Stailiamo

tiistai 31. toukokuuta 2016

Itkua ja hammasten kiristystä...



Nyt sitten sulatellaan SketchUp-kurssilla opetettuja juttuja. Melkoista vääntämistä tämä kieltämättä on, kun ohjelma toimii omalla, hieman kankeahkolla, tietokonekielellä. Opettelua on ollut paljon ja jotkut asiat sujuvat paremmin kuin toiset. Viikonlopun kurssilla meitä oli seitsemän opiskelijaa erilaisilla kokemustaustoilla, muutamalla oli rakennuspiirtäjän koulutus ja CAD-maailma tuttua ja sitten oli meitä sisutuksen parissa pyöriviä...







Päivän aikana saimme jälleen tuhdin tietopaketin SketchUpin ja renderöinnin saloihin.
Renderöinti osoittautui todella haasteelliseksi ja olen vääntänyt ja harjoitellut sitä hyvinkin vaihtelevalla menestyksellä.
Turhautuminen kuvaa parhaiten olotilaani, sillä on todella ärsyttävää, kun ei hoksaa kaikkia asioita, vaan toistuvasti tekee samoja virheitä.
LightUp-ohjelma on tosi hieno (ja maksullinen) ja lopputulokset olisivat onnistuessaan todella valokuvamaiset.
Minulta aikaa kuluu (turhan) paljon ja lopputulos ei ole ainakaan vielä sitä mitä tavoittelen.
Ohjelma on kuukauden ilmainen ja nyt yritän (epätoivoisesti) opiskella sitä.
Tätä harjoituskappalettani ei ole vielä renderöity, vaan siinä on vasta ns. shadow- toiminto.
Lopputulos ei ollut oikein julkaisu kelpoinen, eikä oikein tämäkään...
 





 
Saimme onneksi vihjeen toisesta ilmaisesta renderöintiohjelmasta, joka tekee sen helpommin (yhdellä napin painalluksella).
Eilen sain sen asennettua onnistuneesti koneelleni ja nyt olen tutustunut siihen.
Lopputulos ei ole ollenkaan niin hieno, mutta kelpaa tässä kohtaa minulle oikein hyvin.
Edellisellä kurssilla tehty harjoitustehtävä kävi läpi renderöinnin ja loppu tulos on kuvassa.
Värit ovat vähän hurjat, mutta se ei ollut tässä tehtävässä oleellisinta.




Minun olisi vielä tarkoitus mennä vanhimman pojan keittiökalusteliikkeeseen kokeilemaan heidän suunnitteluohjelmaansa, jolla ilmeisesti pääsisin hyvätasoisiin 3D-kuviin. Minä kaipaisin nyt sellaista ohjelmaa, joka suhteellisen pienellä vaivalla ja selkeillä toiminnoilla sopisi minulle mahdollisiin 3D-mallinoksiin. Katostaan, miten tässä nyt sitten käy. Meneekö hermot ja unohdan koko jutun vai saavutanko jonkinlaisen taitotason, jotta 3D- kuvat olisivat esittelykelpoisia. Pientä toivoa vielä on...


Ja jottei elämä menisi ihan itkuksi ja hammasten kiristykseksi, käyn tänään siellä "oikeassa" töissäni kahdessakin eri palaverissa. Vuorotteluvapaanihan loppuu virallisesti tämän viikon lauantaina, joten täytynee tässä totutella vähitellen taas työelämään. Onneksi on vielä kesä välissä ja tänään lupailivat tänne oikein ihania kesäkelejä. Tänään en ajatellut hikoilla koneen ääressä vaan nauttia ulkoilmasta!








maanantai 30. toukokuuta 2016

Ilmaisia kuvia



Kameran objektiivin ollessa huollossa, on tässä tullut otettu kuvia kännykkäkameralla ja kameran ns. pitkällä putkella vaihtelevin tuloksin. Kotisivujen kuvamateriaalia hakiessani olen tutustunut ilmaiseen kuvapalveluun, Pixapayhin, vähän paremminkin...




 
 
 
Siellä olevasta kuvapankista löytyy hakusanalla lukematon määrä kuvia, joita voi käyttää ihan ilmaiseksi ja hyvällä omalla tunnolla esimerkiksi näissä blogipostauksissa. Jokainenhan meistä tietää, että jos lainaa toisen ottamia kuvia, pitäisi aina olla kuvan omistajan/ottajan lupa...tai näin olen siis ymmärtänyt.
 
 
 
 




Kuvapankissa on valtava määrä sekalaisia kuvia, jotkut hyviä ja jotkut vähemmän hyviä.
Lisäksi sivustot ohjaavat myös maksullisiin kuviin, joiden laatu on vielä huomattavasti parempi ja ammattimaisempi.
Pixapayta selatessani tajusin, että voinhan tässä kameran puutteessa käyttää hyödyksi sieltä löytyviä kuivia, ainakin silloin tällöin.
 
 

 

 
 
Tämä on melkein samanlainen sivusto kuin Pinterest, sillä sivustoilla voisi seikkailla vaikka kuinka kauan ihastelemassa kauniita kuvia.
Tosin viime aikoina olen huomannut, että kuvia katsellessa yritän analysoida niitä oppiakseni samalla paremmaksi valokuvaajaksi.
Mitä enemmän tätä teen, sen suurempi tarve ja hinku tulee valovoimaisemman objektiivin hankinnalle.
 
 
 
Näillä lainakuvilla uuteen viikkoon.
 
 
 
 
 


sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Palloilua


Eilen olin Helsingissä päivän SketchUp-jatkokurssilla opettelemassa esittelytapoihin ja kuvien renderöintiin liittyviä juttuja. Sen verran tuhtia tietopläjäys tuli taas kerran, että meikäläisellä on enemmän tai vähemmän "pallo hukassa"-olo. Päivän tiedollisen annin lisäksi oli mukava saada uusia tuttuja sisustusalalta ja tulipa siellä vaihdettua yhteystietojakin. Verkostoitumista parhaimmillaan...








Eilisen päivän vastapainoksi pääsen tänään jalkapallokentän reunalle seuraamaan pelejä, sillä pojalla on tiedossa neljän matsin päivä. Mukavaa vastapainoa eiliselle istumiselle ja "pään käytölle". Tämä välipäivä tulee ihan tarpeeseen, sillä eilinen matkustelu ja tarkkaavaisena olo oli sen verran uuvuttavaa. Voipi olla, että päivä ulkona tekee pääkopalle ihmeitä...jos vaikka se "hukassa oleva pallokin" löytyy..





lauantai 28. toukokuuta 2016

Jonkin asteen sisustuslamaannus


Kesän kynnyksellä olen innostunut suunnittelemaan pieniä muutoksia sekä täällä sisällä että ulkona terassilla. Kesän kukkia olen hankkinut maltillisesti ja yrttilaatikossa suurin osa on vielä hengissä. Tällä viikolla meidän perheessä kävi harvinaislaatuinen tapahtumasarja.







 
Piirtämääni terassisuunnitelmaani mukaillen lähdimme metsästämään sopivan kokoista sohvaryhmää, mutta kaupassa ei oikein sellaista sopivaa löytynyt. Mallista ja hinnasta emme päässeet isännän kanssa yhteisymmärrykseen, joten sohvaryhmäostokset jäivät tekemättä. Tein omasta mielestäni vielä yhden hyvän löydän K-raudassa ja pirautin siitä vielä isännälle. Edelleenkään hän ei lämmennyt ajatukselle, joten nämä haaveet sain hiljalleen haudata...


 




Samanlainen vastoinkäyminen tuli ruokapöydän uusien tuolien hankinnassa. Olen valehtelematta pari vuotta haeskellut meille uusia tuoleja ja nyt kun paikallisessa sisustusliikkeessä oli hyvä tarjous (1 tuoli kaupan päälle), päätin aktivoitua. Hain muutaman hyvän vaihtoehdon meille kotisovitukseen ja toiveet olivat korkealla. Vakaa aikomus oli saattaa tämä "ikuisuusprojekti" pois päiväjärjestyksestä ja ostaa meille uudet ihanat rottinkituolit.







Ja mitenkäs tässä kävikään. Mies tyrmäsi koko tuoli-ideani "kertalaakista" ja homma oli sillä selvä. Mielipide oli niin ehdoton, että ymmärsin suostuttelun olevan aivan turhaa. Niinpä meille ei tullut uusia tuolejakaan. Meillä on miehen kanssa yleensä hyvinkin samanlaiset ajatukset sisustamisesta ja kodin hankinnoista, mutta tässä kohtaa vedettiin kyllä totaalisesti eri suuntiin. Olin molemmista miehen reaktioista niin hämmästynyt, että sisustusintoni(kin) taisi lamaantua hetkeksi, mutta onneksi vain hetkeksi...


ehkä sitten jotain muuta ja paremmalla menestyksellä...;)




perjantai 27. toukokuuta 2016

Kesäisiä kuvia...



Kuluneella viikolla lähdin yhtenä aamuna kävelylenkille  ja napsin samalla valokuvia. Huoltoon lähetetystä kameran objektiivista ei ole kuulunut mitään, joten nyt on tyytyminen kännykkäräpsyihin. Olen jakanut osan näistä kuvista myös tuolla somessa, jos nämä vaikuttaa tutun näköisiltä...




 
 
 
Tämä kuva oli ihan pakko ottaa.
Jos ei joku lukijoistani vielä tiennyt, niin keltainen on yksi lempiväreistäni.
 
 
 
 

 
 
 
Se, miksi lähdin alun perin aamulenkille (kuntoilun lisäksi), oli näiden kauniiden rentukoiden ikuistaminen.
Kotimme läheisyydessä, pienen joen reunamilla, näitä kasvaa todella paljon.
 
 
 

 
 
Ja sitten aamuinen tunnelma kotimme edustalla olevalta salmesta.
Värit ovat syksyiset, mutta todellisuudessa noissa rannassa kasvavissa puissa on kukintoja
 (ovat ilmeisesti jotain pajua...tai leppää), jotka aiheuttavat tämän "väriharhan".
Kauniin hetken kruunasi peilityyni meren pinta.
 
 
 
 
Kävelylenkki oli jälleen myös mieltä virkistävä esteettinen kokemus ja lopputulos kelvollinen.
 
 
 
Kesä on tullut vihdoinkin!
 
 
 
 
Tällä hetkellä täällä sataa tihruttaa, mutta lupailivat viikonlopuksi lämmintä ja aurinkoista keliä. Huomenna lähden jälleen aikaisin aamulla kohti Helsinkiä, sillä vuorossa olisi yhden päivän kurssi SketchUpia (3D-mallien piirtämistä) ja kuvien renderointia. Finnairin mainosta lainaten: "Illaksi kotiin". Sunnuntaita vietän osittain viheriön reunalla kannustamassa, sillä pojalla on tämän kesän ensimmäinen jalkapalloturnaus.
 
 
Ohjelmaa on...
 
 
 
 
 
 

torstai 26. toukokuuta 2016

Periaatteen nainen


Olen näihin päiviin asti luullut lukeutuvani tiukkoihin "periaatteen naisiin". Nyt oli kuitenkin  luovuttava pitkäaikaisesta, kynsin ja hampain pidetystä periaatteesta. Perustin firman näkyvyyden nimissä sille facebook-tilin ja samalla tuli laitettua myös henkilökohtainen sivu. Ja niin kuin olin vannonut, etten ikinä siihen hommaan ryhdy! Ei ole minun juttuni! Ja tässä sitä ollaan...








Olen joskus aikaisemmin joutunut luopumaan (vähäisistä) periaatteistani, hyvä esimerkki tästä on jo 21 vuoden takaa.
Minulla oli juuri päättynyt pitkäaikainen seurustelusuhde silloisen poikaystäväni kanssa.
Vannoin kaikille ystävilleni ja läheisilleni, että seuraava mies ei ainakaan tule olemaan:
 
 
* raumalainen (asuin silloin Porissa ja ajattelin jäädä pysyvästi Poriin)
* minua huomattavasti vanhempi.
*  eronnut...
* ei myöskään lapsia aikaisemmista suhteista
* eikä harrastaa metsästystä (isäni harrasti sitä ja minua se ärsytti...)
 
 
 
Periaatteita oli siis melkoinen määrä ja omasta mielestäni olin aika ehdotonkin.
  Mitenkäs tässä sitten kävikään...
 
 
Aviomieheni on
* raumalainen,
* minua 6-vuotta vanhempi,
* eronnut,
* hänellä on kaksi lasta (nykyään jo siis aikuisia) aikaisemmasta avioliitosta ja  
* harrastaa intohimoisesti metsästystä...










Että tällainen "tiukkapipoinen" periaatteen nainen täällä nyt seurailee omaa ja muiden FB-sivustoja!!!
 


 
 
 
 Niin, ja onhan minulla tuo Instagram, joka some-muotona on ehkä minulle paremmin sopiva.
Sen kuvat pyörivät tuossa sivupalkissa koko ajan ja siellä näkee otoksia meikäläisen elämästä.



Tervetuloa mukaan!


 


keskiviikko 25. toukokuuta 2016

" Kaikkien epähortonomien äiti"



Olen tässä mietiskellyt, että kyllä meikäläisellä on vahva usko itseensä. Kaikista kasvatuskokemuksista huolimatta (siis kasvien, ei ihmislasten) jaksan edelleen uskoa johonkin...ehkä hyvään tuuriin.




 
 
Kasvien ja kukkien kasvattaminen on ihan oma tieteen (ja taiteen) lajinsa. Sinulla joko on tai ei ole viherpeukalo tai hortonomin "vikaa". Minulla sitä ei ole. Se on jo moneen kertaan todistettu. Viime kesällä saamani Suikeroalpi (kiitos van Suville) on salaperäisesti hävinnyt (=kuollut pois tai muuttanut toiseen puutarhaan), vaikka sen pitäisi kestää ja kasvaa melkeinpä missä vaan. Ei näköjään minulla.
 
 
 

 
 
Hyötypuutarhassa kaikki näyttää vielä suhteellisen hyvältä. Persilja on vähän uupuneen näköinen, mutta se on melko pieni menetys/tappio, jos ei se tuosta tokene. Tässä on se hyvä puoli, että jos joku alkaa näyttää huonolta, sen voi poistaa ja korvata uudella.
En ole vielä ihan varma tuleeko tästä joka vuotinen harrastus, mutta sen tiedän ja olen varma, että olen kaikkien "epähortonomien äiti",
oikea puutarhaihme...
 
 
 
 
ja nyt leikkaamaan nurmikkoa!
 
 
 
 
 
 
 
 
 

tiistai 24. toukokuuta 2016

Toteutumaton terassisuunnitelma


Viikonlopun jääkiekon MM-finaalia katsoessa oli niin hermostunut ja jännittynyt, että en voinut istua sohvalla ollenkaan. Niinpä keksin itselleni (terapeuttista) tekemistä. Otin piirustuspaperia, lyijykynän  ja suhdeviivaimen ja aloin hahmottelemaan terassillemme kalustussuunnitelmaa...






Suunnitelmistani innostuneena olin jo hankkimassa meille terassille uutta istuinryhmää. Mallikin oli jo katsottuna.
Isännän kanssa lähdettiin eilen kiertämään paikallista tarjontaa melko laihoin tuloksin,
joten suunnitelmani jää näillä näkymin toteutumatta.
 


 
 





Isäntä oli vielä sitä mieltä, että ei meistä kukaan siellä ehdi istumaan, joten nyt mentäisiin näillä nykyisillä kalusteilla "hamaan loppuun asti". Ja tottahan se onkin. Ihan en kuitenkaan anna tuon "järjen äänen" voittaa, vaan ajattelin hankkia grillin viereen ainakin sen tarjoilupöydän ja terassille maton. Kyllähän minun nyt täytyy vähän sisustamaan päästä!




Tuli kuitenkin harjoiteltua jälleen piirtämistä ja värittämistä. Ettei tämän suunnitelman tekeminen sentään ihan turhaa ollut...









maanantai 23. toukokuuta 2016

Memmulla


Viime perjantaina meillä oli tapaaminen Meri-Maskussa sisustuskurssikavereiden kanssa. Mukaan oli päässyt tai ehtinyt vain kourallinen meitä, mutta se ei menoa haitannut.



 
 
 
Kurssikaverini kesämökki sijaitsi Meri-Maskussa, aivan meren rannalla, omassa pikku saaressa, johon pääsi ajamaan autolla pihaan.
Navigaattori vei minut niin hyvin perille, etten harhautunut reitiltä kertaakaan.
 
 
 
 
 
 
Kurssikavereiden kansaa teimme tietenkin aluksi tupatarkastuksen ja pähkäilimme yhdessä emännän sisutuspulman (=lattian) kanssa.
Illan vietimme kesäisissä tunnelmissa lasitetulla terassilla syöden ja seurustellen. Kiitokset vaan isännälle, joka toimi grillimestarina. 
Jossain vaiheessa iltaa ehdimme myös saunan lauteille koko porukalla  ja osa kävi vielä uimassakin.
Puolen yön jälkeen uni alkoi painaa ja siirryimme vähitellen nukkumaan...
 
 
 
 
 
 
 
 
Seuraavana aamuna lähdimme "sisustuskierrokselle" .
Kohteena oli Memmun pojan saunamökin "lopputarkastus", sillä se oli hänen sisustuskurssin ns. lopputyö.
Valitettavasti en ottanut kuvaa sieltä, mutta totesimme, kaikki, että lopputulos oli erinomainen.
Samalla tontilla sijaitsi tämä kuvassa oleva aivan upea, uniikki "kesämökki" (vapaa-ajan asunto), joka kuului Memmun edesmenneille vanhemmille, mutta oli nyt siirtymässä hänen pojalleen. Kerrassaan hieno paikka!
 
 
 
 
 
 
Otin kuvia myös tuolta ylhäältä tornihuoneesta (tai oikeastaan sen terassilta) merelle päin.
Olipa huikeat maisemat!
 
 
 

 
 
Sisustuskierroksen jälkeen siirryimme veneilemään.
Sää oli mitä parhain tälle ohjelmanumerolle, sillä aurinko paistoi ja tuulta ei ollut juuri lainkaan
Kiertelimme saaristossa ja ihastelimme kauniita mökkejä veneestä käsin.
Bongattiin jopa yksi "Huvila ja huussi"-kohde ihan läheltä...
 
 
 
 
 



Tässä on vielä kuvaa mereltä päin tuonne Memmun pojan saunamökille (tuossa rannassa) ja kallioilla pilkottavalle "perintömökille".
 
 
 
 
 
 
 
Ja tässä yhteispotretissa vielä aivan ihanan sydämellinen isäntäperhe; Memmu, hänen miehensä ja poikansa.
Oli niin ihana nähdä opiskelukavereita ja päivittää kuulumisia. Tässä kohtaa voi vain todeta, että on onni saada uusia ystäviä. <3
Ja Memmulle vielä kerran:
 
 
Iso kiitos kutsustasi mökille!
 
Pian taas nähdään... ;)
 
 
 
 

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Jos sinne IKEAan sitten...?


Vaikka meiltä ei ole kovinkaan pitkä matka Raision IKEA:an, tulee siellä käytyä melko harvoin. Selailin yhtenä päivänä vähän sen nettisivustoja ja poimin sieltä muutaman kivan jutun tälle kesälle. Olin viikonloppuna Meri-Maskussa tapaamassa sisustuskurssiystäviäni  ja kotimatkalla päätin kiepata Raision Ikean kautta....




 
 
Tälle tarjoilupöydälle meillä olisi ihan oikeasti mökillä tarvetta.
Kesällä tulee suurin osa ruoista laitettua ulkona grillissä ja joku sivupöytä olisi hyvä olla olemassa siinä grillin vieressä.
Tämä tarjoilupöytä oli vielä kohtuuhintainenkin. Niin vain kävi, että tämä jäi vielä ostamatta.
Pähkäilin kahden eri mallin välillä ja kun se toinen oli vielä hyllystä loppu, päätin jättää vielä ostamatta..






 
 
Kerrostarjottimelle olisi myös käyttöä, muulloinkin kuin kesällä.Tämän tarve (?) on ollut jo monta vuotta, vaikka hyvin on pärjätty ilmankin.
Jostain syystä kävelin astiaosaston "laput silmillä" ja vasta kassalla huomasin, etten ollut huomannut/muistanut etsiä tätä.
Ehkä sitten seuraavalla kerralla...?





 
 
Vesikarahvia- tai pulloa olen myös etsiskellyt muutaman kesän ajan.
Tässä pullossa suuosa on leveä, joten sinne voi/mahtuu sujauttamaan vaikka sitruunan viipaleen ja tuo korkki on ihan MUST-juttu.
Nyt ihmettelen, miksen ostanut näitä saman tien kaksi, toisen kotiin ja toisen  mökille...
 
 
 
 
Vaikka en IKEAsta kaikkea suunniteltuja tavaroita saanutkaan, täyttyi kassi mukavasti kaikilla tarpeellisilla (?) tavaroilla. Sen verran toteutumattomat ostokset jäivät "nakottamaan", että todennäköisesti täytyy suunnata Raisioon vielä uudelle reissulle. Taitaa olla ihan hyvä taktiikka jättää muutama ostos tekemättä, vaikka niitä serviettejä  tuli kyllä ostettua... :)
 
 


 

Ja nämä kuvat otettu jälleen suoraan IKEAn sivuilta.






perjantai 20. toukokuuta 2016

Kesäisempiä kelejä odotellessa...


Lämpimän jakson jälkeen täällä päin Suomea on ollut melkoisen viileää keliä. Lupailivat ensi viikoksi taas lämpenevää. Kesäkelien toivossa  kävin Ikean sivuilla hieman fiilistelemässä kesäkuvia. Nämä kuvat on otettu suoraan heidän sivustoiltaan ja halusin jakaa teille näissä kuvissa olevat ihanat kesätunnelmat...




 
 
Meidän pihakalusteet odottavat jotain muutosta.
Muutama kesä sitten petsasin pihakalusteet uusiksi ja viime kesänä ostin niihin uudet pehmusteet.
Mietin vielä, annanko niille jatkoaikaa ja maalaan ne mustiksi, sillä maalin ostin jo viime kesänä (!) vai ostanko jo uudet...
 







Jos asuisin kerrostalossa haluaisin parvekkeelle ehdottomasti pienen sohvan.
Meidän nykyinen terassimme kaipaisi myös jotain istuinryhmää, mutta sen hankkiminen on vasta suunnitteluasteella.
Eli ei toteudu tänä(kään) kesänä...;)







Sitten aivan ihana tunnelmakuva. Suurin osa tässä olevista lampuista toimivat aurinkokennoilla ja nyt meikäläisen suunnitelmissa olisi hankkia jostain (Ikeasta!?) tuollaisia valosarjoja. Vielä mennään kuukauden päivät kohti valoisampaa aikaa, mutta sen jälkeen voi (ja saa) ruveta jo tunnelmoimaan...eikös tässä ollut aika monta hyvää syytä lähteä käymään IKEA:ssa...?!  :)


 
Minä lähden tänään Meri-Maskuun viettämään iltaa yhdessä sisutuskurssikavereiden kanssa, joten nyt tulee harrastettua maakuntamatkailua Google Mapin avustuksella. Tiedossa siis mukavaa yhdessäoloa... ja taatusti sisustamista.
 


Oikein mukavaa viikonloppua sinne ruudun toiselle puolelle!
 
 
 
 



torstai 19. toukokuuta 2016

Hyötypuutarhaa!


Kyllä nyt on maailman kirjat sekaisin. Perunanviljelystä innostuneena päätin kokeilla rohkeasti vielä laatikkoviljelyä, kaikista puutarhassamme vaeltavista etanoista huolimatta...




 
 
 
Viljelylaatikon sain muutamia kesiä sitten Sini-Siskoselta ja se on ollut tähän asti oikein hyvä pallonsäilytyspaikka.
Viime kesänä yritin myydä sitä pihakirppistapahtumassa, mutta kenellekään se ei tuolloin kelvannut.
Niinpä se sai vielä kerran uuden mahdollisuuden meidän pihassa. Se olisi nyt niin kuin näytön paikka.
 
 
 

 
 
 
Hain läheisestä puutarhamyymälästä multaa, valmiita salaatteja ja yrttejä.
Pussiin halkaisin ison istutusaukon ja ahdoin miehen avustuksella multasäkin kehikon sisälle.
Lopuksi istutin kaikki salaatit ja yrtit ja kastelin ne. Helppoa jopa meikäläiselle.
 
 
 




Hyötypuutarhani sijaitsee seinän vieressä melko kuumassa paikassa, mutta ajattelin sijoittaa sen pihalle valvovan silmäni alle (varokaa etanat!), jotta muistaisin kastella sitä. Salaatit ovat jo valmiiksi syötäviä, mutta muut saisivat vielä kasvaa... 
 







Ja etanoita varten laitoin vielä pojan tekemän varoituskyltin.
Toivottavasti ovat englanninkielisiä ;)
 
 
 

Meidän perheessä on näemmä siirrytty omavaraisiksi: liha tulee metsästä (isäntä metsästää), perunoita saa ämpäristä (ehkä) ja muut ainekset viljelylaatikosta, jollei etanat ehdi aterioimaan siellä ensin. Ja onneksi tuo lähikauppa on hädän hetkellä melko lähellä. Varmuuden vuoksi.





keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Potuttaa... ;)


Viime kesänä luin muutamia lehtijuttuja ja blogeja, joissa perunoita oli kasvatettu ämpärissä. Minun piti toteuttaa/ kokeilla tämä juttu jo viime kesänä, mutta ,kuinkas ollakaan, Suomen kesä osoittautui viime vuona meikäläiselle liian lyhyeksi, vaikka se joka vuosi ihan saman pituinen onkin. En ehtinyt ostamaan edes siemen perunoita, joten kokeilu jäi siltä osin vielä haaveeksi.







Poikkesin ihan muissa asioissa puutarhamyymälässä, kun vahingossa aloin kysellä myyjältä perunanviljelyssä ämpärissä.
Hän kertoi omasta laatikkoviljelystään niin hyvin, että minähän innostuin siltä seisomalta ja ostin 3 kg siemenperunoita ja multaa...







Homman kuulosti sen verran yksinkertaista, että jopa meikäläisenkin puutarhataidoilla kasvatuksen pitäisi onnistua.
Nyt täällä ollaan sitten perunanviljelijöitä!
 
 



Eikä meikäläisestä sitten tullut sitä sitruunanviljelijää. Ostamani sitruuna pudotti lehtensä eikä elpynyt enää koskaan entiseen loistoonsa. Niinpä tässä eräänä päivän siirsin sitruunan "viheriämmille niityille" eli suomeksi roskikseen.




Että tällaisella kasvatuskokemuksella odottamaan kesän (tai syksyn) huikeaa perunasatoa...




 


tiistai 17. toukokuuta 2016

Ne kesäkukat


Kerrankin olen ajoissa! Yleensä istutan kesäkukat vasta kesäkuussa, mutta tänä vuonna olen sain istutettua osa kukista jo nyt, hyvissä ajoin. Nyt toivon, etteivät yöpakkaset vie näitä heti alkuunsa.







Kesäkukkien osalta olen pitäytynyt näissä hyvin perinteisissä hankinnoissani. Olen huomannut, että samettikukka, pelargonia ja muratti ovat ehkä ainoita kesäkukkia, jotka minä en saa ihan heti hengiltä. Värimaailma pysyy myös samana kuin aikaisempina kesinä.
 






Koska olen tänä vuonna aikaisin liikkeellä näiden kesäkukkien kanssa, toivon, että nämä myös säilyisivät ja jaksaisivat kukkia koko kesän
...tai edes kesäkuun.



 


Tikapuilla olevat vanhat rottinkiset kukkapurkit olivat palvelleet aikansa ja nyt ostin tilalle uudet JYSKistä.
Yksittäisten ruukkujen kanssa voin sommitella tikapuita hieman eri tavalla ja matsilin niitä myös terassimme säleikköseinälle.
Voi olla, että haen näitä ruukkuja lisääkin. Kukkaset ja multa pääsivät loppumaan, joten kesäkukkaostoksille täytyy ainakin suunnata uudelleen.

 

Kesäkukkapuuskani on hyvin ohi menevää sorttia, joten nyt piti toimia, kun sen aika tuli.
Tänään vielä leikkaan tuon pitkäksi kasvaneen nurmikon, niin  meillä ala näyttämään pihassa ihan siistiltä.





 
 



maanantai 16. toukokuuta 2016

Matka ohjelmoinnin saloihin


Ohjelmointi (tai koodaus) on yksi tulevaisuuden perustaidoista, sillä monet joka päivä käyttämäämme laitteet ja vempaimet toimivat tietokoneilla. Tietokoneohjelmointi on vaikuttanut ainakin meikäläisen ajatusmaailmassa hyvin hankalalta ja vaikeaselkoiselta asialta,. Maailma on muuttunut ja ohjelmointitaidoista on tullut selkokielisempää "tavallisille taaplaajillekin". Ohjelmointi ja koodaus on hivuttautunut myös vähitellen  koulun uusiin opetussuunnitelmiin. Ja meille kotiin...






 
Poika sai joululahjaksi kaksi ohjelmointia käsittelevää lahjaa.
Toinen lahjoista oli Koululaisen ohjelmointikirja (suosittelen ihan aikuisillekin luettavaksi)
  ja toinen Oppi & Ilo sarjan lautapeli: Robogem.
Eilinen sateinen sunnuntaipäivä oli kuin tehty tämän pelin pelaamiseen...


 



Robogem -peli on eräänlainen strategiapeli. Olin perehtynyt sääntöihin jo hieman aikaisemmin, jotta pelikokemus olisi kaikille osapuolille hieman mukavampaa. Mikään ei voi olla ärsyttävämpää, kun ensimmäistä kertaa pelattaessa sääntöjä tavataan uudestaan ja uudestaan eikä pelaamisen ideaan pääse edes oikein sisälle. Tässäkin ohjeet olivat sen verran kimurantit (ei kuitenkaan mahdottoman vaikeat), että peliin tutustuminen etukäteen oli ihan järkevää...


 
 



Pelissä robotit etsivät timantteja kaukaiselta planeetalta ja niitä ohjataan yksinkertaisilla käskykorteilla.
Pelissä voi taktikoida ja ohjelmointitaitojen karttuessa peliä voi myös vaikeuttaa. Haastetta riittää taatusti kokoperheelle.
Tässä yksinkertaisemmassakin muodossa oli jo ihan riittävästi haastetta.







Pelissä opitaan helposti hahmottamaan ohjelmoinnin perusasioita - loogista päättelykykyä ja yksityiskohtaisten käskyjen antamista.
Peli-idean sisäisti melko nopeasti ja ainakin pojan ja minun kaksinpelissä riitti hauskoja ja jännittäviä tilanteita.
Ei ole kovinkaan vaikea arvata, kumpi sai ensimmäisenä kerättyä ne vaadittavat kolme timanttia...?
 



Robogem- peli on hyvä osoitus siitä, miten vaikeasta asiasta saadaan tehtyä hauskaa ja ymmärrettävää...jopa tällaiselle äiti-ihmiselle :)







sunnuntai 15. toukokuuta 2016

101 variaatiota


Täällä pähkäillään enemmän ja vähemmän yritykseni logon kanssa. Yhteistyö mainostoimiston kanssa on ollut hyvää ja joustavaa. Hyviä ehdotuksia on tullut heiltä ja minä olen ehdotellut myös omia ideoitani. Suunniteltuja logomalleja on ollut mietinnässä jo useita ja valintojen tekeminen on ollut todella vaikeata. Minä osaa tehdä tästä(kin) asiasta "elämää suurempaa", mutta nyt aletaan olla jo loppusuoralla...




 
 
 

Netin ihmeellisessä maailmassa on tullut kulutettua aikaa paljon. Olen selaillut logoja ja erilaisia kotisivumalleja. Kummasti ne "jyvät alkavat erottua akanoista" ja se oma tyyli alkaa hahmottua. Tässä taitaa käydä lopulta niin, että sitä minun ehdotustani/ suunnitelmaani viilataan vielä vähän ja mainosfirma suunnittelee sen lopullisen muodon. Fonttimalli on jo päätetty, mutta yritykseni liike-merkki (=logo) puuttuu. Luomisen vimmassa olen luonnostellut milloin mihinkin käteen sopivalle paperille...
 
 
 
 
 
 
Viimeisimmät versiot sain kuluneella viikolla ja kyselin mielipidettä vähän omaltakin väeltä.
Valinnat ovat olleet yllättävän samanlaiset, sekä minun että muiden perheen jäsenten kesken.
Tulevalla viikolla teen lopullisen päätöksen ja ehkä minulla on piakkoin teillekin jotain näytettävää...
 
ellen keksi (taas) jotain uutta.
 
 
 
 
  
Ja kerrottakoon vielä, että logoni ei tule (todellakaan) olemaan mikään noista papereissa olevista riipustuksista.


:D 
 
 
 
 

lauantai 14. toukokuuta 2016

Kevään kukkaloistoa



Olen taas kierrellyt kaupunkimme puutarhamyymälöitä ja räpsin sieltä tunnelmakuvia kukkaloistosta. Ajattelin jakaa muutaman kännykkäkuvan myös täällä blogissani...






Miljöö täällä Viherkäisellä on hieno. Kukkien esillepanossa ollaan satsattu kunnolla ja myyntitiskinä on esimerkiksi vanha puuhella.







Pinkkiä kukkia tuntui olevan vähän joka puolella.
Vaikka nämä hortensiat olivat niin kauniita, jäivät ne minulta ostamatta.
 
 


 
 
Täällä tosiaankin on kivoja pieniä yksityiskohtia vähän joka puolella.
Viherkäisen myymälä on hyvä osoitus siitä, miten taimi/-kukkakauppakin voi olla esteettinen kokemus.
Täällä asioi oikein mielellään jo pelkästään tunnelman vuoksi.
 
 
 



Kerttu Horilan taideteos on mielestäni hieno ja sopii teemaltaan tänne todella hyvin.




Tältä reissulta ostin itselleni vain pionin, mutta seuraavasta myymälästä löysinkin jo jotain ihan muuta. Viime kesän "aikomus"-projektini näyttääkin toteutuvan tänä kesänä...arvaakohan kukaan, mistä oikein on kysymys?