Stailiamo

maanantai 27. helmikuuta 2017

Sommittelusirkusta


Sain tilaamani julisteet loman aikana kehyksiin ja sen jälkeen alkoikin melkoinen sommittelusirkus....





 
 
Ison taulun kiinnitys oli alun perin liian korkealla.
Isännän avustuksella sain sen alemmas ja taulu löysi paikkansa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
Viherkasveista tein jonkinlaisen asetelman ja tuo valaisin nököttää vanhassa omassa paikassaan.
Kehystin kaksi muutakin saman aiheista taulua ja ne vaihtoivat eilisen päivän aikana paikkaa aika monta kertaa.
Suunnitelmani oli, että vain tämä yksi taulu jää ruokahuoneen seinälle ja ne muut sijoittaisin työhuoneeseeni...
 
 
 
 

 
 Tauluhylly kiinnitettiin työhuoneen seinään ja ne kaksi seikkailevaa taulua löysivät paikkansa siitä.
Tarjoiluvaunuun pitää hankkia joku korkeampi kasvi ja muutenkin sommittelu hakee vielä lopullista "sinettiä". 
Vähäiset koriste-esineet ja viherkasvit "valssaavat" tasoilta toisille ja mikään ei oikein tunnu hyvältä.
NS. kultainen leikkaus on kyllä tiedossa, mutta toteutus on välillä vähän sitä sun tätä
Olen kyllä melkoisen hyvä ideoimaan, mutta se varsinainen toteutus aina vähän ontuu...
 
 
 
Nämä Desenio:n taulut ovat osoittautuneet erinomaisiksi ostoksiksi. Ne muistuttavat meitä ikimuistoisesta USA:n matkastamme ja antavat sisustukseen mukavaa vaihtelua. Melko pienellä rahalla ja tavaroiden sommittelulla sain sekä ruokahuoneeseen että työhuoneeseen vähän uutta ilmettä.
 
 
Ja nyt kohti hiihtoloman jälkeistä arkea. Tiedossa onkin hieman ohjelmoidumpi viikko. Ajatus töihin menosta vähän "tökkii", mutta eiköhän se tästä taas ala sujumaan...
 
 
Tsemppiä kaikille loman jälkeiseen elämään!
 
 
 
 
 
 
 

lauantai 25. helmikuuta 2017

Risareunaiset tulppaanit


Blogiystäväni Susanna blogista A whisper from the almond valley postasi ihanista tulppaaneista ja rakastuin niihin ensi silmäyksellä. Kävin muissa asioissa paikallisessa puutarhamyymälässä ja lähtiessäni sieltä kyselin, näistä samoista tulppaaneista....



 
 
Ilokseni heillä oli näitä ihania risareunaisia tulppaaneja ja kaiken lisäksi valkoisena!
Ostopäätös oli nopeasti tehty ja kimppu valkoisia "risatulppaaneja" lähti mukaani.
 
 
 
Täällä nautiskellaan hiihtoloman viimeisistä päivistä. Viime päivinä lunta on tullut (vihdoinkin) myös tänne meille. Tänään aamulla teimme koko perheen voimin pihalla lumitöitä ja se taisi olla tänä talvena myös ensimmäinen kerta, kun siihen hommaan tarvittiin oikein lumikolaa. Täällä paistaa aurinko ja päivä olisi erinomainen ulkoilulle. Kevätaurinko paljastaa armottomasti myös kodin siivoustarpeen, joten taidanpa lähteä seuraavaksi tekemään imurilla pienen kierroksen.
 
 
Kauniita viikonlopun päiviä teille kaikille toivotellen!
 





perjantai 24. helmikuuta 2017

Rillien päivitystä


Sain ensimmäiset silmälääkärin määräämät lasit n. kaksi vuotta sitten. Silloin päädyin vielä ostamaan yksiteholasit. Ikänäköön liittyvä näön heikkeneminen on ollut tiedossa siitä lähtien ja viimeiset puoli vuotta olen kärvistellyt heikomman lähinäön kanssa. Runsas viikko sitten sain (vihdoin) aikaiseksi käydä optikolla näön tarkastuksessa. Uudet kehykset ja moniteholinssit lähtivät tilaukseen...






Eilen kävin hakemassa uudet silmälasini ja olen näihin oikein tyytyväinen.
Silmälasien muoto ei oleellisesti muuttunut edellisistä kehyksistä, mutta koko muuttui aavistuksen isommaksi.
Linsseihin otin "kaikki hienoudet" ja nyt toivon pärjääväni näillä taas sen muutaman vuoden.
Samalla reissulla otin itselleni myös piilolinssit, joten uudistuksia tuli kertaheitolla enemmänkin.


Nyt totuttelen käyttämään laseja. Vanhat lähinäköön tarkoitetut lasini olivat koko ajan jossain hukassa ja aloin jo kyllästyä niiden kanssa pelaamiseen. Monitehojen myötä silmälasien käyttö muuttuu "helpommaksi", kunhan muistaa aamulla laittaa lasit päähän ja ottaa ne illalla pois. Piilolinssejä ajattelin käyttää ns. hätävarana ja liikunnassa (eli siis harvoin!), sillä silmälasien käyttäminen "täyspäiväisesti" tuntuu tällä hetkellä mukavalta vaihtelulta...ja näyttäähän elämä myös piirun verran selkeämmältä.





keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Väritysterapiaa...


Mindfullnes-värityskiroja on lehtihyllyissä ja kirjakaupoissa vaikka kuinka paljon. Tiedän monia, jotka ovat "hurahtaneet" niihin intohimoisesti. Minua ei nämä "aikuisten värityskirjat"  (hassu termi) ole kauheasti innostaneet, vaikka värittämisestä pidänkin. Minä käytän värityskuvina mieluummin asuntojen pohjapiirustuksia...




 
 
Lomapäiväni ratoksi kaivoin siskoni remontin alla olevan hirsitalon pohjapiirustuksen esille ja ryhdyin hahmottelemaan sisustusta...tai oikeastaan sen väritystä. Värisävyiksi valitsin ruskean ja vihreän. Valkoinen väri tulisi raikastamaan yleisilmettä...
 
 
 
 

 
 
Talossa hirsiseinät jäisivät näkyville. Lattia olisi leveää lankkua, joko valkoisella tai ruskealla sävytettynä.
Talon keskiosassa sisäkatto nostettaisiin harjakorkeuteen ja kaikkialla katot olisivat valkoiset.
Tekstiileillä saataisiin sisustukseen mukavasti vähän vaihtelua ja eloa "eloa".
Hassua, että valitsin tähän sekä vihreän että ruskean, sillä ne eivät todellakaan ole minun suosimia sisustusvärejä. 
 





Suunnitelmani ei ole millään lailla lopputulos, vaan pikemminkin äkillisen väritysterapian tuotos.
Miten ihanan rentouttavaa (ja koukuttavaa) tämä onkaan...



Tällainen ajatusleikki oli kuitenkin tuloksellista, sillä aloin prosessoida värejä vähän enemmänkin. Se, mitä värejä lopulliseen suunnitelmaan tulee, ei taida olla vielä kenenkään tiedossa. Taloprojekti etenee hieman hitaanlaisesti, joten sisustuksen värejä ei ratkaista vielä pitkiin aikoihin. Olkoon lopputulos mikä hyvänsä, niin minulle tuli tästä väritysterapiasta ainakin oikein hyvä mieli...suosittelen lämpimästi muillekin.




maanantai 20. helmikuuta 2017

Olkaahan kuulolla!


Olin jo aikaisemmin maininnut blogissani hakevani New Yorkia kuvaavaa sisustustaulua. Eilisessä postauksessani väläytin tulevan taulun paikkaa ja jo aikaisemmin olin yhteydessä Desenio:n verkkokauppaan. Sain luvan julkaista heidän tauluistaan vähän näytteitä...







Vaihtoehtoja olisi vaikka kuinka paljon.
Vähän on ollut valinnan  vaikeutta sekä koon että kuvan suhteen.
Tilasin heiltä kolme New York -aiheista taulua ja nyt odottelen lähetystä.








Samalla, kun kyselin lupaa julkaista heidän kuviaan, sain heiltä ehdotuksen tarjouskoodin antamiseen.
Eli jossain vaiheessa pääsette tekin, arvoisat lukijat, tilaamaan tuotteita edullisempaan hintaan. 
Olkaahan kuulolla maaliskuussa...



 
 
 

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Taulu(je)n paikka?


Meillä on ruokahuone ja olohuone periaatteessa yhtä samaa tilaa. Olohuone on muutaman porrasaskelman alempana kuin tämä ruokahuoneemme ja tiloja erottaa vain lasinen kaide. Remontoimme kotimme aikoinaan olohuoneen laajennuksen yhteydessä ja samalla tuli uusittua kodin kaikki pinnat. Sisustaminen on muuten ollut ihan helppo, mutta erilaisten taulujen kiinnittäminen on osoittautunut minulle vaikeaksi. Tyhjän seinän kammoa, ilmeisesti...



 
 
Ruokahuoneen senkin päällä on joskus ollut iso tekstitaulu, mutta nyt seinä on ollut tyhjillään jo kauan.
Tähän seinään on ollut vaikea keksiä mitään, sillä olohuoneen puolella (noin kahden metrin päässä) on antiloopin pää (!).
 
 
 
 
 
 
Hahmottelin tähän joskus valokuvaseinää perheestä ja sukulaisista, mutta  halusin tähän selkeämmän ratkaisun.
Tauluhyllyäkin olen sovitellut, mutta sekään ei ole tuntunut hyvältä.
Nyt luulen löytäneeni ratkaisun ja olen tilannut tähän isohkon sisustustaulun tai oikeastaan julisteen.
Kerron siitä vielä lähemmin lisää, sillä se "poiki" yhden toisenkin kivan jutun...
 
 
 
 
 
 
 
Senkin päältä olen tietoisesti vähentänyt tavaramäärää, mutta nyt kaipaisin tähän jotain pientä ekstraa.
Anopinkielen ostin vanhan pois heitetyn tilalle ja ehkä teen pienen sisutuslisäyksen viherkasveilla.
Mutta ensin täytyy sovittaa sitä taulua ja katsoa kokonaisuutta sen jälkeen.
 
 
 
 
Tämän jälkeen pitäisi ratkaista pari muutakin taulun paikkaa...
 
 
 
 

perjantai 17. helmikuuta 2017

(Hiihto)lomalle lompsis...


Viimein työpäivä edessä ja sen jälkeen alkaa ansaittu hiihtoloma...





Viime vuonna vietimme hiihtoloman Posion maisemissa, josta tämä kuvakin on otettu.
Tänä vuonna otamme hieman löysemmin ja lomaillemme lähempänä kotinurkkia.
Jotain pientä ohjelmaa on viritteillä, mutta aika leppoisasti olisi tarkoitus tämä loma viettää.
Blogin tulee päivittymään myös vähän fiiliksien mukaan...eli niiden lomafiiliksien...



Oikein hyvää lomaa kaikille niille, joilla lomaa on ja muille mukavaa viikonloppua!
 
 
 

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Yhden illan juttu...?


Tämän kertainen otsikko on hieman harhaan johtava, sillä en aio käsitellä syrjähyppy(j)ä tai muutakaan asiaan liittyvää. Tällä kertaa kyseessä on ainoastaan ja vain käsityöhön liittyvästä "ongelmasta"...





Sain idean jättineulosprojektini aloittamiseen kauan sitten selatessani Pinterestiä tai jotain sisustuslehteä.
Taisin hakea muutaman ohjeenkin, jossa sanottiin peiton valmistuvan yhdessä illassa.
Mielikuva yhdessä (tai muutamassa) illassa valmistuvasta peitosta sai minut lumoihinsa...

 



Aloitin projektini jo kauan aikaa sitten. Tekeminen sujui (aluksi) oikein mallikkaasti.
Leikkasin kudetta ja innostus oli valtava. Silmissäni näin jo valmiin lopputuloksen, ihanan jättineulos- torkkupeiton...



 
 
 
 
Tilanne on tällä hetkellä se, että innostus lopahti aika pian. Huomasin, että ei tämä valmistukaan yhdessä (eikä edes kahdessa) illassa.
Hommaan tuli muutenkin pieni katkos, sillä parhaimpaan "buustiaikaan" minulla oli paljon iltamenoja.
Motivoituminen keskeneräisen työn aloittamiseen on ollut enemmän kuin hankalaa. 




Nyt täytyy todeta, että ei tämä ollutkaan minun juttuni. Tätä torkkupeittoa väkerrän pakon sanelemana, hitaasti, mutta varmasti, sillä haluan tämän valmiiksi. Minä kun niin kuvittelin tekeväni näitä vielä oikein monta. Totuuden nimissä näiden tekeminen taitaa jäädä tähän yhteen versioon...ja totean, että nämä "yhden illan jutut" ei ole minua varten...
 
 
ei käsitöissä... eikä ihmissuhteissa(kaan).



 
 


 
 

maanantai 13. helmikuuta 2017

Työnantajan liikuttava lahja


Työnantaja halusi muistaa meikäläisen ikääntymistä lahjalla. Sain valita joko Alvar Aallon suunnitteleman teräsvadin tai Polarin aktiivisuusrannekkeen...



 

Mieheni hämmästykseksi halusin tämän aktiivisuusrannekkeen, jonka toivon auttavan kadonneen "liikuntakärpäsen" löytymisessä.
 
 
 
 


Sain joskus lehtitilauksen myötäjäisinä aktiivisuusrannekkeen, mutta tämä uudempi Polarin versio on kehittyneempi versio siitä.
Tämä on vedenkestävä, se seuraa unta, laskee kalorit, askeleet ja matkan, siihen voi lisätä sykkeen harjoitusta varten sekä se ilmoittaa päivittäisen aktiivisuustavoitteen.
 



Lisäksi tähän kuuluu ilmainen PolarFlow-sovellus ja -verkkopalvelu ja se vastaanottaa tulevat ilmoitukset puheluista, viesteistä ja kalenteritapahtumista. Ranneke on vielä säätämättä, mutta saanen sen kiinnitettyä ranteeseen tässä lähipäivinä. Mahtaisikohan lisäpalveluun saada hankituksi vielä jonkun sähköisen impulssin (sähköiskun!), jolla meikäläinen "pakotettaisiin" liikkeelle...vai mahtaisiko tämä liikkua peräti minun puolestani...nähtäväksi jää...


Täällä päin Suomea alkaa viimeinen työ-/kouluviikko ennen hiihtolomia. Mukavaa, kun tiedossa on suhteellisen ohjelmaton loma. Jotain pieniä viritelmiä on tiedossa, mutta muuten mennään fiilis-pohjalla. Viikon rutistus alkakoon!





lauantai 11. helmikuuta 2017

Vähän vihertää...


Keväinen mieli alkaa vähitellen hiipiä etualalle. Väkisinkin katselee kaupoista kevään uutuuksia ja sisutuslehdetkin käsittelevät uutta vaihtuvaa vuodenaikaa. Kävin tulppaaniostoksilla Viherkäisellä ja samalla tulin katsastaneeksi heidän viherkasvitarjontaa...







Huomasin, että katsoin (ja kuvasin) vain näitä helppohoitoisempia viherkasveja.
Anopin hammasta minulla on kotona jo aikaisemmin aika monessa kukkaruukussa.
 
 
 
 
 
 
Esillä oli myös todella komeita yrttejä, mutta nämä jätin suosiolla vielä ostamatta.
Viime kesällä istuttamani yrttipenkki näyttää talvehtivan pihalla...
 
 
 
 

 
 
Kaktuksista on tullut uusi trendikasvi mehikasvien lisäksi. 
Jos en ihan väärin muista, viimeisin kaktusvillitys taisi olla 80-luvulla.
Ei erityisemmin minun suosikkini, mutta kivojahan nämä ovat.
 
 
 
 
Vihreä on tämän kevään trendiväri, sinisen ja terrakotan lisäksi.
Vihreä on minulle se "hankala" väri, sillä se ei kuulu värikartastooni ollenkaan.
Ei siis vaatteissa eikä sisustuksessa... no, vähän sentään viherkasvien muodossa.
 
Minkälainen suhde siellä ruudun toisella puolella on vihreään?
 
 
 
 

torstai 9. helmikuuta 2017

Missä vika?


Mikähän siinä on, että ennen kaikki oli paremmin. Jopa villasukat kestivät pitempään kuin yhden talven...






Jostain kumman syystä muutamista viime talvena tehdyistä villasukista on kulunut puhki joko kantapää tai päkiä.
Mikähän mahtaa olla syynä? Onko vika langoissa vai tekijässä? Tai kenties molemmissa?
 


 


Villasukkakokoelmani on alkanut uhkaavasti hupenemaan roskiksen puolelle.
Reiät ovat olleet niin isoja, ettei näillä meikäläisen käsityötaidoilla olisi niitä enää korjattu.
Täällä pohdiskelen aloitanko sukkaprojektiani vielä tälle talvikaudelle vai yritänkö pärjätä olemassa olevilla.
Viime syksynä aloitettu jättineulosprojektinkin (torkkupeitto) tuntuu etenevä hitaanlaisesti ja sekin pitäisi saada jossain vaiheessa valmiiksi.


 
Tällä viikolla villasukille onkin ollut käyttöä. Näillä näkymin vielä viikonloppuna saadaan nauttia kirpakoista pakkaspäivistä. Kotia on pidetty lämpimänä puuhellan ja takan kanssa (siis on meillä muutakin lämmitystä) ja villasukkia on pidetty yötä päivää jalassa. Jollekin nämä pakkassäät ovat kauhistus, mutta minä R A K A S T A N näitä!

tiistai 7. helmikuuta 2017

Mielikuvituksetonta, sanoisin...


Olen ennenkin kirjoitellut täällä blogissani, että en ole erityisemmin mikään "kodin hengetär". Erityisesti ruoanlaittoon liittyvät asiat eivät ole missään muodossa vahvuuksiani eikä näin ollen kuulu kotitöissä suosikkiasioihini...jos nyt niin moni muukaan juttu. Syitä tähän on varmasti monia, mutta suurin syy taitaa olla se, että en ole kiinnostunut siitä. Ruoanlaitto on minulle vain välttämätöntä "pakkoa" ja lukeutuu tiettävästi peruskansalaistaitoihin. En koe ruoanlaittoa mitenkään rentouttavana tai luovana prosessina...ja johtunee osittain harjoituksen puutteesta...





Minun ruoanlaittoni ei ole oikeastaan koskaan mitään kokeilevaa "extreme-keittiötä", vaan tylsien perusruokien laittoa.
Arkipäivinä sen ruoan haluaa valmistuvan suhteellisen nopeasti, eikä siinä ehdi ( jaksa tai motivoi) kokeilla paljoakaan uusia juttuja.
Viikonloppuisin olisin paljon mieluummin jossain muualla kuin keittiössä. Onneksi mieheni laittaa meille usein sitä "hieman parempaa ruokaa".
 
 




Meillä siis pyörii tämä jauhelihakastike-spagetti- riisi/pasta-kana-lihamakaronilaatikko-lihapulla-muusi- rumba aika tiheään.
Joskus kehittelin ajatusta, että tekisin kolmen viikon ruokalistan ja toteuttaisin sitä, mutta suunnitteluasteelle taisi jäädä.
Vannon kuitenkin kaiken tämän marinan jälkeen perinteisen kotiruoan kannattajaksi. Eineksiä meillä syödään harvakseltaan (maksalaatikko, broilerpyörykät, pinaattiletut ja ranskanperunat) ja pikaruokapaikoissa tulee käytyä ehkä 0-2 kertaa kuukaudessa.
 





En edes muista, koska viimeksi olen kokeillut tai tehnyt jotain uutta ruokaa. Ei ihme, että oma lapsikin on hieman "makurajoitteinen".
Leipomisen suhteen en ole oikeastaan yhtään sen parempi, mutta siltä osin tulee edes joskus innostuttua kokeilemaan jotain uutta.
Lopputulos vaihtelevalla menestyksellä.
 
 
 
Sanottakoon tähän loppuun, että vaikka minä (mielikuvituksetonta) perusruokaa teenkin, on meillä kaikki perheenjäsenet vielä pysyneet ihan hyvin hengissä...



Ja uskokaa tai älkää, on sitä joskus joku kehunutkin.

:D

Mitäs tänään syötäisiin?

 
 
 
 
 
 

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin...


En tiedä, miten mahtaa olla muualla, mutta tällä päin Suomea ei ole voinut hehkuttaa kauniista talvisista keleistä. Lunta ei ole kuin nimeksi eikä aurinkoakaan ole näkynyt pitkään aikaan...






Lämpötila on ollut plussan puolella ja lauantaina oli vielä melkoista sumua.
Kävellessäni kaupungilta kotiin päin minun oli pakko pysähtyä ottamaan muutama valokuva.
Vaikka sää oli suhruinen, kalsea ja peräti masentava, oli tässä maisemassa jotain tavattoman kaunista.
 
 


  
 
Ottaessani näitä kuvia kävi jälleen mielessä,
että sen kauniin asian voi löytää ihan arkisista tai jopa hieman synkistäkin asioista.
 
 
 
Kunhan huomaa avata silmänsä ja katsoa ympärilleen!



Oikein hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

 
 
 
 
 
 
 
 

lauantai 4. helmikuuta 2017

Lahjuksia


Täytin viime vuoden lopulla puolivuosisataa. En halunnut järjestää mitään isompaa juhlaa, sillä juhlani sijoittuvat juuri pahimpaan ruuhka-aikaan joulukuussa. Mietin hetken juhlan siirtämistä myöhempään ajankohtaan, mutta lopulta päädyin juhlistamaan "merkkipaaluani" ulkomailla perheen kesken..








Olin hyvin hämmästynyt ja otettu kaikesta siitä muistamisesta, miten merkkipäiväni huomioitiin. 
Sain useamman lahjakortin ja päätin ostaa rahoilla jotain henkilökohtaista, pysyvää muistoa.
Ajatuksissa oli tietenkin ostaa jotain sisustukseen liittyvää ja ajatonta. 
Ykköshankintani oli Mademoiselle tuoli, jonka onnistuinkin löytämään edullisesti.








Viimeisin hankintani oli Pentikistä, suhteellisen lyhyen harkinnan tulos.
Ostin tuon pöytävalaisimen, joka nykyisin toimii päivittäisessä käytössä työpöydälläni.
Kuvassa näkyvä Aallon jakkara on 45-vuotislahjani työkavereiltani.
Nyt harkitsen toisen samanlaisen jakkaran ostamista lopuilla syntymäpäivärahoillani.
 
 
 
Kiitän nyt  kaikkia, jotka muistivat minua merkkipäivänäni tavalla taikka toisella!
Olin enemmän kuin mielissään siitä, että olen voinut ostaa minua miellyttäviä asioita.
Ne muistuttavat minua yhdestä tärkeästä tapahtumasta elämässäni ja tuovat minulle suurta iloa.
Ihan joka päivä.
 
 
<3
 
 
 
 
 
 
 

torstai 2. helmikuuta 2017

Sisustuksen säätöä...


Meillä huonekalujen paikat vaihtuvat nykyisin melko harvoin. Viime lauantaina innostuin pitkästä aikaa siivouspäivän kunniaksi järjestelemään pojan huonetta uusiksi. Vielä kun sain isännästä hieman kantoapua sujui tämä sisustusoperaatio suhteellisen kivuttomasti...





Pojan huoneessa kaikki huonekalut vaihtoivat paikkaa myötä päivään seuraavalle seinustalle, mutta huoneen ilme muuttui oleellisesti.
Aikaisemmin tämän hyllykön alla oli ollut MALM-taso televisioineen, mutta nyt tähän siirtyi koulupöytä.
Minulla on vielä ratkaisematta, missä tulen säilyttämään pojan Legoja. Niillä kun ei enää leikitä, mutta ei niitä voi hävittääkään..
Säilytyspulman ratkeamista odottaen, päätin vielä jättää ne paikoilleen hyllyille ja MALM-lipastoon. 
Jos vaikka keksisin jonkun huippuidean ja löytäisin muutenkin siihen operaatioon megainspiraation.
Sen verran paljon noita muovirakennelmia on...
 
 
 
 
 
Huonekalujen siirtämisen lisäksi tein pientä sisustuksen säätöä huoneessa. Muutama taulu ja koriste-esine vaihtoivat paikkoja ja erään (noin vuoden kestänyt) operaation sain myös päätökseen. Tuo "roikkalamppu" päätyi vihdoinkin roikkumaan katossa valmiina olevaan koukkuun. Operaatio oli jopa niinkin haastava, että lasikupu piti irrottaa lampun laittamista varten ja johtoon tein solmun (tai lenkin), jotta sain sen ripustettua. Taisi olla kaiken kaikkiaan viiden minuutin homma...mutta vuoden se kesti.
 
 
 
 
Huone tuli siivottua perusteellisesti ja poika oli ilmeisen tyytyväinen huonejärjestelyyn. Ei sieltä nyt suoranaista kiitosta kuulunut, mutta tullessaan kotiin pojan suusta kuului lyhyesti ja ytimekkäästi: "JES!"...Tulkitsin sen jonkin asteiseksi hyväksynnäksi. Seuraavana sisustuksen säätöä odottaisi työhuoneeni, mutta se projekti saa odotella vielä hetken aikaa "kypsymistä". Pitkästä aikaa takana alkaa olla melko hektinen viikko, joten viikonloppu on enemmän kuin tervetullut.
 
 
Oikein mukavaa loppu viikkoa!