Stailiamo

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Väritrendit 2017


Kun joulusta on selvitty, alkavat katseet suuntautua kohti uutta vuotta...myös sisustuksessa.




 
 

Olin tilannut Tikkurilan uuden värikartaston ja miten tyylikäs ja hieno lehti sieltä saapuikaan!







Lehdessä on mielenkiintoista luettavaa ja kauniisti stailattuja kuvia.
Näissä kuvissa silmä lepää ja lehteä on tullut selattua jo moneen kertaan.
 
 




Lehden mukaan sisutuksen värimaailmassa on paljon murrettuja sävyjä.
Tumman harmaa (melkein musta) pitää vielä pintansa.
Valkoisen kannattajillekin annetaan vielä mahdollisuus pysyä trendikkäänä.
Lehdessä on juttu, miten löytää sen täydellisen valkoisen...
 
 
 
 
 
 
Tikkurilan vuoden väri on tämä Angora. Väriä on mielestäni hieman vaikea määritellä.
Siinä on ehkä häivähdys vaaleanpunaista, joka kuitenkin taittaa hieman lohen punaiseen tai persikkaan.
Hyvä ystäväni kommentoi, että väristä tulee mieleen mummolan alushousut. Ehkä Angora on kuitenkin hienompi nimi sävylle...:)
Hieman vierastan värisävyä, sillä en ole murrettujen enkä pastelliin taipuvien värien kannattaja.
Uskon kuitenkin, että tämä väri on hyvä tausta monelle muulle värille.
 
 
 
Mitä värejä te suositte sisutuksessa?
Seuraatteko väritrendejä vai pysyykö värisävyt vuodesta toiseen samana?
 
 
 
 
 
 
 

lauantai 24. joulukuuta 2016

Blogitauolle


Alkaneen joululoman kunniaksi ajattelin heittäytyä ihan kunnon SOME-vapaalle. Muutama postaus on valmiina odottamassa julkaisua, mutta sen jälkeen aion pitää hieman lomaa tästä kaikesta.






Rauhoitumme perheen kanssa joulun viettoon, rentoudumme ja nautimme aikatauluttomuudesta.
Meillä on ihanan pitkä kahden viikon joululoma. Siinä ajassa ehtii jo vuosikin vaihtua ja nähdä vähän maailmaa.
Voi olla, että päivitän jotain kuulumisia silloin tällöin Facebookissa tai Instagramissa, mutta muuten näillä taajuuksilla pidän "radiohiljaisuutta".









Toivotan kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulua
sekä onnellista uutta vuotta 2017!


 
 
 
 

perjantai 23. joulukuuta 2016

Kohti uutta vuosikymmentä, perinteisellä tyylillä


Tänään on nyt saavutettu se 50 rajapyykki!!!Onnitteluja ja huomionosoituksia on tullut pitkin päivää ja olo on ollut jopa hieman hämmentynyt. Vaikka en juhlista syntymäpäiviäni mitenkään erityisemmin, on ihmisten onnittelut lämmittäneet mieltä ja saaneet minut liikuttumaan...




 
Illemmalla olen pyytänyt äitini kahville ja sitä(kin) varten hain leipomosta glögikakun.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan minun piti tehdä tämä itse, mutta kaiken kiireen keskellä päätin ottaa ns. varman päälle.
Tosin sitten sain kuningasajatuksen laittaa siihen valkosuklaareunuksen, joka meni tietenkin vähän mönkään... :D

 



Ajattelin aluksi, että en julkaise lainkaan näitä kuvia kakusta. Tähän ikään mennessä osaan kuitenkin jo nauraa itselleni. Eikä tällainen "pieni" epäonnistuminen ole meikäläisen kohdalla mitenkään poikkeavaa...kokkaustaitoni tuntien. Ei tullut kahvipöydän kunkkua (eikä kuningatarta), mutta uskoisin, että kakku tulee joulupyhien aikaa syödyksi...
 
 

Ja näin "joulun lapsena" syntymäpäiväni kuluu melko perinteiseen tyyliin joulua laittaessa. Tänään teen kevyen joulusiivouksen ja illan päätteeksi pesen saunan. Vaikka joulukoristelu on tänä vuonna jäänyt tulevan matkan takia minimiin, täytyy koti saada juhlakuntoon ...ja siihen kuuluu myös tuo saunan pesu.
 
 


Syntymäpäiväni kunniaksi laitan tähän loppuun kauniin ajatelman, joka oli erään ystäväni lähettämässä kortissa:



Elämä on lyhyt.
Unohda säännöt.
 
Anna anteeksi nopeasti,
mutta
suutele hitaasti.
Rakasta aidosti
ja naura hillittömästi.
 
Äläkä koskaan
kadu mitään
mikä sai sinut
hymyilemään.
 
- Mark Twain
 
 
 
Näillä ajatuksilla eteenpäin...
 
 


tiistai 20. joulukuuta 2016

Valoa pimeyteen


Minulla on ollut jo vuosia huono työvalaisin. Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi hankkia hieman tehokkaamman (tai ainakin valoteholtaankirkkaamman) valaisimen työpöydälleni...






Vieläkään en raskinut ostaa kunnollista (=kallista) valaisinta.
Ostin tämän ruokakauppareissultani Prismasta, kun kävin katsastamassa valaisinvalikoimaa...
 
 
 
 

 
 
Valaisimessa on LED- poltin, joten valo on paljon valkoisempi kuin sen vanhan pöytälampun.
Lamppu saisi olla hieman korkeampi, jolloin valo hajaantuisi hieman suuremmalle alueelle.
Nyt sentään näen näppäimistön kunnolla...
 
 
 

 
 
 
En halua, että valaisimen jalka on massiivinen tai iso.Katsoin ensin huomattavasti kookkaampaa Airamin valaisinta, jossa olisi ollut kolme erilaista valon lämpötilaa ja jalustassa lisäksi USB-liitäntä. Siihen olisi saanut vaikka kännykän lataukseen .
Hintaa ja kokoa oli huomattavasti enemmän ja se jäi kieltämättä vähän "nakottamaan" meikäläistä...
 
 
 

 
 
 
Tämä pikkusöpöläinen saan hetken aikaa valaista työpöydälläni.
Investointi ei ollut suuren suuri, mutta työvalaistukseni koheni huomattavasti.
Häälahjaksi saamamme pöytävalaisin sai siirtyä uuden valaisimen myötä siihen varsinaisen tehtäväänsä, tunnelman luojaksi.
 
 
 
 
Onko teillä suositella jotain hyvää työvalaisinta, joka olisi siro ja kauniisti muotoiltu?
Valoteho saisi olla hyvä/muunneltavissa ja hinta saisi olla kohtuullinen.
Mahtaako sellaista olla olemassakaan? Nyt saisi ehdottaa...
 
 
 
 
Valoa tarvitaankin, sillä tänä(kin) vuonna valkoinen joulu taisi jäädä vain haaveeksi...
 
 
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Jouluseimeni


Olin jo vuosia haaveillut omasta jouluseimestä. Olin hakenut sitä ulkomaan reissuilta ja netistä, mutta laihoin tuloksin. Siskoni muisti tämän haaveeni ollessaan keväällä lomareissulla Madeiralla ja sain sieltä tuliaisiksi pienet jouluseimen hahmot.  Oma hankaluutensa oli vielä löytää sopiva tallirakennus näiden hahmojen ympärille, mutta IKEAsta löysin riittävän pienen puulaatikon...







Nämä miniatyyriset jouluseimen hahmot päätyivät pianon päälle.
Laatikon alle löysin vielä puisen levyn pohjaksi, jolloin asetelmastani tuli yhteneväisempi.
 
 
 

 
 
Asettelin vielä pienen valosarjan kiertämään jouluseimeäni.
On tämä hieman "kootut teokset" tyylinen, mutta kelpaa minulle.
(Ja valitettavasti nämä kännykkäkuvat ovat huonot...)
 
 
 
 
 
 
Nyt minulla on ihan oma jouluseimi muistuttamassa joulun tärkeimmästä sanomasta...
 
 
 
Oikein hyvää 4. adventtia!
 
 
 
 



perjantai 16. joulukuuta 2016

"Haaveissa vainko oot mun...?"


Täytän joulu aaton aattona (maagiset )50 vuotta ja haaveissani on hankkia itselleni suomalaista muotoilua. Kun täytin 45 vuotta, ostin työkavereiden lahjoittamalla rahalla itselleni Artekin tuolin tai oikeammin kolmijalkaisen jakkaran. Nyt haluaisin ostaa Ilmari Tapiovaaran suunnitteleman Mademoiselle-tuolin...




 
 
 
 
 
 Olen haaveillut tästä kaunottaresta jo niin kauan ja ajattelin, että nyt olisi hyvä syy hankkia se.
Muistoksi tästä eräänlaisesta virstanpylväästä...
 
 
 
 
 
 
 
Värivaihtoehtojakin olisi useampi, mutta valkoiseen olen päätymässä.
Tuolille on katsottuna valmiiksi jo paikkakin olohuoneesta.
Siinä voisi tämän talon "mademoiselle" istua ja lukea vaikka sisustuslehtiä...
 
 
 
Tuoli on sen verran hintava, etten pysty ostamaan sitä ihan tuosta vaan. Haavelistallani se on ihan ykkönen ja perheen USA:n reissun jälkeen tuoli lähtee meikäläiselle tilaukseen. Kun näitä ikävuosia kertyy plakkariin, täytyy tätä ikääntymisen ahdistusta lievittää hyvällä lahjalla, eräänlaisena lohdutuksena...tai olkoon se ainakin hyvä (teko)syy.
 
 
 
Kuvat lainattu Finnish Design Shopin sivuilta.
 
 
 
 

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

X M A S


Tässä taloudessa on joulukoristeita iso pahvilaatikollinen. Joulukoristelu on vuosien mittaa vähentynyt ja suurin osaa lojuu toimettomana laatikossa. Niiden joukossa on kuitenkin muutamia "kestosuosikkeja", jotka koristavat joulukotiamme, vuodesta toiseen. Hyvin harvoin tulee enää ostettua mitään uutta. Viime vuonna tein kuitenkin poikkeuksen...






Löysin tämän kynttelikön Stockmannilta ja tässä toteutuu sekä joulun teema että adventin aika tiivistettynä.
Ulkonäkö on meikäläisen makuun riittävän selkeä ja yksinkertainen






Mikä tekee jostain joulukoristeesta suositun?
Mielestäni se, että se on suhteellisen ajaton tai siihen liittyy joku tunneside.
Lapsen tekemät joulukoristeet ansaitsevat olla esillä joka joulu kertomassa omaa historiaansa.
Valitettavasti niiden määrä on selvästi vähentynyt ikävuosien karttuessa...
 





Joulu on jo lähellä.
Tunnelmointi kuuluu ehdottomasti asiaan. 
 
 
 

Tähän loppu vuoteen tiivistyy myös syyslukukauden päättyminen kouluissa. Oppilaiden arvioinnit on työn alla, mutta kiireen tunnetta minulla ei jostain syystä ole. Joulusta en suostu ottamaan stressiä, vaikka osa joululahjoista on vielä ostamatta ja joulusiivous tekemättä. Lukuvuosi päättyy sen verran aikaisin, että ehdin tekemään hyvin nämä "pakolliset kuviot". Joululahjojen suhteen menemme ensimmäistä kertaa karsitulla linjalla, niin että lahjoja saa vain ihan lähisuku ja pienet lapset.



Joulu taitaa tulla tänä vuonna meille ilman sen suurempaa hötkyilyä...








maanantai 12. joulukuuta 2016

"Tårta på tårta"


Pipareiden ja joulutorttujen leipominen kuuluu ehdottomasti meidän jouluvalmisteluihimme. Piparkakut leivoimme perinteisesti itsenäisyyspäivänä. Joulutorttujen vuoro on lähempänä joulua...








Ensimmäinen satsi tuli leivottua viikonloppuna, kun saimme kylään "Hömppisläiset" eli meidän äiti-lapsikerhomme.
Ostan torttutaikinan aina valmiina ja ihan rehellisesti oikaisen siltä osin näiden tekemisessä.
Ehkä varmistan myös sen, että lopputulos on jokseenkin syömäkelpoista.






Joulutortut eivät lukeudu minun jouluherkkuihin.
Joka vuosi näitä tulee kuitenkin tehtyä sekä isännälle että vierasvaraksi.




Joulun aikaan kuuluu paljon erilaisia aistikokemuksia ja se tekee joulusta myös niin ainutlaatuisen. Tuskinpa mikään muu juhla herättää aistikokemusten lisäksi niin paljon erilaisia tunnetiloja ja muistoja kuin joulu. Haluan omalta osaltani antaa omalle lapselleni mukavia joulukokemuksia. Niitä kutsutaan kait perinteeksi. Ja pipareiden ja joulutorttujen leipominen kuuluvat ehdottomasti meidän perheen jouluperinteeseen...


 
 
 
 
 
 
 

 

lauantai 10. joulukuuta 2016

Objektiiviharjoittelua...



Innostuin joulukoristelujen lomassa hieman valokuvaamaan. Olen aika vähän kuvannut uuden objektiivini kanssa, mutta vähitellen alan ymmärtämään sen toimintaa. Tässä muutamia otoksia ja harjoitelmia. Jos kuvat vaikuttavat jo kertaalleen nähdyiltä, voi syynä olla se, että olen ottanut kuvia samoista kuvauskohteista myös kännykälläni. Tämän postuksen kuvat ovat (ehkä) hieman parempia kuin ne kännykän räpsyt...



 
 
Ruokahuoneen jouluasetelmani sai toimia harjoituskohteenani.
Haastava valaistus ja kauniit yksityiskohdat loivat mukavat "harjoitusolosuhteet".
 
 


 
 
Kokeilin tarkennusta kuvan eri kohtiin. Objektiivini ei ole zoomattava, joten kohteen valokuvaamista täytyy todella harjoitella.
Tässä kuvassa kohdensin tuohon joulukuuseen, jolloin etu-ja taka-alalla olevat asiat jäivät hieman epätarkoiksi.
 



 
 
Tällä kertaa en perehtynyt kameran manuaalisiin säätöihin.
Pientä kuvien säätöä tein Picasan kuvaohjelmalla, mutta sitäkin vain vähän.




 
 
Olin ihan tyytyväinen lopputulokseen.
Otin paljon "opetuskuvia" ja jälleen tuli todistettua, että vain harjoittelemalla voi tulla paremmaksi.
Tämän valovoimaisen objektiivin ehdoton etu on se, että voi kuvata suhteellisen hämärissä olosuhteissa.
Salamavaloa en suostu käyttämään kuin "äärimmäisessä hädässä".
Tämä objektiivi on pimeän ja vähävaloisen ajanjakson pelastus!.
 
 
Sitten kun oppisi vielä kuvaamaan jalustalla ja eri pituisilla valotusajoilla.
 
 
Mutta kaikki aikanaan...
 
 
 
 
 

torstai 8. joulukuuta 2016

Jouluista musiikkia


Rakastan joulua ja joulutunnelmaa. Vuosien saatossa minulle on kertynyt joululevyjä harkitusti. Työni puolesta lasten joululevyjä tulee soitettua työpaikalla, mutta kotona en jaksa enää oikein kuunnella niitä. Kotona minulla on hieman toisenlaisia joululevyjä...






Kokoelmassani on kolme ihan tunnettua levyä: Celine Dion (These Are Special Times), Michael Bublé (Christmas) ja Johanna Kurkela (Joulun lauluja). Lisäksi minulla on yksi vähän harvinaisempi levy Nina Astrom (Merry Christmas Jesus). Hän on suomalainen, mutta melkein kaikki levyn laulut lauletaan englanniksi. Tämän levyn sain joskus aikoja sitten mieheltäni, joka antoi näitä asiakkaille joulukukkasen asemasta.
 
 
 



Minun joulutunnelmointiin kuuluu vahvasti musiikki.
Nykyään en kuuntele enää paljon levymusiikkia, mutta joulu tekee tässä asiassa poikkeuksen.
Lisäksi olen asettanut autossa paikallisen radioaseman sellaiselle taajuudelle, jossa soitetaan vain joulumusiikkia.
Kotona joudun hiukan hillitsemään musiikin kuuntelua, sillä mieheni on melkeinpä "anti-joulu-ihminen".
 
 

 
 
Tänä vuonna aloitin joululevyjen kuuntelun  hieman myöhään, vasta ensimmäisenä päivänä joulukuuta.
Hyvin tässä ehtii vielä kuuntelemaan levyjä (moneen kertaan) ja nauttimaan niiden tuomasta ihanasta joulutunnelmasta...
 
 
 
 
Mahtaakohan enää kukaan kuunnella perinteisiä joululevyjä, kun on nämä Spotyfiet ja muut ...?
 
 
 

tiistai 6. joulukuuta 2016

6.12.




Oikein hyvää itsenäisyyspäivää!




 
 
 
 
Meillä päivä alkoi pojan jääkiekkotreenillä. Minä tein samalla  kävelylenkin todella hienossa pakkassäässä ja isäntä teki oman pikareissunsa mökille. Tänään tiedossa vielä piparien paistoa ja linnan juhlien katsomista. Ei nyt kovin juhlavaa, mutta ihanan leppoista.
 
 
 
Illalla poltellaan näitä sinivalkoisia kynttilöitä Suomen itsenäisyyden kunniaksi...
 
 
 
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Minikuusia


Löysin muutama aika sitten Prismasta kauniita minikuusia ja niiden innoittaman päätin tehdä meidän ruokahuoneen astiakaapin päälle pienen jouluisen asetelman. Lähtötilanteessa melkein kaikki oli jo kohdillaan. Tähän tarvittiin vain se pieni muutos...



 
 
 
Tämä näkymä näkyy heti meidän eteisestä ruokahuoneeseen päin.
Anopin hammas ei nyt ole kovin jouluinen kasvi, mutta se saa vielä kelvata ennen virallisia joulukukkia.
Tämän kaapiston vieressä on vielä takka, jonka halusin näistä kuvista rajat pois.
 
 
 



 
Tuon oksakranssin olen ostanut jo vuosia sitten ja joka joulu se on saanut koristaa ruokahuonettamme.
Valosarjat ovat vähän vuosien saatossa vaihdelleet, mutta tunnelman luojana ihan ehdoton.
 Helppo ja nopea toteuttaa.
 
 
 
 




Ja tässä tämän hetkinen jouluinen asetelmani. Minikuuset asetin tuikkujen jättämille koloille.
Nuo kauriit (tai peurat) ovat alun perin joulukuusen koristeita, mutta otin niistä ne ripustusnarut pois.
Nämä otukset taisin hankkia Turun Stockmannilta viime jouluna...
 
 

 

 
 
 
 
Olin katsellut vähän saman tapaisia, mutta valkoisia, minikuusia Clas Ohlsonilta, mutta nämä miellyttivät minua enemmän. 
Minikuusia oli hyllyssä kahta eri kokoa ja hintakin passeli meikäläisen kukkarolle.
 
 
 
 
Nyt nautimme muutaman päivän lomasta. Meillä palataan arkeen vasta itsenäisyyspäivän jälkeen.
 
 
 
Oikein hyvää 2. adventtia!
 
 
 
 

perjantai 2. joulukuuta 2016

Korttitalkoot tiedossa


Täällä joulukortit odottaisivat osoitteiden kirjoittajaa ja postitusta...



 
 
Minulla meni monta vuotta, että en jaksanut enää askarrella joulukortteja saatikka lähettää edes valmiita.
Viime vuonna tähän asiaan tuli korjaus, sillä pojan koulun vanhempainyhdistys otti tavaksi painattaa hienoja kortteja.
Tänä vuonna kannessa on kaunis talvinen saaristokuva, sisällä kuva koulusta ja pieni historiikki.
Näitä kehtaa lähettää, varsinkin, kun myynnistä saadut rahat tulevat oppilaiden hyväksi.
 
 
 


 
 
Postimerkit tuli hankittua vähän vahingossa, sillä työkaveri oli ostanut merkkejä liikaa ja kauppasi niitä minulle töissä.
Joten täällä olisi tiedossa (jossain vaiheessa) joulukorttitalkoot.
Yritän saada nämä vielä ajoissa postiin...


 
 
 
 

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Matka lähenee...


Minun ja poikani juhlavuoden matkamme lähestyy. Viimeinenkin maksuerä matkasta on maksettu ja lähtölaskenta (tai aamukampa) matkan alkuun aloitettu. Orientoituminen tulevaan matkaan on tapahtunut tutustumalla lainaksi saatuihin New Yorkin matkaoppaaseen ja Manhattanin karttaan...







Matkamme suuntautuu siis Atlanttin toiselle puolelle USA:hin ja sen itärannikolle.
Matkamme ensimmäinen pysähdys on New Yorkissa, jonka jälleennäkemistä odotan innolla.
Olemme myös ostaneet liput NHL-otteluun, joten katsottavaa ja jännitettävää riittää varmasti...

 





Sieltä lennämme sisäisellä lennolla Orlandoon, joka onkin ehkä suunnitelmallisin ja ohjelmallisin etappimme, sillä vierailemme elokuvastudioilla, Disneylandissa ja suoajelulla. Viimeisenä kohteena on Miami, jossa aiomme ottaa jo rennommin.
Osan matkastamme käytössämme on vuokra-auto, jonka kanssa olemme ajatelleet käydä mm. Key Westissä.
 



 
 
 
Matkamme ei ole perinteinen pakettimatka, vaan tämä on räätälöity juuri meidän tarpeisiimme.
Ihan hetken mielijohteesta tätä reissua myöskään ei ole järjestetty. Jo muutaman vuoden ajan olen laittanút rahaa säästöön matkakassaan, sillä kyllähän tällainen kahden viikon matka kaikkine huvituksineen kolmelle hengelle ohentaa jo kukkaroa. Räätälöity matka ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen kallis ja saamamme palvelu on ollut erinomaista. Kohdemaana USA ei ole tällä hetkellä myöskään sieltä halvimmasta päästä. Nyt lähdemme kuitenkin hakemaan sellaisia "Once in a lifetime" -kokemuksia...
 
 
 
Voitte uskoa, että täällä ollaan jo ihan täpinöissä...
 
 
 

maanantai 28. marraskuuta 2016

Tuli tarpeeseen


Sain pidettyä pienen miniloman varsinaisesta työstäni ruhtinaallisen kolmen palkallisen vapaapäivän verran. Nämä päivät olivat kertyneet 20 vuoden palveluksesta kaupungille ja nyt alkoi olla viimeiset hetket lunastaa nämä vapaat. Ja ne tuli kyllä tarpeeseen, sillä viimeisen kuukauden aikana meikäläiselle oli kasaantunut jonkin verran töitä, jotka kuuluivat tämän minilomani "to do-listalle"...






Osan minilomastani olen käyttänyt erilaisissa sisustusprojekteissa.
Tätini kaipasi pikaista sisustusneuvontaa tulevaan remonttiin ja sain oikein hyvän syyn käydä rautakaupoissa katsastamassa niiden tapettivalikoimia. Lisäksi olen auttanut miestäni asuntojen stailaamisessa. Tulipahan siinä kasattua ohimennen yksi sohvakin.
On hämmästyttävää kuinka paljon aikaa näihin sisustussuunnitteluun saa menemään, joka osittain tämä  johtuu kokemuksen puutteesta.
Toisaalta työ on aivan erilaista kuin oma päätyöni ja tuo mukavaa vaihtelua.
 
 
 



Lomalla ehdin tekemään myös hieman perusteellisemman siivouksen ja valmistelemaan joulua.
Suurempaan joulusiivoukseen en vielä ryhtynyt, mutta sain sentään suurimmat pölypallerot nurkista pois.
Tämän jälkeen olikin mukava lisäillä kotiin joulukoristeita.
 
 
 
 




Samassa "lomarytäkässä" päätin tehdä myös toiminimeni kirjanpidon ajan tasalle.
Olen näissä kirjanpitoasioissa ensikertalainen, joten sain kulutettua siihen melko paljon aikaa.
Kirjanpitoni on yksinkertainen, mutta muutama kirjausvirhe laittoi tämän perfektionistin tekemään homman osittain uusiksi.
Nyt sekin on sitten tehty. Huh, huh.
 
 
 
 
Tämän päivän ajattelin pyhittää vielä ns. juokseville asioille. Sen jälkeen loman "to do"- lista on suoritettu ja voin palata tiistaina jälleen "omiin hommiin". Sellaista perinteistä lomailua en oikein tähän kohtaan suunnitellut, sillä tämä tekemättömien tehtävien lista on jo pitemmän aikaa kolkuttanut taka-alalla. Nyt olo on jokseenkin keventynyt, kun moni asia on hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Hyvä miniloma, joka tuli käytettyä tehokkaasti. Eikä tässä enää montaa viikkoa tarvitse muutenkaan kärvistellä, kun alkaa se ihan oikea (joulu)loma...joka sekin tulee tarpeeseen!


 
 
 
 
 

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Pientä joulua...


Vietimme lauantaina perinteisesti pikkujoulua oman perheen piirissä. Meillä tämä ei ole mikään iso juhlaspektaakkeli, mutta se aloittaa joulun odotuksen virallisesti. Ja vaikka se on pieni juhla, on siitä vuosien saatossa tullut meille tärkeä, erityisesti pojallemme...







Perinteeksi on tullut laittaa kotia vähitellen jo jouluasuun. Tekokuusi haetaan kellarista ja koristellaan "pienesti".
Tänä vuonna poikamme meni katsomaan edustuksen jääkiekkopeliä ja kotiutui siellä vasta iltasella. Sillä välin minä olin siivonnut kodin, koristellut kuusen ja kodin. Jo muutamilla koristeilla, jouluisilla  liinoilla ja valoilla kotiimme tuli joulun tuntua, vesisateesta huolimatta.







Meillä on myös perinne, että käymme saunassa ja sillä välin "tonttu" käy tuomassa pienet lahjapaketit jokaiselle.
Vaikka tänä vuonna meidän pojalle selvisi lopullisesti, ettei niitä tonttuja tai joulupukkia ole, ei se hälventänyt sitä jännityksen tunnetta, mitä lahjojen saamiseen liittyy...
 
 
 
Meillä joulun odotus on siis virallisesti aloitettu.
 
Oikein hyvää ensimmäistä adventtia!

 
 
 
 
 

lauantai 26. marraskuuta 2016

Korjausliikettä


Eräänä päivänä havahduin siihen, että liikunta on jäänyt meikäläisellä todella vähäiseksi ellei jopa olemattomaksi. Tähän täytyy tulla muutos.








Juoksuharrastus kuihtui viime keväänä jostain syystä, mutta kävelyä olen kuitenkin harrastunut suhteellisen ahkerasti. Kun syksyllä aloitin työt, siirryin pyöräilyyn, joka sekin tuntui ihan mukavalta. Työmatkaa ei ole kuin vaivaiset 1,5 kilometriä, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Se pienikin hyötyliikunta on ollut hyväksi meikäläiselle. Säännölliset ryhmäliikuntatunnit eivät tällä hetkellä sovi kalenteriini, sillä se aiheuttaa vain lisää "aikataulupainetta", sillä seurauksella, että liikkuminen on jäänyt kaiken muun ohjelman jalkoihin.
 





Marraskuussa viikko-ohjelman tiivistyessä (=kiireinen aikataulu) ja huonot kelit ovat olleet syynä siihen, että autoa on tullut käytettyä viime aikoina enemmän. Aikaisemmin kävin samaan aikaan kävelylenkillä, kun pojalla oli jääkiekkotreenit, mutta sekin aika tyrehtyi juoksevien asioiden hoitamiseen. Muutama viikko sitten sairastamani epämääräinen flunssa  ja sen jälkitautitina sairastettu poskiontelotulehdus veivät viimeisetkin liikunnanrippeet. Illat ovat olleet niin ohjelmoituja, että liikunta ei mahtunut enää ohjelmaan tai en jaksanut lähteä edes kävelylenkille. Miten helposti tuo liikunta jäikään pois päivän ohjelmasta!





Tässä on tehtävä nyt pieni korjausliike ennen kuin on liian myöhäistä. Lupauduin alustavasti jo työpaikan viestijoukkueeseen juoksemaan ja ihan kylmiltään ei siihen voi ryhtyä. Onneksi tuo juoksutapahtuma on vasta keväällä, joten tässä ehtii vielä hyvin hakemaan sitä kadonnutta kuntopohjaa. Taidanpa kaivaa lenkkarit  "naftaleenista" ja lähteä varovasti liikkeelle. Tosin ensin rauhallisesti kävellen...



Kuvat ovat otettu Pixapaysta, sillä kuntoilukuvia ei todellakaan ole!




torstai 24. marraskuuta 2016

Kotona nyhräily (=hyggeily)


Vaikka suomen kielessä on paljon kuvailevia sanoja, on tälle tanskalaisella hygge-sanalle ilmeisen vaikea löytää vastinetta suomen kielestä. Sanat "kotona nyhräily" tai "kotoilu"  ei ilmeisesti tavoita tuon tanskalaisen sanan perimmäistä tunnelmaa, mutta uskon, että me suomalaiset tiedämme, mitä sillä tarkoitetaan...







Marraskuun pimeinä päivinä, jolloin aamun vaihtuminen päiväksi ja taas illaksi on hädin tuskin havaittavissa, on tämä "hyggeilyn" parasta aikaa. Villasukat jalkaan, kääriydytään torkkupeiton alle sohvalle tai nojatuolille köllöttämään, käteen hyvä kirja, läppäri tai kaukosäädin.
Jos vielä kodista sattuisi löytymään lasi viiniä tai lämmintä glögiä, olisi hyggeily jo huipussaan.




Se on tosiasia, että tämä kaamos ja pimeys valtaa meidät täällä pohjoisella pallonpuoliskolla ihan joka vuosi, halusimme tai emme. Miksi emme voisi nauttia vain siitä, sen sijaan, että surkuttelemme ja huokailemme kesän perään. Miksei tätä pimeyttä ja harmautta voisikin ajatella mahdollisuutena? Mahdollisuutena hidastaa tahtia, olla luvan kanssa "tekemättä mitään"? Voisiko tästä hyggeilystä tehdä trendin?



Minä ainakin kannatan!
 
 
 
(ja kuva Pixapaysta lainattu)
 
 
 
 




tiistai 22. marraskuuta 2016

Viikon kevennys


Meikäläisen on viime aikoina ollut kovinkin hetkistä, mutta ei sentään niin hektistä etteikö aikaa irtoaisi sisustamiselle....






Paikallinen sisustusliike Kodinonni järjesti teemaillan viime keskiviikkona, jonka aiheena oli sohvan valinta ja sen sijoittelu.
Lähdin mielenkiinnolla kuuntelemaan illan aihetta ja tietenkin ihastelemaan kauniita asioita....
 
 
 

 
 
Paikallaolijat saivat tuhdin tietopaketin sohvan ja mattojen valinnasta. Näiden lisäksi teemaillassa käsiteltiin hieman kalustesijoittelua.
Teemaillassa ei sinänsä ollut minulle mitään "järisyttävän" uutta asiaa, mutta toisaalta pieni kertaaminen on aina paikallaan.
Kodinonnen Johannalla on jo monen vuoden kokemus sisustamisesta, joten hänen tietoaan ja kokemuksiaan kuuntelee oikein mielellään.
 
 
 
 
 
 
Ilta oli ehdottomasti viikon kevennys. Sain hetken pysähtyä ja rauhoittua...olla vain.
Samalla sain jälleen kunnon annoksen estetiikkaterapiaa kauniiden tavaroiden keskellä.
 
 
 
 
Tämä viikko on ollut jo hieman rauhallisempi ja loppu viikolla minulla on vielä ansaittuja palvelusvapaita tiedossa. Muutama päivä on jo ohjelmoitu, mutta ajattelin (yritän) ottaa myös vähän rennommin. Tehtävälistalla olisi joululahjojen ostamista, sisustamista, yrityksen kirjanpidon päivitystä ja siivoamista. Ei siis mitään luksusvapaata, vaan ihan perussettiä...