Stailiamo

torstai 31. joulukuuta 2015

Viimeistä viedään



Se olisi tämän vuoden 365. päivä, vuoden 2015 viimeinen päivä...






Tänä vuonna en aio tehdä koostetta menneestä vuodesta, vaan katson luottavaisin mielin eteenpäin ja tulevaan vuoteen.
Nämä kännykkäkameralla otetut kuvat ovat todellakin viimeisemmät kuvat parin päivän takaa.
Talomme edessä oleva Kappelisalmi (me kutsumme sitä Pasklahdeksi) alkaa vähitellen jäätyä.
 Lupaillen ehkä jo talvea tulevaksi...
 





On tullut aika kiittää lukijoitani menneestä blogivuodesta! Kiitos, että olette kulkeneet mukanani!
Kirjautuneita lukijoita on tullut tänä vuonna reilusti ja lukijoiden joukossa on jo muitakin kuin sukulaisia ;)
Olen kirjoittanut postauksia myös ennätysmäärän, 292 kpl. Viime vuoden vastaava luku oli 251. Melkoinen parannus sekin.
 Kommenttejanne on ollut aina yhtä kiva lukea ja onpa teistä muutama päätynyt seuramaan minua myös Instagramissa.
 

 



On tullut myös aika laittaa tämä vuosi pakettiin ja sinne muistojen laatikkoon.
Laittakaamme kuoharit kylmää ja kohottakaamme malja (illemmalla) uudelle tulevalle vuodelle!


 
Myötätuulta teille jokaiselle!


Toivoo,

Satu

<3



 
 




keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Liikunnallinen yhteenveto vuodesta 2015


Vuosi alkaa olla lopuillaan. Olen pitänyt HeiaHeia:n liikuntapäiväkirjaa jo useamman vuoden ja nyt ajattelin laittaa tähän jonkinlaista yhteenvetoa kuluneesta vuodesta. HeiaHeian sivut ovat palvelleet minua hyvin ja nyt voin verrata tämän vuoden tuloksia viime vuoteen. Kuvat on otettu tietokoneen näytöltä, joten kuvien laatu ei nyt ole ihan priimaa



Tässä TOP 5 kärki liikuntasuoritukset:



 

Olen toisaikainen liikkuja ja sen näkee myös suoritusten epätasaisuutena.
Juoksulenkit ovat jälleen pudonneet muutamaksi kuukaudeksi pois kokonaan kuvioista, mutta kävelylenkkejä on tullut tehtyä ihan kiitettävästi.  
 






Viime vuoteen (2014) lisäystä liikuntamerkintöihin on tullut mukavasti. Seuraavaksi ihan tilastofaktaa.
Tänä vuonna olen kävellyt 119 ja 504,3 km. Viime vuonna niitä kertyi 66 kertaa/ 325  km.
Juoksemistakin on tullut harrastettua ainakin kilometreissä enemmän.
Tänä vuonna olen juossu 56 kertaa/ 382,2 km. Viime vuonna tuli karattua 38 kertaa/ 253,8 km. 
Erilaisia treenejä on tullut tehtyä 276 kpl/ 238 tuntia. Viime vuoden saldo oli 177 kpl/ 177  tuntia.
Kaikkia en ole muistanut kirjata ylös, mutta kyllä luvut sentään jotain todistavat.
 
 
 
 



Yhteenvetona  voi todeta, että liikuttu on ja tästä jatketaan tulevanakin vuonna. Ja tuo juoksu tulee varmasti ajankohtaiseksi viimeistään keväällä, kun työporukan kanssa suunnataan perinteiseen Karhu-viestiin...(ja jos mahdun vielä joukkueeseen?!). Yritän jatkaa liikkumista tulevanakin vuonna ja jos merkintöjä tulee enemmän kuin tänä vuonna, niin hyvä on. Siinä taisi ollakin jonkin sortin tavoite ensi vuodelle...



tiistai 29. joulukuuta 2015

"Sekametelisukat"


Tämän talvikauden sukat olen tehnyt vanhoista lankavarastoistani yhdistellen. Syksyn aikana valmistui koko perheelle sukat ja Sini-siskonenkin sai vielä joululahjakasi yhden sukkaparin. Vielä koriin jäi vajaita lankakeriä ja tässä eräänä iltana yhdistelin niistä lankoja kahteen eri kerään, tarkoituksena tehdä vielä yhdet "sekametelisukat".





 
Alkuhankaluuksien jälkeen sain värit edes jollain tavalla sopimaan yhteen.
Ensimmäisen sukkaversion väriyhdistelmä oli niin ruma, että ne olisi taatusti jääneet käyttämättä.
Niinpä tyydyin purkamaan melkein valmiin sukan alkutekijöihin ja aloittamaan projektin jokseenkin alusta. Ei tämä lankojen yhteensovittaminen ollutkaan ihan helppoa...



 
 



Kärkikavennuksessa meni vähän puikot sekaisin, joten siellä on muutama kavennus vähän väärässä paikassa. Tulipahan taatusti hieman persoonallisempaa käden jälkeä. Koska aina ei tutut hommatkaan suju, kului näiden sukkien valmistumiseen hieman enemmän aikaa,
mutta valmista tuli.




 
 
 
Villasukista tuli ihan tarkoituksella eripariset. Sukkien sävyt ovat kuitenkin samat.



 





Sukkalankaa jäi vielä vähän jäljelle, mutta taidan lopettaa sukkatehtailun tältä talvelta tähän. Ensi syksynä tai talvena voin hyvällä omalla tunnolla ostaa vaikka kuinka monta kerää uusia lankoja ja tehdä jälleen uusia sukkapareja. Tässä välissä voisi vaihteeksi kokeilla vaikka virkkaamista. Koukuttavaa hommaa sekin...





maanantai 28. joulukuuta 2015

Ystäväkirjahaaste


Tässä postauksessa on jälleen hauska haaste, jonka takaa löytyy Happy Star Home -blogi. Kiitos vaan haasteesta. Hän oli saanut sen alunerin Napsahduksia-blogilta ja jatkoi tätä vuorostaan eteenpäin. Nyt olisi sitten minun vuoroni tarttua haasteeseen ja vastailla "kinkkisiin" kysymyksiin.


Haasteen säännöt:
-Voit kopioida nämä säännöt postaukseesi
-Kiitä haasteen antajaa ja mainitse Napsahduksia-blogi haasteen alulle panijana
-Vastaa sinulle annettuihin Ystäväkirja-kysymyksiin
-Lisää kuvaksi/kuviksi parhaiten itseäsi kuvastavia kuvia 
-Keksi uudet (tai käytä vanhoja :D) kysymykset blogiystävillesi
-Haasta mukaan ihania bloggaaja frendejä 


JA TÄSSÄ KYSYMYKSET, joihin meidän haastettujen piti vastata:


1. MILLAINEN PERHE SINULLA ON?
  
Tämän hetkiseen perheeseen kuuluu mies ja poikalapsi. Tosin olemme uusperhe, joten miehen puolelta perheemme laajenee vielä kahdella aikuisella lapsella...
 
 

2. MIKÄ ON PARAS LUONTEENPIIRTEESI?
 
Ehkä positiivisuus ja iloisuus (onko se luonteenpiirre vai ominaisuus?)
 
 
 
 
3. MITÄ YSTÄVYYS ON?
 
Ystävyys on monimuotoista. Ystävien tärkeyttä ei voi varmasti kukaan vähätellä.
Sitä pitäisi myös jollain tasolla vaalia, mutta ainakin tällä hetkellä tunnen huonoa omatuntoa tästä.
"Tosiystävät" ovat pysyneet kaikissa elämän tilanteissa mukana... siksi heitä on vain muutama ja sitäkin arvokkaampia...<3
 
 
 
 
 
 
4. KUMMASTA PIDÄT ENEMMÄN AURINGONNOUSUSTA VAI AURINGONLASKUSTA?
 
Molemmista, mutta pitkän harkinnan jälkeen valitsen kuitenkin auringonlaskun.
Päivän päätteeksi voi todeta yhden päivän päättyneen ja olla kiitollinen niin monesta asiasta, vaikka siitä, että sai elää sen päivän...
  
 
5. KUKA SAI SINUT VIIMEKSI NAURAMAAN OIKEIN MAKEASTI?
 
Nauran paljon ja joka päivä, joten tästä on ehkä ensi alkuun vaikea irrottaa yhtä erityistä, mutta ehkäpä oma lapseni.
Hänellä on tilannetajua ja hän osaa lohkaista välillä tosi hyviä kommentteja.
Olen myös hyvä nauramaan itselleni :D
 
 
 
 
 
6. YKSI ASIA SINUSTA JOSTA OLET YLPEÄ?
 
Olen ylpeä siitä, että uskaltauduin (vihdoin ja viimein) lähteä vuorotteluvapaalle.
Se on matkan varrella "poikinut" niin paljon hyviä asioita.
  
 
7. PARAS JUHLAPÄIVÄ VUODESSA?
 
IIK...vainko yksi pitäisi mainita? Lapseni syntymäpäivä...
Monessa suhteessa hyvinkin merkityksellinen  päivä niin monelle.
 
  
 
 
 

 
8. MOTTOSI ELÄMÄÄN?
 
"Paistaa se päivä risukasaankin..."
 
 
9. PARAS TAPA VIETTÄÄ VAPAAILTAA?
 
Olla sohvalla koko perheen kanssa, katsella telkkaria ja saunoa sekä vielä yhdessä herkutella.
  
 
10. VIIMEKSI KOKEMASI ROMANTTINEN HETKI?
  
Mieheni ei ole sitten alkuunkaan romanttinen, joten tästä taitaa olla aikaa...en edes muista.
Hän yllättää aina silloin tällöin kukkakimpuilla tai tekemällä arkisia pieniä (suuria) juttuja, kuten esim. pesee autoni tai toteuttaa sisutusajatuksiani.
Ehkä minun pitäisikin järjestää romanttinen hetki hänelle...;)
 
 
 
ja koska tähän haasteeseen kuuluu muiden boggaajien haastaminen, niin tässä tulee kysymykset heille: 
 
 
1. PERHEESEEN KUULUU? 
2. HARRASTUKSET? 
3. RAKASTAN... 
4. INHOAN... 
5. PARAS LUKEMANI KIRJA? 
6. HALAUAISIN ISONA OLLA... 
7. PARAS TV-SARJA? 
8. LEMPIRUOKANI? 
9. HAAVEILIJA VAI REALISTI? 
10. TOIVOISIN, ETTÄ...
 
 
Ja tämä haaste menee seuraaville ihanille blogifrendeilleni:
 
Pikkupioni/ Mari
Mantelilaakson kuiskaus/ Susanna
Outi's Life/ Outi
 
 
 
Muutkin saavat napata tämän blogihaasteen, jos haluaa...
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Näyteikkunoilla...


Joulu on jälleen tämän vuoden  osalta vietettynä. Joulumme sujui erittäin leppoisasti ja perinteisen kaavan mukaisesti. Pyhien aikana tuli nautittua yhdessäolosta läheisten ihmisten kanssa, syötyä ja nukuttua hyvin sekä vain oltua.


Ennen joulua ehdin tekemään vielä pienen näyteikkunakierroksen matkalla glögille ystävieni kanssa. Täällä Vanhan Rauman kauppiaat ovat todella kunnostautuneet näyteikkunoiden somistuksessa. Matkan varrella pysähdyin ottamaan kännykälläni kuvia muutamien liikkeiden ikkunoista ja vaikka joulu on enää muisto vain (ja makkarana vyötäröllä) haluan jakaa nämä kuvat myös täällä blogissani.






Eihän kahvilaleipomon ikkunassa ei voi olla muuta kuin piparitaloja ja -ukkoja...


 




Sisustusliikkeen (Sisustus Idea) oli niin kaunis. Paljon kauniita yksityiskohtia.


 




Sama ikkuna vähän toisesta vinkkelistä kuvattuna.
 


 

 
Pentikin ikkunana oli myös kaunis.
 




 
 
Ja tässä vähän Pentikin vähän hienompaa tyyliä. Ihana tunnelma.
 




 
 
Ja tuosta "puutalosta" (=puunkantoteline) minä haaveilen...
 
 

 

 
Teen aika usein näitä näyteikkunakierroksia, sillä näissä kauniissa ikkunoissa silmä ja sielu lepäävät.
Tässä oli tosin vain osa kaikista kauniista näyteikkunoista, sillä näitä täällä on paljon.
Kannattaa tulla vähän kauempaakin ihastelemaan...



 
Elämää on myös joulun jälkeen. Isäntä lähti jo jokunen aika sitten päiväksi metsälle ja me lähdemme pojan kanssa aamupäiväksi luistelemaan tekojääradalle. Meille tuli jo pienet pakkaset ja nyt odotetaan, että saataisiin vielä vähän lunta. Nyt tämä "matami" alkaa laittaa luistimia kassiin ja valmistautuu pyhien jälkeiseen "ulkoilmamyrkytykseen". Koko Suomessa taitaa olla hyvä ulkoilusää, joten kaikki ylös, ulos ja lenkille - vaikka sinne näyteikkunakierrokselle...


 
 
 

torstai 24. joulukuuta 2015

Toivotus...


Blogi hiljenee joulun pyhiksi. Voitte seurata joulun tunnelmia Instagram-tililläni. Se näkyy blogini oikeassa reunassa omana palkkina. Ajattelin näpsiä sinne kamerakuvia joulun pyhistä, joten kokeillaan nyt tällaista päivitystä. "Blogisorvin" ääreen palailen taas pyhien jälkeen





Lähdemme puolelta päivin äiti-mummin luokse joulupuurolle ja kuuntelemaan joulurauhan julistusta.
Siitä alkaa meidän joulun viettomme. Meillä alkaa olla kaikki suurin piirtein valmista.









Toivottelen kaikille lukijoilleni oikein hyvää ja rauhallista joulua!




 
 
 
 
 

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Joulukortit narulla


Nyt eletään sitä aikaa, kun joulukortteja tulee postilaatikkoon päivittäin. Minäkin ryhdistäydyin tänä vuonna ja lähetin kortteja sukulaisille ja ystäville, monen vuoden tauon jälkeen...







Aikaisempina vuosina olen säilönyt joulukortteja metallisessa rasiassa,
mutta tänä vuonna halusin laittaa saapuvat kortit näkyvämmin esille.
Ripustuspaikaksi valikoitui eteisen seinä.
 
 





Paperinarun viritin ihan nastoilla seinään ja kortit kiinnittyvät jouluaiheisilla pyykkipojilla.
Samalla tulee vähän koristeltua eteistäkin. 
 

 

 
 
 

Jälleen yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa eikä vaatinut suuria etukäteisvalmisteluja.
 
 
 
 
Jouluun on enää yksi päivä ja meikäläisen ikämittariin on tullut yksi vuosi lisää...
 
Elämä on.
 
:D
 
 
 
 
 
 
 
 
 

tiistai 22. joulukuuta 2015

Joulusterssiä?


Havahduin tässä eräänä päivänä, että ei minulla ole tänä vuonna minkäänlaista joulustressiä, eikä edes kiireen tunnetta. Voiko näin todella olla? Näköjään voi.





Tämä ei tarkoita sitä, etteikö minulla olisi vielä tekemättömiä töitä, mutta jotenkin tässä elämäntilanteessa (vuorotteluvapaalla) en vain osaa oikein stressata. Moni jouluinen asia odottaa vielä tekemistä (lahjojen paketointi, joulusiivous + saunan pesu, leivonta yms.), mutta en osaa ottaa niistä mitään suorituspainetta. Olen ajatellut tehdä yhden tai pari asia kerrallaan, onhan minulla nyt aikaakin ihan eri tavalla kuin aikaisempina vuosina...ja voi olla, että joku asia jää tekemättäkin...
 

 
 

 
Tämä stressitön hyvänolon tunne on ollut oikeastaan koko syksyn vallalla ja jotenkin havahduin tähän tunteeseen ihan konkreettisesti näin joulun alla. Tässähän alkaa kyseenalaistamaan vähän kaikkea "aikaisempaa elämää"...


 
 


Nyt kuitenkin nautin tästä olotilasta "ihan täpöllä".... :)
Toivottavasti mahdollisimman moni lukijani voisi kokea tämän saman stressittömän olotilan.
Tai edes vähän lievemmän stressitason, ettei sitten jouluna olisi ihan "puhki".



Näillä mietteillä tänään ja aloittelemaan joulusiivousta hyvällä mielellä...




P.S Kuvissa tekemäni kranssi iltavalaistuksessa. Ulkoportaille olin ajatellut hankkia joulun kunniaksi vielä punaisen maton, mutta taitaa jäädä tänä jouluna hankkimatta

 




maanantai 21. joulukuuta 2015

Pala metsää


Tänä vuonna olen ilmiselvästi innostunut tekemään käsillä kaikkea pientä. Tämän joulun saldo tähän mennessä on himmeli, joulukuusenkoristeet askartelumassasta ja iso joulukranssi ulos. Viikonloppuna jatkoin ideointia ja tekemistä edelleen...








Halusin tehdä pöytäkoristeen, jossa käytän paksua sammalta.
Tavoitteena oli tehdä hieman metsäinen asetelma.
 





Iso valkoinen tarjoiluvati sai toimia alustana.
Mies toi taannoiselta mökkireissulta minulle palan metsää eli sammalta.
Somisteeksi tuli valkoinen peurakoriste,yksi tuikkukynttilä ja pari isoa käpyä.

 





Jälleen yksi näyttävä ja nopeasti valmistuva "koriste" oli valmis.
Ja jälleen ns. nollabudjetilla toteutettuna.

 
 






Tuota sammalta jäi vielä pariin muuhunkin juttuun.
Katsotaan jos ehdin vielä julkaisemaan lisää aikaansaannoksiani tällä blogissani.






 


sunnuntai 20. joulukuuta 2015

DIY-joulukranssi


Meidän lehtikuusipensaat saivat tässä taannoin pienen parturointikäsittelyn. Leikkausjätteestä ajattelin toteuttaa monen vuoden aikomukseni (ja haaveeni) tehdä oikein iso jouluinen kranssi ulos...



 
 
Läpimitaltaan tämä kranssi on jotain 50 senttimetriä.
Kranssin pohjan muotoilin ensin  marjakuusipensaan pitemmistä ja vahvemmista oksista.
Sitten kiersin ohkaisemmilla oksilla (ja rautalangalla) kranssia ympäri...
 
 
 
 



Kranssin lopullisen jouluisen ilmeen sain nauhalla, kävyillä ja valoilla.
Oksia olisi voinut käyttää enemmänkin, mutta tämä alkoi jo painamaan jonkin verran.
Siksi kranssista tuli ehkä hieman laihempi kuin alun perin olin suunnitellut.
 
 
 
 

 
 
Kranssi kiinnitin naulalla seinään ulko-oven viereen.
Koska kranssi painaa jonkin verran laitoin vielä sen "alalenkkiin" pienen tuen/naulan tasaamaan kranssin painoa.
 
 
 
 



 
Kranssille ei tullut paljoakaan hintaa, kun sen materiaalit löytyivät jo valmiiksi kotoa.
 


 
 
 
 Mukavinta tässä jutussa oli ehdottomasti omilla käsillä tekeminen.
Lopputulos vain kruunaa koko projektin.



Tänään ajattelin tehdä hieman jouluvalmisteluja, käydä (ehkä) joulutorilla ja mennä illemalla "Hömppis-öitien" kanssa glögille.
Kiva ohjelmaa siis tiedossa näin 4. adventin kunniaksi.


"Nyt syttyy neljäs kynttilä, jo joulu sarastaa..."






 
 
 

lauantai 19. joulukuuta 2015

"Satumainen " jälkiruoka


Niin kuin taisin tuossa jo jonkin aikaa sitten luvata, nyt olisi vuorossa yhden jälkiruokareseptin jakaminen teille. Pohjana käytin jotain googlettamaani jälkiruokaa (Arlan sivuilta muistaakseni), mutta "satumaiseen tyylini" jouduin tekemään siitä muunnelman...




 
 
Tässä jälkiruoassa käytin mitä kaapeista löysin
 
4-5 kpl Digestive- keksejä
2 rkl voita
n. 1 dl pakastettuja mustikoita
2 dl kermavaahtoa
1 dl tomusokeria
1 tl vanilijasokeria
200 g Philadelphia- tuorejuustoa
 
 
 

 
 
 
Murskaa keksit pieneksi. Sulata voi ja sekoita se hyvin keksien joukkoon.
Annostele keksirouhe tarjoilukuppien pohjalle.
Vatkaa kermavaahto ja lisää joukkoon tomusokeria.
Itse siivilöin tomusokerin, jotta ei olisi tullut sokeripaakkuja.
Lisää vanilijasokeri.
Sekoita tuorejuusto kermavaahtoon ja sekoita tasaiseksi.
Jaa kerrmavaahto-tuorejuustoseos tarjoiluastioihin.
Itse laitoin yhteen välikerrokseen pakastemustikoita ja päälle vielä tuota vaahtoa.
Koristele tarvittaessa....minä laitoin vielä mustikoita.
 
 
 


 
Jälkiruoan makeutta voi hyvin säädellä tuon tomusokerin kanssa.
Itse käytin (ohjeesta poiketen) enemmän kermavaahtoa (alkuperäisessä ohjeessa oli vain 1 dl) ja hieman vähemmän tomusokeria.
 



Tämän jälkiruoan tekeminen oli todella helppoa ja mikä parasta, lopputulos (eli maku) oli erinomainen!
Ja näin joulun alla keksit voisi vaihtaa vaikka piparkakkuihin, niin jälkiruoka olisi jouluisampi.
 
 
Kokeilkaapa.





Ennen joulua meillä on tiedossa pojan kanssa vielä pieni leivontasessio, sillä kaikki piparit ovat huvenneet jo parempiin suihin. Joulutorttujakin täytynee leipoa vielä isännän mieliksi...ja joulutunnelman loihtimiseksi. Mukavaa pientä puuhastelua siis vielä tiedossa...





 
 
 
 
 
 
 

perjantai 18. joulukuuta 2015

Joulukoristelua


Ensimmäisen adventin jälkeen olen lisäillyt vähitellen joulukoristelua talossamme. Tontut ja muut pienet koristeet saavat odottaa ensi viikkoon ja olen enemmänkin lisännyt erilaisten valosarjojen määrä. Olen ilmeisesti kaivannut tähän pimeään syksyyn enemmänkin valoa kuin mitään muuta, sen verran paljon näitä valosarjoja roikkuu vähän siellä sun täällä...




 
 
Monta vuotta sitten ostamani oksakranssi sai tänä vuonna uuden valosarjan ympärilleen.
Sen paikka on jo melko vakio tuon ruokahuoneen kaapiston yläpuolella.
 
 
 



Aikaisemmin tässä valokranssissa oli keltaisempi valosarja ja nyt tässä pohdiskelen pidänkö tästä kirkkaammasta vai siitä vanhasta, vähän keltaisemman valon valosarjasta. Makustelen tätä asiaa nyt muutaman päivän. Ehkä silmäni tottuu tähän kirkkaampaan valoon.
 



 
 
 
Joulusiivouksen aion tehdä vasta ensi viikolla ja silloin asettelen ne vähäiset tontut ja lapsen tekemät joulukoristeet paikoilleen.
Sitten ei puutukkaan enää kuin vain joulukuusi...
 
 

 
 
Tein tässä yhtenä päivän  ison kranssin ulos, johon kiedoin myös valosarjan.
Se odottaa vielä  kiinnittämistä seinään ja sen jälkeen taidan lopetella näiden valosarjojen virittelyn.
Onneksi nykyajan valosarjat kuluttavat vain vähän sähköä...
 
 
 
Lapsella alkaa tänään joululoma. Suunnitteilla olisi mennä yhdessä kaupungille "loman aloitus kahville"...:D
 
 
 
 
 
 
 
 

torstai 17. joulukuuta 2015

Joulujuhlatunnelmia


Pääsin eilen tunnelmoimaan pojan koulun joulujuhlaan. Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että pääsen joka vuosi osallistumaan jollain tavalla koulujen joulujuhliin, sekä lapseni puolesta että työni. Sillä erolla, että lapsen juhlissa saan nauttia hienoista esityksistä äitinä, kun taas leipätyössäni erityisopettajana olen useimmiten siellä ohjelman järjestäjien puolella.




 
Eilinen joulujuhla alkoi perinteisellä joulukuvaelmalla, joka oli käännetty paikalliselle murteelle eli "rauman giälelle".
Esityksen päätteeksi laulettiin yhteislauluna "Enkeli taivaan" ja ihan suomen kielellä...
 
 

 


Koulun oma musiikkikerho esitti kaksi hienoa joululaulua oikein kauniisti ja heleästi laulaen.
Kieltämättä täytyy tunnustaa, että kyllä siinä silmäkulmat vähän kostuivat yhdellä jos toisella.
Onneksi tämän jälkeen päästiin laulamaan taas yhteislauluja...
 
 




Koulun ekaluokkalaiset esittivät tomerasti tonttuaiheisen runon...
 
 

  
 
ja kakkoset lauloivat ja esittivät  hauskan laulun joulupukin matkasta.






Illan aikana nähtiin myös 6. luokan tyttöjen tanssiesitys, jossa mukailtiin tansseja Letkajenkasta Magareenaan eri "kimppatanssihittejä".
Oli muuten hauska ohjelmanumero.
 
 
 



Pojan luokka (3. luokka) esitti musiikkinäytelmän/ tanssin " Soihdut sammuu".
Illan aikana kuultiin myös viidennen luokan englanninkilinen joulunäytelmä sekä hupaisa Röllin joulu- näytelmä (6. luokka).
 
 

 
 
 Koulun rehtori piti vielä lyhyen kiitospuheen ja illan päätteeksi yksi oppilas luki koko täydelle salille "Koulurauhan julistuksen".
Joulujuhla päättyi yhteislauluun  "Maa on niin kaunis..."
 


Hyvin perinteisen kaavan mukaan siis mentiin. Oli niin hienoa katsoa hyviä esityksiä ja reipasta esiintymistä. Jokainen luokka oli osallistunut omalla ohjelmallaan juhlan tekemiseen ja me vanhemmat saimme olla jakamassa tätä ainutlaatuista tunnelmaa. Näissä oppilaiden esityksissä on aina jotain niin aitoa ja liikuttavaa, eikä sitä tunnetta tavoita missään muualla kuin alakoulun joulujuhlissa.



Enää muutama aamuherätys ja ansaittu joululoma voi alkaa...