lauantai 29. helmikuuta 2020

Ajatuksia kevään kynnyksellä...


Hieman erikoisen talvikauden jälkeen odotan mielenkiinnolla tulevaa kevättä. Talvea ei meille tullut ainakaan talvella ja tuntuu, että ekstrapitkästä syksystä siirrytään suoraan kevääseen.Tätä kirjoittaessani ulkona on pakkasta ja aamulla satoi hiljakseen lunta...







Pitkään jatkunut pimeä ja harmaa ajanjakso on väkisinkin syönyt omaa jaksamista ja työkuviot ovat jatkuneet kiireisinä. 
On pitänyt opetella rajaamaan omaa ajankäyttöä oikein kunnolla; konkreettista rajanvetoa työn ja vapaa-ajan välillä. 
Olen merkinnyt kalenteriin selvästi työasiat, jotka täytyy tehdä sillä viikolla ja ilokseni olen huomannut, että systeemi toimii.
Suurimman osan opettajan työhön liittyvistä asioista pyrin nyt tekemään työpaikallani, vaikka jotain on ollut pakko tehdä kotonakin.
Olen tehnyt myös  itselleni "työajan", jota pyrin noudattamaan...vaihtelevasti.




 



Vapaa-ajan arvo ja sen sisältö on noussut hyvin merkittäväksi tekijäksi.
Viikonloppuisin pyrin tekemään asioita, jotka saavat minut irti työhön liittyvistä asioista.
Pojan jääkiekkoharrastus ja siihen liittyvät pelimatkat ovat oikein hyviä pieniä irtiottoja vähän kaikesta.
Myös yrittäjyys on osoittautunut minulle jonkinlaiseksi terapiaksi, sopivaksi vastapainoksi muuhun elämään. 
Tällä hetkellä viimeistelen  kansalaisopistolla maaliskuun alussa alkavaa viiden kerran sisustusteemallista luentosarjaa.
Lisäksi työnalla on yhden asunnon myyntistailaus ja muutama sisustusneuvonta. Mukavia töitä, joihin on ihana paneutua.
Sisustussuunnittelijan työ on kuitenkin sivutoimista ja enkä osaa oikein ottaa siitä edes stressiä.
 
 


 



Olen opetellut myös rentoutumaan, olemaan tekemättä mitään - edes pienen hetken.
En tunne enää huonoa omatuntoa, jos viikolla istahdan sohvalle katomaan TV:tä pitemmäksikin aikaa tai luen rauhassa sisustuslehteä.
Kotitöistä en ole enää pitkään aikaan ottanut suorituspainetta ja silti meillä on ihan siistiä. Asiat, joka minun on tarvinnut tietoisesti opetella.
 Lisäksi kävely ja valokuvaaminen ovat osoittautuneet minulle oikein hyväksi tavaksi rentoutua; eräänlaista "mindfullnesia".
 
 
 
 
 
 
 
Näillä ajatuksilla kevät voisi minun puolestani tulla. Pidentyneet päivät ja auringonvalo ovat ihmeellisiä energian lähteitä.
Kevätsuunnitelmia ei varsinaisesti ole, mutta yritän ylläpitää tätä pientä "elämäntaparemonttiani".
Yritän olla kasaamatta töitä, suunnitella ja priorisoida asioita ja ennen kaikkea kuunnella itseäni.
 
 
 
Tervetuloa kevät ja maaliskuu!
 
 
 

sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Lomakooste


Hiihtoloma on nyt vietettynä. Varsinaisia lomakuvia kertyi vain laskettelureissulta, joten tämän blogikirjoituksen kuvat ovat tämän sunnuntain kävelylenkiltä. Vaikka aurinko näyttäytyi tänään, on maisemat edelleen ankean näköiset.Tässä kuitenkin lyhyt yhteenveto kuluneesta hiihtolomasta...







 
* Olen pystynyt pitämään ns. luppopäiviä eli olemaan tekemättä (juurikaan) mitään.
Tällaiselle "koko ajan suorittaja"-tyypille se on hieman vaikeaa, mutta taisin pystyä olemaan kokonaista pari iltaa sohvalla löhöilemässä.
 
 
 * Olen nukkunut kiitettävästi päiväunia lähes joka lomapäivä ja nauttinut kiireettömistä aamuista. Se on NIIN luksusta!
 
 
 * Tämän talven laskettelukausi tuli aloitettua Ellivuorella.
Kolmena päivänä tuli oltua ulkona enemmän kuin viimeisimpänä kolmena viikkona yhteensä.
Mukava loma, josta voit lukea enemmän täältä.
 
 
 
 
 
 
 
* Sain tehtyä yritykseni STAILIAMOn työn alla olevia juttuja:
Viimeistelin maaliskuussa alkavaa luentosarjaa, tein vähän SOME-juttuja ja käväisin yhdellä asiakaskäynnillä.
 Ehdin myös täydentämään vähän stailausvarastoani kiertelemällä paikallisissa huonekaluliikkeissä.
 
 
 
* Ehdin tapaamaan ystävääni kahvittelun merkeissä.
Yleisen höpöttelyn lisäksi samalla tuli työstettyä STAILIAMOn kotisivuja eteenpäin.
Asia, joka on roikkunut "To do"-listalla aivan liian pitkään, mutta nytkähti nyt (vähän) eteenpäin.
 





 
* Lomalla ehdin auttamaan miestäni hänen vuokra-asuntonsa kalustemuutoksessa ja tein päätöksen, että laitan oman sijoitusasuntoni myyntiin.
Tämän asian tiimoilta olin myös yhteydessä kiinteistövälittäjään ja projekti jatkuu myös tulevana viikkona.

 
 * Kävimme loman aikana muutaman kerran ravintolassa syömässä ja se toi mukavaa vaihtelua kotikokkailuun.
 
 
 * Leivoimme lapsen kanssa pullaa, tai tarkemmin ottaen, hän leipoi kotitaloustehtäväänsä ja minä konsultoin vieressä.
 

 
 
 
 
 
Lomassa on ollut ehkä parasta se, että olen pystynyt olemaan ajattelematta työ-/kouluasioita, vaikka niitä on kerääntymässä seuraaviin viikkoihin ihan kiitettävästi. Oman ajankäytön ja töiden rajaaminen on minulle edelleen vaikeata, mutta nyt päätin, että en uhraa lomapäiviäni työn tekemiseen, vaan yritän tehdä jotain ihan muuta...siis lomailla.
 
 
Seuraava loma on seitsemän viikon päässä. Tiedossa on hyvin tiivis työjakso, sillä maalis-huhtikuulle on kertynyt monenlaista hommaa. Tulevat viikot täytyisi osata nyt suunnitella ja priorisoida niin, että työmäärä pysyisi tasaisen kohtuullisena. Se vaatii minulta tiukkaa työkuria ja tehokkuutta, jotta en tekisi töitä enää iltaisin tai viikonloppuisin kotona. Katsotaan, miten tässä oikein mahtaa käydä...
 
 
 
Akut hyvin latautuneena kohti loman jälkeistä työviikkoa!
 


 

perjantai 21. helmikuuta 2020

Miniloma Ellivuoressa


Tänä vuonna päätimme jäädä hiihtolomalla kotiin...tai ainakin melkein.Viimeiset kaksi vuotta olemme reissanneet hiihtolomalla Vuokattiin ja viettäneet siellä aktiivilomaa lasketellen ja ulkoillen. Tällä kertaa kävimme kolmen päivän minilomalla Ellivuoren laskettelurinteillä.







Lumettomasta talvesta johtuen Ellivuoren laskettelukeskuksen rinnevalikoima oli suppea, mutta riitti meille oikein hyvin. Sateisista keleistä huolimatta rinteet olivat hyvässä kunnossa. Hiihtoloman sesonki ei näkynyt rinteissä, sillä väkeä oli vähän ja hisseihin ei saanut jonoa tekemälläkään. Vuokrasimme sukset ja kolme päivää saatiin kulutettua mallikkaasti. Kolmantena päivänä aukaistiin myös ns. Hotellirinne, joten saatiin vielä mukavasti vaihtelua viimeiseen laskettelupäivään.
 
 
 
 




Majoitus oli ihan huippuluokkaa. Se sijaitsi rivitalossa aivan Hotellirinteen läheisyydessä ja viimeisenä päivänä lapset kävelivätkin itse suoraan rinteeseen. Huoneisto oli 2 makuuhuoneen, tupakeittiön ja saunan kombo, joka oli juuri sopivan kokoinen kahden aikuisen ja kolmen lapsen minilomailuun. Huoneisto oli uusi, erittäin siisti sekä hyvin varusteltu ja näkymä takapihalta oli suoraan läheiselle järvelle.
 
 
Ellivuori Resort on viime vuosina panostanut paljon alueen kehittämiseen. Se ei ole ainoastaan vain talvilomailua ja laskettelua varten, vaan asiakkaille pyritään tarjoamaan aktiviteetteja läpi vuoden. Hotellialueella oli rakennettu paljon uutta majoitusta ja siellä oli mm. kiipeilypuisto ja patikointimahdollisuus. 
Parin vuoden takaisesta vierailustamme alue oli kehittynyt paljon ja pelkästään hyvään suuntaan.
 
 
Tämän loman jälkeen voin suositella Ellivuoren laskettelukeskusta lämpimästi ja tämä ei ole edes maksettu mainos. Rinteet sijaitsevat meidän näkövinkkelistä katsottuna mukavan ajomatkan päässä (n. 2 tuntia) Raumalta ja lumisina talvina täällä riittää taatusti puuhastelua pitemmäksikin aikaa.
Toivotaan menestystä Ellivuorelle... ja lumisempaa talvea ensi vuoteen!
 
 
 
Meillä hiihtolomailu jatkuu nyt kotinurkissa himmailen.
Hyvää viikonloppua kaikille!
 
 
 
 
 

perjantai 14. helmikuuta 2020

Ystävänpäivänä


Viimeiset kolme viikkoa ovat olleet töissä todella työntäytteisiä. Viikkoihin on mahtunut paljon työtunteja ja tunteiden kirjoa laidasta laitaan...







Tänään koulussamme vietettiin ystävänpäivää ja tähän päivää kiteytyi moni asia, mistä tunnen onnellisuutta ja jopa suurta kiitollisuutta. Syksyllä aloitimme aivan uudessa koulussa ja jokainen meistä sai silloin ison määrän uusia työkavereita. Näihin kuukausiin on mahtunut paljon kaikenlaista, kun olemme tutustuneet toisiimme ja hitsanneet työyhteisöä. Työ on edelleen kesken ja vaiheessa, mutta voin väittää, että hyvällä tiellä ollaan. Erityisesti tällä viikolla työyhteisömme on näyttänyt sellaista vahvuutta, jota en tässä vaiheessa osannut edes odottaa. Minulla on onni olla työpaikassa, jossa on ammattitaitoisia ja välittäviä ihmisiä. Ihmisiä, jotka joustavat ja auttavat. Ihmisiä, jotka tukevat heikkoinakin hetkinä ja joiden kanssa voin jakaa asioita; iloja ja suruja. Ihmisiä, joilla on sydän paikallaan.
 
 
 
 


 
Siirtyessäni pienestä erityiskoulusta uuteen isoon kouluun (tällä hetkellä yli 400 lasta), pelkäsin, että se on laitosmainen, mutta onneksi pelkoni osoittautui vääräksi. Koulumme muodostuu kolmesta ns. korttelista, joka tekee koulusta inhimillisemmän, "koulu koulun sisällä"-tyyppisen. Oman korttelin lapset ovat tulleet tutuiksi ja vaikka kaikkia ei vieläkään tunne nimeltä, oleminen ja toimiminen on ihmisläheistä. Tänään tuli vielä voimakkaammin tuntemus hyvästä yhteisöllisyydestä, kun koko koulu sai liikkua kortteleissa ja kerätä omaan ystävänpäiväsydämeen nimikirjoituksia, eskareista kuudesluokkalaisiin. Ja vaikka ystävänpäivä tuntuu vähän tekaistulta "Amerikan hömpältä", oli päivän viettäminen koulussamme enemmän kuin perusteltua. Niin mukava tunnelma siellä oli.
 
 
 
 
 
 


Kun tein lähtöä koulusta, oli suurin osa oman korttelin väestä siirtynyt jo loman viettoon.
 Menin vaatenaulakoille ja sieltä tupsahti syliini keltainen ruusu. En tiedä, keneltä sen olin saanut, mutta tiedän, että tämä salainen ystäväni oli käynyt muistamassa muitakin korttelimme ihmisiä. Yksi ruusu pyyhkäisi kerralla pois viimeaikaiset työkiireiset ja välillä vähän raskaatkin hetket.
Tämä ruusu kertoi minulle välittämisestä, arvostuksesta ja toisen huomioimisesta. Ja miten onnelliseksi tämä ruusu minut tekikään!
Hymyssä suin lähdin ansaitulle lomalle...
 
 
 
 
 
Oikein hyvää ystävänpäivää kaikille!
 
 
 


perjantai 7. helmikuuta 2020

Ajan tasalla


Minun elämäni on tunnetusti melko tiiviisti aikataulutettua. Olen 100% kalenteri-ihminen, joka tarvitsee arjen (ja elämän)hallintaan konkreettisen kalenterin, ei siis mitään kännykkäversiota...







Tällä viikolla posti toi minulle Sisustusakatemian "oman" kalenterin, jota olen ajatellut käyttää lähinnä yritykseni STAILIAMO:n menoihin ja  sen erilaisten projektien hallintaan. Vuosikalenterin lisäksi samoissa kansissa on myös luonnoslehtiö, johon voi kirjata muistiinpanoja tai piirustella esim. luonnoksia. Vetoketju pitää kynän ja mahdolliset irtolappuset visusti kaleneterin sisällä. Tyylikäs ulkoasu on vielä plussaa.
 
 


 
 

Erityisopettajan työni puolesta minulla on opettajan vuosikalenteri, joka täytyy tuntisuunnitelmista ja kaikista muista menoista hyvinkin täyteen. Kaipasin hieman selkeyttä asioihini ja siksi uuden kalenterin hankinta oli perusteltua. Nyt kokeilen, miten näiden kahden kalenterin synkronointi onnistuu käytännössä vai käykö tässä niin, että menee ne loputkin asiat sekaisin. Keväälle olen pystynyt sopimaan muutaman pienimuotoisen sisustusprojektin ja tässä kohtaa voin todeta , että työnteko haittaa todellakin harrastustani. Haluaisin tehdä paljon enemmän näitä sisustusjuttuja, mutta aika ja jaksaminen ei vain riitä ihan kaikkeen...
 
 
 
 
 
 
 
Töissä (koulussa) on ollut viime aikoina paljon työtä ja kiirettä. Tämän vuoden alusta lähtien olen yrittänyt opetella paremmin rajaamaan työtäni ja olen onnistunut siinä aika hyvin. Aikaisemmin lähdin töihin hyvissä ajoin valmistelemaan tunteja, nykyisin olen paikalla puoli tuntia ennen oppituntien alkua. Edelleen työpäivät venyvät pitkiksi työpaikalla, mutta kotona olen yrittänyt irrottautua kokonaan työroolista. Minulla se tarkoittaa sitä, että en ole mennyt illalla tietokoneelle, vaan olen yrittänyt tehdä ihan jotain muuta. Olen laiskotellut jopa sohvalla.
 
 
 
 
 
 

 
Kalenteria selatessani huomasin, että kevät jakautuu mukavan tasaisesti kuuden- seitsemän viikon jaksoihin.
Kun kevätlukukausi alkoi tammikuussa, siitä kuuden viikon päästä on hiihtoloma (nyt siis enää viikko töitä).
Hiihtoloman jälkeen seitsemän viikon päästä on pääsiäinen ja siitä seitsemän viikon päästä alkaa jo kesäloma. Siis todellakin!
 
 
Seuraavaksi ajattelin siirtyä viettämään perjantai-iltaa sohvalle ja lukemaan viikolla tulleita sisustuslehtiä.
Viikonloppu menee jälleen pojan jääkiekkoharrastuksen parissa ja sekin on osoittautunut vallan mainioksi arjen irtiottotavaksi.
Vielä ensi viikko töitä ja sen jälkeen hiihtolomalle... ja senhän nyt jaksaa vaikka "päällä seisten".
 
 
 
Oikein hyvää ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!