan kokoiset jonkun kesäjuoman nauttimiseen tai vaikkapa jälkiruoka-astiana. Ihastuin heti näihin.



 
 
Innostuin niin näistä juomalaseista, että kävin Pentikin liikkeessä ostamassa lisää. Onneksi minulla oli Pentikin lahjakortti, josta raskin käyttää osan näiden sesonkilasien hankintaa. Nyt minulla on Vadelma-laseja kuusi kappaletta. Sarjaan olisi niin hyvin sopinut lasikannu, mutta valitettavasti tähän sarjaa ei sellaista kuulunut. Harmi.
 
 
 

 
 
 
Pinkki  (vai fuksia?) on hieman haasteellinen väri meidän kattauksissa, mutta katselin ns. liinavaatevarastoani ja kuinkas ollakaan, sieltä löytyi ainakin kaitaliina ja tabletteja samassa sävyssä. En malta odottaa, että saan näillä tehtyä jonkun herkullisen (?!!) ja kesäisen kattauksen...tai ainakin jonkun juomatarjoilun...

 
 

Tänä keväänä minulla on luokassani hyvin erikoinen tilanne, sillä viidestä oppilaasta neljä lähtevät meidän koulusta pois. Osa saa oppivelvollisuutensa suoritettua ja osa siirtyy toiseen opinahjoon. Viimeinen koulupäivä tulee varmasti olemaan tunteikas, sillä oppilaiden jäähyväisten lisäksi minä jään vuodeksi pois ja erinomainen työtiimimme myös hajoaa. Mitenkäs se sanonta kuuluikaan: "Kaikki hyvä loppuu aikanaan..." niin myös tämä lukuvuosi...


Viimeinen työviikko on enää jäljellä. Olen vääntänyt todistuksia (ja siinä sivussa saunaremonttia isännän kanssa). Viikolla ohjelmaa on vielä ihan kiitettävästi, joten eiköhän mennä samalla "draivilla" kuin viime aikoina muutenkin. Lomalla yritän ottaa vähän rennommin. Jos vaikka ehtisin tuonne pihalle tekemään muutamia projekteja, joita ovat ainakin kesäkukkien istuttaminen, puutarhakalusteiden maalaus, yrttipenkin tekeminen, villiviinin tai humalan istuttaminen jne. Näyttää näitä  hommia piisaavan ihan kesälomallekin.


Toukokuun viimeinen viikko ja kohta on KESÄ!!!







perjantai 22. toukokuuta 2015

Visioita


Vielä joudutte, arvoista lukijat, muutaman kerran tyytymään saunaremonttipostauksiin ja lainakuviin. Valitan.
Niin kauan on hyvä suunnitella, kun mitään ei ole vielä tehty. Saunan (ja kiukaan) suhteen asiat ovat vielä vähän vaiheessa mutta, joitakin päätöksiä olemme kuitenkin saaneet tehtyä. Monena iltana olen hakenut inspiraatiota ja varmistusta tulevan saunan tyylistä...





Eli niin kuin alun perin suunnittelimme seinistä tulee mustat ja lauteista oheisen kuvan mukaiset. Järeät ja yksinkertaiset lankkulauteet. Alalaude yritetään tehdä myös saman tapaiseksi, takaseinään asti menevät...tosin meidän saunamme on, kuvan saunasta poiketen, paljon pienempi.
 
 
 
 
 
 
Lauteet tehdään ns. omasta tavarasta. Isäntä kävi eräänä iltana "kähjäämässä" lautatarhaansa ja sieltä  löytyi riittävästi leppälankkua projektiimme. Muutamana iltana isäntä on lauteita höylännyt autotallissa ja minä olen antanut niille "viimeisen siunauksen".
Lauteista tulee hieman "krouvimmat" kuin näissä kuvissa, sillä meidän lankut ovat oksaisempia kuin kaupasta ostetut.
Niin tuli näille isännän kauan varastoiduille ongelmapuille hyvää käyttöä, vähän niin kuin vahingossa.
 
 
 
 
Tällaisia ajatuksia täällä. Sitten kun pääsisi vielä näistä visioista siihen toteutukseen ja jopa lämpimään saunaan. Joku visio kait sekin.
 
 
 
 
 
 
 
 

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Yrttitarhaa


Olen jo pitemmän aikaan haaveillut yrttien kasvattamisesta. Koska hortonomitaitoni ovat kuitenkin kehnonlaiset, olen päättänyt, etten yritäkään kasvattaa niitä siemenistä, vaan ostan yrtit valmiina kaupasta tai torilta. Ostin kerran mökille pikkuruukkuisen oreganon ja istutin sen jossain vaiheessa kukkapenkkiin. Kasvupaikka osoittautui erinomaiseksi ja oregano kasvoi moninkertaiseksi. Tällä kasvatuskokemuksella haaveilen vielä samanlaisesta menestystarinasta.



Yrttitarhasta haaveilu kuulostaa (ja myös on sitä!) liian mahtipontiselta, joten nyt leikittelen ajatuksella hieman pienimuotoisemmasta yrttien kasvupaikasta. Sijoituspaikasta tulikin heti ongelma: tänne kotiin vai mökille? Tätä asiaa pohtiessani keräsin googlesta muutamia maltillisia ideoita mahdollisesta yrttitarhastani...ja pahoittelen taas kuvien huonohkoa laatua.






Tällainen "kasvattamo" sopisi hyvin meidän keittiöön. Minulla olisi valmiina jo tuollainen (kylläkin) kahden ruukun setti.
Joten tämä olisi melkeinpä heti toteuttamiskelpoinen.




 
 
 
Tämä yrttikori olisi helposti toteutettavissa. Sopisi oikein hyvin sekä kotiin (ja mökille)
ja tuollainen korikin taitaa löytyä meiltä jostain kaapin perukoilta...
 
 
 
 
 
 
Sitten jo vähän isompaa istutusideaa.
Tällaisesta kehikosta olen myös haaveillut jo pitkään ja eräänä päivänä tämän tapainen laatikko oli ilmestynyt meidän autokatokseen.
Sini-siskonen oli tehnyt omalla parvekkeellaan kevätsiivousta ja hän oli antanut pois vastaavanlaisen, mustaksi maalatun laatikon.
Eli nyt minulla olisi sellainenkin, mutta tämän kohdalla minulla se sijoitusongelma on kaikkein suurin, kotiin vai mökille?
 
 
 
Ja sitten olisi vielä tämä ihanuus...
 
 
 
 
 
Alaspäin roikkuva kukkapurkki yrtteineen olisi NIIN hieno ja vähän erilainen.
Tällä kotona minulla olisi sille paikka tuossa keittiön ikkunalla, joka kaipaisikin hieman väriä. Hinta tässä vähän hirvittää ja siksi ajattelin kokeilla yrttien istuttamista ihan oikein päin olevaan ruukkuun, mutta keittiön ikkunalle kuitenkin.
Persiljaa, oreganoa ja vaikka timjamia...
 
 
 
 
 
Tätä kirjoittaessani, huomaan, että minulla on periaatteessa jo nämä kaikki elementit olemassa. Vain ne YRTIT puuttuvat!!! Jos vaikka tänä kesänä saisi pitkäaikaisen haaveen toteutettua omasta "yrttitarhasta". Edes ihan pienen vain.
 
 
 
 
 

maanantai 18. toukokuuta 2015

Ehkä sittenkin...;)


Meidän saunomisen poikkeustila jatkuu edelleen. Kiukaan vastukset on tilattu ja niitä odotetaan saapuvaksi vasta viikon loppupuolella. Sähkömiehen saapumisesta ei ole senkään verran tarkempaa tietoa. Eikä sekään ole varmaa, saadaanko kiuasta sittenkään toimimaan. Tässä epävarmassa "Elämää-ilman-saunaa"- vaiheessa puolittain vitsinä heitetty ajatus saunan pienestä pintaremontista on alkanut elämään omaa elämäänsä. Eräänä iltana istuin tietokoneella ja  kuvahaulla kypsyttelin varovaisesti ajatusta ja hain ideoita...



(Kuva googlen kuvahausta /Kastelli.fi )
 
 
Alun perin meillä on ollut oikein iso puulämmitteinen sauna. Edellisen remontin yhteydessä koko saunaosasto uusittiin ja puukiuas vaihdettiin ns. Hetivalmis- kiukaaseen. Samassa remontissa sauna pienennettiin. Koko saunamme on leppäpaneelia ja nyt meillä uusimisen kohteena olisi lähinnä seinäpinnat ja lauteet.
 
 

(Kuva google kuvahausta/ kadotin lähteen...) 

Mahdollisessa pienessä (?!) saunaremontissa käsiteltäisiin seinäpaneelit Supi Saunavahalla tummemmaksi ja lauderatkaisua vähän yksinkertaistettaisiin. Lattialle ja katolle ei tehtäisi siis mitään. Suhteellisen pienellä vaivalla voisi saunaan saada uutta ilmettä.
 


(Kuva Googlen kuvahausta/ lähde ei tiedossa)


Väriyhdistelmä ja toteutus olisi vähän samanapainen kuin tässä yllä olevassa kuvassa eli lauteet  (ja meillä myös katto) olisi leppää ja muut pinnat olisivat mustia. Samassa muutoksessa kiukaan paikkaa voisi hieman muuttaa.
 
 
 
 
Isäntä ei laittanut ollenkaan pahakseen tästä suunnitelmasta ja ehkä nyt olisi hyvä aika tehdä pientä päivitystä saunan puolella. Tosin oma aikataulu on muutaman viikon ajan vielä ns. kortilla. Isäntä lupasi vähän tutkailla nykyistä lauderakennetta ja miettiä muutenkin asiaa, joten minä olen jopa varovaisen toiveikas (ja innostunut). Ehkä me saammekin "uuden saunan" vanhoilla kuorilla... 
 
Poikkeustilanteemme saattaakin päättyä onnellisesti...


 
 
 
 

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Kaikenkarvaista meininkiä


Minilomamme on sujunut mukavissa merkeissä. Olemme touhunneet kaikkea mahdollista kivaa yhdessä ja erikseen. Minä sain tehtyä vähän  oppilaiden arviointeja, muutamia kotihommia ja olen jopa vähän lenkkeillytkin.


Viikonloppuna isäntä on ollut koiranäyttelyjärjestelyjen puolesta paistamassa lettuja (tai siis plättejä niin kuin täällä päin sanotaan) ja tähän viikonloppuun ei oikein muuta yhteistä ohjelmaa ole mahtunut.





Meillä on ollut pojan kanssa tapana käydä paikanpäällä syömässä ainakin yhdet letut ja samalla tulee katsastettua kaikenkarvaisia koiria.
Tänä vuonna näyttelyyn ilmoittautui yli kaksi tuhatta koiraa arvioitavaksi (vai arvosteltavaksi?).
Ennätysmäärä näissä kekkereissä, tietääkseni.  






 
Tänä vuonna olin lupautunut myös vähäksi aikaa kiireapulaiseksi/ töihin.
Paistajaksi en vielä ryhtynyt, mutta rahastushommat kyllä sujuivat.
Poika sai toimia tilastomiehenä eli hän opetteli tukkimiehenkirjanpitoa.
 
 
 
 
 
 
 
Letut kävivät tuttuun tyyliin todella hyvin kaupaksi ja jonoa oli melkeinpä koko ajan.
Kolmella muurinpohjalla paistettiin ja lettukauppa kävi mallikkaasti.
 
 
 

 
 
Ei meillä sentään koko ajan töitä tehty.
Välillä pääsimme myös maistelemaan ja tarkistamaan, että myyntituote oli laadukasta...
ja olihan se. 



Minioma on nyt sitten kohta lomailtu ja katseet suunnataan jo kahden viikon päästä alkavaan kesälomaan. Pieni loppurutistus vain, niin kevätlukukausi (ja koko lukuvuosi) olisi sekä minulta että pojalta "taputeltu". Nopeasti tämä kevät on hurahtanut ja kohta pitäisi olla jo kesä. Ei tässä voi, kuin ihmetellä tätä ajan kulua. Ja missä ne kesäkelit oikein viipyvät?






perjantai 15. toukokuuta 2015

"Kyll mnääki go muukki..."

(Ensilukemalta on ehkä vaikea ymmärtää, että otsikko on ihan suomea...tai ainakin lounaismurretta. Kirjoitusasu ei ole ehkä oikein, mutta kuitenkin...)



Kävin taannoin pikaisesti kaupungilla ihanassa Kodinonni-sisustusliikkeessä ja sieltä minun oli pakko ostaa kotiin kokeiluun näitä Nicolas Vahén tuotteita.
 
 

 
 
Olen kuullut paljon kehuttavan näitä tuotteita ja ensi päätin ostaa vain näitä suolasekoituksia. Maustepullo on erittäin kätevä.
Korkki (ja pullo) toimivat eräänlaisena mautemyllynä eli mauste hienonee korkkia kääntämällä.
 
 
 
 

 
 
 
Näitä ostaessani en niinkään ajatellut itseäni, vaan enemmänkin tuota meidän "kotigourmé-kokkiamme".
Toinen pulloista on suola ja pippurisekoitus, toinen on suola- parmesani- ja basilikasekoitus.
Voisi olla hyvää pastan kanssa...
 
 

 
 
 
Hyllyyn jäi vielä muutama suola- ja maustesekoituspullo odottamaan, mutta aloitetaan nyt näillä kahdella.
Nicolas Vahén tuoteperheeseen kuuluu vielä muitakin herkkuja kuten esim. erilaisia pestoja, risottoja, pastoja, suklaata...
jos tästä vaikka minäkin innostuisin kokeilemaan (ja kokkaamaan).
 
 
 
 
Eli näin meillekin ovat kotiutuneet nämä ensimmäiset Nicolas Vahén tuotteet.
Eilen kokeilimme tuota suola- parmesaani-oregano- sekoitusta kantarellikeittoon ja perunamuusiin. Hyvää tuli.
 
 
 
 
 
 
 

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

POIKKEUSTILA!!


Huomasimme viime viikolla, että meidän saunamme Hetivalmis- kiuas ei enää lämmennyt. Sehän merkitsee tässä taloudessa lähes tulkoon katastrofia!!! Viikonlopun saunapuutosta ei vielä huomannut, koska olimme mökillä, mutta totuus valkeni alkaneella viikolla.


 
Kuva on otettu googlen kuvasivuilta (Sun set)
 
 
Meillä on vähän saman näköinen sauna kuin yllä olevassa kuvassa. Kokoluokka on ainakin lähellä kuvan saunaa eli pieni. Alalauderatkaisu ja kiuas eivät ole noin uudenaikaiset, mutta meidän sauna olisi suhteellisen helposti muokattavissa tuollaiseksi. Pitäisiköhän ehdottaa pientä saunaremonttia...??? 

 
 
Mies on selvitellyt, voiko kiusasta vielä elvyttää vai pitääkö ostaa uusi kapistus vanhan hyvin palvelleen tilalle. Oli niin tai näin, molemmissa tilanteissa saunaan ei päästä ihan heti. Miten tässä nyt osaa olla ja elää? Jokailtainen puhdistautumis- /rentoutumisriitti on katkolla. Taitaa tulla jo lieviä vieroitusoireita, varsinkin kun ei tiedä, milloin tämä poikkeustila päättyy. Onneksi sentään suihku toimii.



Täällä meillä  on alkamassa neljän päivä loma ja ainakin viikonlopun isäntä on letunpaistossa koiranäyttelyssä. Minä olen luvannut mennä myös auttamaan vähäksi aikaa rahastajan ominaisuudessa. Näillä vapailla pitäisi myös tehdä tämän kevään oppilasarvioinnit eli todistukset. Eli ei tämä nyt ihan lomailuksi mene...


Huomenna on kuitenkin helatorstai (eikä helluntai, jota olin aikaisemmin tänne kirjoitellut) ja sen ajattelin kuitenkin pyhittää kotona olemiseen ja jonkin sortin rentoutumiseen. Hellurei ja helatorstaihin!!!







tiistai 12. toukokuuta 2015

Nostalginen ilta


Vietimme maanantaina kahden erityiskoulun yhteistä kevätjuhlaa vanhojen aikojen Iltama-tyyliin. Koska juhlissa kuvaaminen olisi ollut mahdotonta, on teillä lukijoilla tyytyminen kuviin, joissa olen vain "nostalginen minä" ja muuta vanhaa...






Voimistelusaliin oli saatu lavatanssipaikan tunnelmaa. Yhteen nurkkaan oli laitettu kaikenlaista vanhaa tavaraa räsymatoista heinäseipiin. Tunnelman luomiseen oli todella nähty vaivaa ja monen työntekijän varastoista oli löytynyt hienoa vanhaa esineistöä.






Minähän innostui kuvauttamaan itseäni tässä nostalgisessa ympäristössä.
Tässä tämä tyttö näyttää kyllä jääneen maitolaiturille, kun "linjabiili" on hakenut kylän tyttöjä lavatansseihin.
Myöhästynyt kyydistä, ilmeestä päätellen...
 





No, kyllä hätä keinot keksii. Sitten mennään tansseihin pyörällä. Onhan tässä valot ja kaikki.
 




 
 
Esiintymislavan reunalle olimme oppilaiden kanssa askarrelleet huiman määrän paperisia kukkakoristeita ja katossa roikkui viirinauhaa. Valitettavasti näistä minulla ei ole kuvaa, mutta tunnelma oli todella kiva ja onnistunut.
 
 
 



Ja tanssien jälkeen oli jälleen paluu arkeen tiedossa. Tällä tytöllä pyykkivuoro näemmä!!! :D



Meidän iltamat koostuivat oppilaiden erilaisista esityksistä. Meillä oli myös arpajaiset ja esitysten jälkeen buffetti. Illan tuoton tulemme käyttämään suoraan oppilaiden hyväksi. Loppu illan soitti vielä kahden koulun henkilökunnasta koottu bändi "Satu ja kaksitehoiset" (rumpalimme nimeämä!). Bändin ohjelmassa oli "Evergreenejä" laidasta laitaan ja ihmiset saivat tanssia esittämiemme kappaleiden tahdissa. Todella vähällä harjoittelulla saimme suunnitellun ohjelmiston laulettua suht kunniallisesti läpi.


Iltamat olivat ohi  noin kahdessa tunnissa ja päällimmäisenä tunteena oli, että ilta oli mennyt hyvin. Yhdessä tehden saimme jälleen onnistuneet juhlat aikaiseksi...ja tämän idean saa kyllä vapaasti kopioida muuallekin. :D





maanantai 11. toukokuuta 2015

Liikuttavia lahjoja :)


Palaan vielä eiliseen äitienpäivään ja saamiini todella liikuttaviin lahjoihin...



 
 
Poikani oli koulussa tehnyt kortin ja askarrellut siron ikkunakoristeen.
Vähän haikein mielin katson lapseni aikaansaannoksia, sillä tiedän, että nämä itsetehdyt lahjat tulevat harvenemaan.
 
 


 
 
Vohvelikangas-liina oli tehty iltapäiväkerhossa ja siihen poika oli koristereunan lisäksi kirjaillut sydämen.
Heti aamulla sain halauksia jo sängyssä ja niitä sateli päivän aikana muutenkin.
Tunsin itseni niin tärkeäksi ja rakastetuksi. Ihanaa olla äiti!
 
 
 
 

 
 
Nämä itsetehdyt lahjat ovat sieltä hellyttävimmästä päästä. 
Äitienpäivänä olo on niin tavattoman kiitollinen, melkein sydän pakahtuu pelkästä onnesta...
 
<3 <3 <3
 
 
 
Meidän perheessä on sellainen (hassu?) tapa, että me aikuiset ostamme myös toisillemme äitien- tai isänpäivälahjan. Tänä vuonna minä sain mieheltäni uudet juoksutrikoot ja -takin. "Liikuttavat" lahjat nekin, ihan konkreettisella tavalla! Onpa tainnut mies ymmärtää ilman vihjettäkin, että tällä äidillä on juoksuvermeet vähän kuluneet ja aikansa eläneet.
 
 
 
Uusien juoksuvaatteiden myötä elättelen toiveita, että ehtisin/jaksaisin lähteä tästä joskus taas lenkille. Loppu viikolla häämöttää neljän päivän loma, joka tosin on jo jonkin verran ohjelmoitu. Jos silloin vaikka ehtisi...
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Gotoinen Äitienpäivä



Olimme viikonlopun mökillä ja äitienpäivän aamu alkoi valmiiksi katetulla aamupalalla. Teimme suhteellisen nopeat aamutoimet mökillä, jonka jälkeen lähdimme takaisin kaupunkiin. Tiedossa oli äitienpäivälounas ravintola Gotossa, yhdessä veljeni perheen ja tietenkin äiti-mummin kanssa.






Kokoonnuimme yhdessä juhlistamaan äitienpäivää. Aluksi nostimme maljat ja kilistelimme kaikille äideille.
 



 
 
Äitienpäivämme ehdoton "sankarimme" on itse oikeutetusti meidän äiti-mummimme. Kolme lapsen äiti ja seitsemän lapsenlapsen mummi. Sellainen teräsmummi :D
 
 
 

 
 
Ravintola Gotossa saa syödä taatusti hyvää ruokaa.
Pienet lapset oli myös huomioitu hieman erilaisella menulla,
mutta ei suinkaan "nauravilla nakeilla", vaan ravintolan tyyliin sopivalla tavalla.
Vaikka annoskoko on (hienojen ravintoloiden tyyliin) pieni, saa vatsansa kyllä erinomaisesti täyteen.
 
 
 



Mikäs meidän äitien oli juhliessa...ja Gotosta lähdimme äiti-mummin luokse kahville, jossa oli vielä tarjolla kahvia ja sen kahdeksaa eri sorttia muuta syötävää. Siskoni tuli myös käymään äiti - mummin luona ja heiltäkin ehti 1/4 lapsista mukaan kekkereihin...
 
 
 
 
Olipa jälleen mukava juhlapäivä (ja viikonloppu). Kyllä tällä (syömisellä) jaksaa hyvin taas tulevan viikon...
 
 
 
 
 

lauantai 9. toukokuuta 2015

Vanhassa vara parempi?


Muutama viikonloppu sitten pähkäilin mökillä uusien sivuverhojen kanssa. Vanhat raidalliset verhot saivat vaihtua valkoisiin pitkiin purjerenkaisiin verhoihin. Lähtötilanne näytti siis tällaiselta:




 
 
 
Verhojen valkoinen väri vähän mietitytti niiden vaaleuden takia ja siksipä kaivoin (todella) vanhat rullaverhot esille.
Halusin kokeilla uusien ja vanhojen verhojen yhdistelmää ja olin aluksi jopa hieman epäilevällä kannalla.
Sitten näyttikin tällaiselta:
 
 
 
 
 
Nämä ruudulliset rullaverhot olen ommellut ihan itse.
Nämä ovat ensimmäiset ja alkuperäiset verhot tänne mökille (vuodelta "yks ja kaks").
Enää en moiseen ompeluoperaatioon  jaksaisi ryhtyä.
 
 

 
 
 
Tämä verhoyhdistelmä ei suinkaan ole uusi, vaan täällä on joskus aikaisemminkin ollut valkoiset sivuverhot, sellaiset lenkkiverhot. 
Ruutukuvio sopii erinomaisen hyvin tänne meidän mökille, vaikka täytyy todeta, että kangas on jo melkoisen virttynyt ja kulunut.
 
 





Sen verran aikaa oli kulunut aikaisemmista valkoisista verhoista, että tunnelma tuntuu taas uudelta.
Aikojen saatossa täällä on ollut myös aika monta sinistä sivuverhovaihtoehtoa, lenkeillä ja ilman.
 



 
 
Samassa verhonvaihtoprojektissa pesin tuvan ikkunat sisäpuolelta.
Uusien verhojen silittämiseen ja rullaverhojen virittelyyn sain kulutettua useamman tunnin,
mutta nyt tämä homma on tehty. Puuhh.
 
 
 

 
 
Vaikka tämä verhoprojekti saatiin jo päätökseen, jatkuvat sisustusprojektit mökillä edelleen.
Täällä pitäisi surautella ompelukoneen kanssa verhot parvelle ja keittiön alakaapiston suojaksi.
Nyt kuitenkin huokaisen hetkeksi ja nautin tästä aikaansaannoksesta. Verhovaihdoilla yleisilme tuli taas hieman erilaiseksi.
Minä tykkään.