maanantai 20. marraskuuta 2017

Sesonkipäivitystä malliasunnossa


Kesän lopulla stailaamani Hartelan asunto sai viime viikolla jouluisen sesonkipäivityksen...







Vaihdoin tekstiilejä jouluisimpiin ja sisustusväriksi valikoitui punainen.
Halusin tänne väriä ja punainen on tähän kohteeseen helppo valinta valkoisen ja harmaan rinnalle.


 




Joulukuusen laitoin olohuoneeseen näkyvälle paikalle ja koristelin sen valosarjalla, punaisilla ja hopeisilla palloilla.
Lisäksi vaihdoin sohvalla oleviin tyynyihin jouluisemmat päälliset ja muutenkin lisäsin koristeita.
Muutamilla tekstiilinvaihdoilla tänne tuli mukavasti joulutunnelmaa.





 


Makuuhuoneessa vaihdoin eniten tekstiilejä.
Sänky sai viininpunaisen päiväpeiton ja sänkyyn laitoin reilusti tyynyjä.
Pinkki matto vaihtui pyöreään harmaaseen ja vaihdoin hieman piensisustustavaraa.
Rauma-verho lähti pois ja tilalle ripustin kauniit samettiset verhot.




 
 
Kylpyhuone ja saunaosasto sai pienen ripauksen joulun punaista ja harmaata.
Saunaan laitoin lauteille istumaan hauskan, narusta tehdyn (raumalaisen) saunatontun.
 



 
 

Lastenhuoneessa en tehnyt suuria muutoksia; 
Viirinauhan tilalle ikkunaan vaihdoin punaisen paperisen joulutähden.
Lisäksi lisäsin huoneeseen muutamia jouluaiheisia tavaroita; tonttutytön ja hiiren sekä valkoisen talolyhdyn.

 



Keittiössä tein joulutunnelmaa piensisustustavaroilla.
Alun perin olin suunnitellut kahden hengen kattauksen, mutta esittelypaperit veivät sen verran tilaa, että luovuin ajatuksesta.
Pöydälle jäi vain Pentikin kaitaliina  ja pikku kuuset tuomaan hieman joulun väriä...
 




 
 
Sisustukseen halusin tuoda pieniä yksityiskohtia luomaan eräänlaista illuusiota asukkaista.
 
 
 
 
 
 
 
Koska luovuin kattauksen laittamisesta pöydälle, toin keittiöön hieman glögitunnelmaa.
 
 
 
 



Valitettavasti kuvista ei saa ihan realistista käsitystä asunnon tunnelmasta.
Tavoitteena oli saada sinne jouluisempaa tunnelmaa ja mielestäni onnistuin siinä suhteellisen hyvin.
Stailausbudjettini ei ollut suuren suuri. Matkan varrella piti vähän luovia lisää ja ratkaista muutamia ongelmia.
Aikataulullisesti sain stailauksen tehtyä yhden iltapäivän aikana ja toisena päivänä valokuvasin kohdetta hartaasti

...ja tuskailin vähäisen valomäärän kanssa...


 
 Mutta nyt kolmiossa on joulu... ja valtakunnassa kaikki (suht) hyvin.



 

lauantai 18. marraskuuta 2017

Black Friday raumalaisittain



Raumalla toteutettiin Black Friday- tapahtuma Pikimust Perjanda-tyyliin. Vanhan Rauman yrittäjät olivat yhdistäneet voimansa ja tapahtuma järjestettiin nyt jo kolmannen kerran. Aikaisempina vuosina tapahtuma  on jäänyt minulta kokematta, mutta tänä vuonna päätin osallistua siihen. Aikataulullisista syistä minun oli lähdettävä liikkeelle jo heti aamulla...







Saapuessani Vanhaan Raumaan oli yllätys melkoinen.
Ihmisiä oli liikkeellä paljon ja autolle ei meinannut aluksi löytyä edes parkkipaikkaa.
 Sää oli marraskuiseen tyyliin sateinen ja synkkä, mutta se ei ollut karkottanut asiakkaita pois.
Ilmeisen hyvät tarjoukset olivat innostaneet ihmisiä ostoksille.

 




Minä ehdin käymään vain kahdessa liikkeessä: Mattoraumassa ja Koti-Vakassa. Mattoraumasta lähdin hakemaan kalkkimaalia (ja ajatuksena oli syödä myös liikkeen tarjoamaa aamupuuroa), mutta ihmispaljouden takia molemmat jäi tekemättä. Ehdin kuitenkin hieman kierrellä liikkeessä, katsastaa tapetteja ja ihastella kivoja sisustustavaroita. Koti-Vakassa ehdin sovittaa Nanson pitkää trikootunikaa, mutta sekin jäi (vielä) vaaterekiin odottamaan.
 
 
 




Minulle tapahtumasta jäi tuntuma, että se oli erittäin onnistunut. Työpaikalla muutama muukin oli ehtinyt aamuvarhaisella shoppailemaan.
Ainakin yksi oli löytänyt kotiinsa maton ja tapettia, toinen oli käynyt luontaistuotekaupassa täydentämässä vitamiinivarastojaan ja joku oli ostanut kaksi puseroa. 
Minua oikeastaan harmitti, kun en ehtinyt kiertelemään Vanhan Rauman liikkeissä enempää...
 
 
 
 
Mikäli aamun sanomalehteen on uskominen, uskoisin, että tapahtuma tullaan järjestämään myös ensi vuonna. Kiva tapahtuma, joka saa ihmiset liikkeelle vuoden synkimpään aikaan ja taatusti tervetullut piristysruiske myös kauppiaille, sopivasti ennen jouluhässäkkää. Ja sekin tuli todistettua, että sateisena perjantaina raumalaiset ei ole ainakaan sokerista tehty...
 
 
 
Kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille kauppiaille, jotka jaksoitte painaa pitkää päivää aamu seitsemästä ilta yhdeksään.
 
 
Tällaisia tapahtumia tarvitaan!
 
 


perjantai 17. marraskuuta 2017

Samat marinat


Marraskuuta mennään kovaa vauhtia eteenpäin ja mielessä siintää jo joulu...tai oikeastaan ajanjakso ennen sitä. Tiedossa on jälleen se suhteellisen kiireinen ajanjakso, josta täytyy suoriutua jollain konstilla...









Syksyn aikatauluttaminen ja kiire (minulle melkein kirosana) on vielä hyvässä muistissa ja kohta olen samassa tilanteessa.
Töissä alkaa oppilaiden arvioinnit, erilaisiin juhliin ja tapahtumiin osallistuminen ja ne jouluvalmistelut.
Opiskeluhommissa olisi tarkoitus rutistaa se ensimmäinen näyttötutkinto "kirjoihin ja kansiin".


 


 

Tällä hetkellä minua taitaa enemmänkin ärsyttää tämä kiireen tuntu.
Haluaisin jollain tavalla pystyä vaikuttamaan siihen paremmin, mutta meikäläisen keinot on aika vähissä...tai sitten vuorokauteen pitäisi saada enemmän tunteja.
Ikä tuntuu tekevän tässä kaaoksessa tehtävänsä. Vaikka olenkin tehokas, en ole enää niin tehokas tai aikaansaava kuin nuorempana.
Ehkä ei tarvitsekaan, mutta kuitenkin...Vuosi vuodelta tämä saman toistuva tilanne on alkanut rassaamaan minua enemmän.
Mitä siis haluan? Vastaus: Hidastaa tahtia. Miten? Vastaus: En tiedä - vielä.



 
 
 
 
Opiskelujeni suhteen tein viime viikolla ratkaisun, jossa jään helmikuun alusta opintovapaalle ja keksityn vain opiskeluuni.
Minulla olisi mahdollisuus valmistua jo vuoden päästä jouluna, mutta nyt en ole ihan varma, haluanko pitää kiirettä vai nauttia opiskelusta sinne seuraavaan kevääseen asti. Tähän asiaan otan kuitenkin pienen henkisen aikalisän. 
 
 
 
Yritän olla vuodattamatta tästä ainaisesta kiireestä, sillä onhan tämä suureta osin ihan itse aiheutettua. Kieltämättä odotan alkavaa opintovapaatani, sillä silloin voin hyvällä omallatunnolla keskittyä opiskeluuni...ja  ehkä marista vähemmän.
 
 


keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Varaslähtö jouluun


Tällä viikolla stailaan Hartelan esittelyasunnossa sisustuksen jouluisemmaksi. Samalla toteutan ensimmäinen näyttötutkintoni sisustusopinnoissani. Sain hyödynnettyä tämän projektin opiskeluissani, joten nyt saan tehtyä "kaksi kärpästä yhdellä iskulla".

 
 
 



Tavaroita on haalittu omista varastoista ja vähän olen joutunut ostamaan myös uutta sisustustavaraa, mutta maltillisesti.
Haluan vaihtaa asunnon tunnelmaa ja se tapahtuu tekstiileillä sekä pienillä sisustustavaroilla.
Ja tietenkin asuntoon viritetään myös joulukuusi.
 
 





Projektissa meinattiin vaihtaa stailauskohdetta pienempää asuntoon, jolloin lisätyötä olisi tullut reilusti enemmän. 
Onneksi tähän ei kuitenkaan tarvinnut ryhtyä, vaan stailaus toteutetaan jo olemassa olevaan asuntoon.
Vaikka stailaus tehdään muutamilla muutoksilla, saan tähän kulumaan yllättävän paljon aikaa.
Tavaroiden keräämiseen ja tekstiileiden silittämiseen on mennyt jo muutama tunti, eikä tavarat ole vielä edes paikoillaan.
 
 





Suunnitelmissa on käyttää stailausprojektiin kaksi iltapäivää.
Ensin kannan tavaroita asuntoon ja vaihdan tekstiilit.
Seuraavana päivänä käyn vielä viimeistelemässä ja valokuvaamassa kohteen.
Viikonloppuna kohteessa on asuntoesittely, joten stailaus tulee olla valmiina siihen mennessä.
 
 
 
 
Vaikka täällä päin Suomea on marraskuisen synkkää, minusta on kiva viritellä hieman joulutunnelmaa ihan "luvan kanssa".



 

maanantai 13. marraskuuta 2017

Pientä jouluinnostusta havaittavissa


Tässä perheessä joulu jakaa mielipiteet hyvin vahvasti kahteen leiriin. Poikani ja minä kuulumme niihin, joiden mielestä joulu kuuluu viettää kotona ja hyvin perinteisellä tyylillä. Mieheni mielestä joulun voisi viettää vaikka ulkomailla, kaukana kaikesta hössötyksestä. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, hänen mielestään joulun voisi skipata kokonaan...






Huomaan joka vuosi hamuavani erilaisia joululehtiä, ihan vain niiden kauniiden kuvien ja tunnelman vuoksi.
Siinä mielessä en ole ihan perinteinen jouluihminen, että en jaksa/osaa hössöttää joulun menusta, mutta sen sijaan fiilistelen kaikesta muusta kauniista.
Lehtiä selatessani kuvittelen ja haaveilen tekeväni yhtä sun toista kivaa juttua, mutta tosiasiassa vain murto-osa suunnitelmista toteutuu, jos lainkaan.







Kesällä heitin ison pinon vanhoja joululehtiä pois. Mikä lie kohtaus tullut ja nyt näyttää siltä, että niitä alkaa uhkaavasti taas kerääntyä.
Melkeinpä jokaisella kauppareissulla käväisen lehtihyllyn kautta ja silmäilen mahdollisia uusia joululehtiä, sekä kotimaisia että ulkomaisia.
Toistaiseksi olen yrittänyt pitää jouluinnostukseni maltillisena ja olen ostanut vain muutaman joululehden.
Huvittavinta on se, että ostan askartelulehtiä siinä luulossa, että ehtisin jotain tekemäänkin.
Tosiasiassa joulun alusaika on meikäläisellä (opettajalla) perinteisesti sitä kaikkein kiireisintä aikaa.  
Jokseenkin hauska joka vuotinen harhaluulo, että minulta löytyisi aikaa tai jaksamista tehdä jotain jouluista kotiin.
 

 
 


 

Kieltämättä tänä vuonna muutaman vuoden takainen himmelin tekeminen vähän kiinnostaisi.
Minulla on jossain kaappien kätköissä himmelitarvikkeita ja hetken päähänpistona sain idean tehdä jokaiselle läheiselle oman himmelin.
Tämä kohtaus meni kuitenkin ohi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Ehkä ne elämän realiteetit muistuvat mieleeni.




Joululehtien ostaminen kuuluu minun jouluperinteeseen ja tämän kauden aloitin jo hyvissä ajoin marraskuussa. Samassa suhteessa olen lisäillyt huushollissa kausivaloja. Glögi ja joululaulut on vielä korkkaamatta, mutta näistä kuvista voi kuitenkin päätellä, että meillä jouluun valmistautuminen tai ainakin sen fiilistely on jo alkanut. Vähitellen...


Mitenkäs muilla?
 
 





sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Isänpäivänä


Meillä isänpäivää vietettiin suhteellisen perinteiseen tapaan. Aamulla varovainen herätys, hieman parempi aamukattaus ja isän muistaminen lahjalla ja kortilla. Tosin poika oli unohtanut oman korttinsa pulpettiinsa, mutta isä saa sen sitten jälkitoimituksena.Tänä vuonna meillä oli hieman pienempimuotoinen isänpäivälounas, sillä molemmat vanhemmista lapsista oli reissun päällä. Meillä tämä nuorimmainen sai siis edustaa kaikkia lapsia. Perinteiseen tapaan söimme kotona "parempaa" juhlaruokaa, joka tietenkin oli iskän valmistamaa riistaa. Minä huolehdin perunamuusista ja jälkiruoan valmistamisesta.






Meillä ei kakkuja oikein suosita ja mietin hetken aikaa mitä oikein tarjoilisin.
Juustokakku kävi mielessä, mutta sitten sain ajatuksen kokeilla perinteistä Pappilan hätävaraa.
Tosin minulla tämä taisi olla ihan ensimmäinen kerta, kun teen kyseistä jälkiruokaa.
 
 
 
 



Yleensä Pappilan hätävara tehdään kaapista löytyvistä kekseistä ja pullista, mutta jostain syytä meillä oli vain pieni pala pullaa.
Niinpä kävin pikaisesti hakemassa lähikaupasta lisukkeita; keksiä, jäätelöä, kermaa ja pakaste marjoja.
Näitä aineosia sopivasti yhdistelemällä jälkiruoan onnistuminen oli varmaa..
 

 
 

 
 

Murskasin keksejä pienemmäksi ja laitoin ne jälkiruokakulhon pohjalle, päälle vähän mansikkahilloa.
Seuraavaan kerrokseen laiton  pieneksi kuutioituja pullanpaloja ja kermavaahtoa.
Tämän päälle laitoin vielä vaniljajäätelöä ja pakastemarjoja.
Koristelun viimeistelin puolikkaalla keksillä ja suklaarouheella.
 
 
 

Tämän helpompaa ei jälkiruoan tekeminen voi oikeastaan enää olla. Lopputulos oli näyttävä...ja täyttävä. Poika totesi, ettei ole koskaan ennen syönyt tällaista ja pisteitä herusi häneltä nykynuorison tyyliä lainatakseni " 4/5 " verran. Isäntäkin totesi jälkiruoan oikein herkulliseksi, joten Pappilan hätävara taisi päästä perheraadin puolesta siihen jälkiruokien sarjaan, jota tehdään jatkossakin.




Nyt toivottelen kaikille maailman isille oikein hyvää isänpäivää!
 
 
 
 

perjantai 10. marraskuuta 2017

Harmaata vain

Meidän ruokahuone on ollut jo pitkään ilman mattoa. Sopivan maton löytäminen on ollut yllättävän hankala prosessi, mutta tässä eräänä päivänä  matto-ongelmani ratkesi. Lopultakin.








 
Alkuperäisenä ajatuksena oli ostaa joku kuviollinen matto, mutta niiden kirjavuus mietitytti.
Meillä on seinillä kuitenkin melko runsaskuvioista tapettia ja pohdin pitkään erilaisten mattojen sopivuutta.
Meillä on ollut pitkänukkaista ja ns. terassimattoa, mutta nyt piti hakea jotain muuta...
 
 
 
 
 



Värimaailma oli kutakuinkin selvä, mutta siinäkin minulla oli oma etsikkoaikani.
Sotkan kuvastosta bongasin joku aika sitten maton, jota päätin käydä katsastamassa.
Paikan päällä totesin sekä kuosin että värin sopivaksi ja hinta-laatu-suhdekaan ei hirvittänyt.
 
 
 
 
 
 

 
Matto lähti kotiin ja päätyi saman tien ruokapöydän alle.
Matto olisi voinut olla isompikin, mutta tässä mallissa ei isompaa ollut saatavilla.
En jaksanut enää pähkäillä mattoasiaani, vaan tein suhteellisen pikaisen ostopäätöksen.








Matto on paikoillaan ja  ruokahuoneen ilme muuttui heti lämpimämmäksi. Maton väri ei varmastikaan yllätä.
Ruokapöydän alla harmaa on vallan kelvollinen väri ja matossa olevat nukat ovat sen verran lyhyet, ettei makaronit pääse piiloon. Mattouudistuksella sain pientä vaihtelua ja piristystä tämän "kaiken marraskuisen harmauden" keskelle ja muutaman viikon päästä alankin lisäilemään joulua...
 
 
 
Kuvia ottaessani muistin taas nämä valokuvauksellisesti haasteelliset ajat. Otin nämä kuvat n. klo kahden aikaan päivällä ja päivä oli hyvinkin harmaa ja pilvinen. Koska en halua käyttää salamavaloja,  tein pikaisia säätöjä (lähinnä aukon suhteen) kamerassa. Kuvista tuli valoisampia, mitä meidän sisällä kuvaushetkellä oli. Kuvissa oleva keltaisuus tulee huoneessa olevasta pöytävalaisimesta ja minun olisi pitänyt kokeilla kuvaamista kokonaan ilman valoja. Kuvat ei ole valaistuksen suhteen  ihan priimaa, mutta näillä nyt mennään. Kuvia katsellessa taidan päätyä vaihtamaan syksyisen kaitaliinan vielä toisenlaiseen...ja tietenkin harmaaseen.
 
 
 
 
 
Kaiken harmauden keskellä toivon oikein mukavaa viikonloppua!
 
 
 
 
 

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Se nopeampi versio


Lokakuun alussa kirjoittelin täällä uudesta käsityöprojektistani. Edellinen jättineulosprojektini kesti n. kymmenen kuukautta, mutta tämä valmistui siihen nähden ekstranopeasti eli noin yhdessä kuukaudessa, vaikka en tehnyt tätä mitenkään joka ilta ahkeroiden...






Torkkupeiton tekeminen on ollut mukavaa iltapuhdetta ja työ eteni joutuisasti, ilman sen suurempaa ongelmaa.
Neulos on tehty yksi oikein- yksi nurin -periaatteella ja lopputulos on erittäin kaunis.
Lankaa käytin ne kaikki ostamani seitsemän kerää.
 
 
 




Tämä peite on kooltaan n. 150 x 130 cm ja joustoneuleena toiseen suuntaan hyvinkin venyväistä sorttia.
Lanka on sekoitelankaa, jossa on villaa 18 %, akryylia 52 %ja polyamidia 30% , joten tämän peiton alla ei pitäisi tulla ainakaan kylmä.
 
 
 
 




Torkkupeitto tuli valmiiksi ja nyt taidan pitää pienen tauon näiden tekemisessä.
 Oikeastaan tähän projektiin on aika mukava päättää, sillä tästä jäi sellainen pieni kutina, että homman voisi tehdä joskus uudestaankin.
Toisin kuin siitä aikaisemmasta jättineulosprojektista.
 



Ja olisiko seuraavaksi sitten niiden villasukkien vuoro?


sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Jotta taito ei ruostuisi


Minulla oli pitkästä aikaa mahdollisuus harjoitella pohjapiirrosten piirtämistä käsin. Taito, jota täytyy aina silloin tällöin harjoitella, jotta se ei pääsisi kokonaan ruostumaan...







Pohjapiirroksen tekeminen oli hieman työläämpää, sillä virallisten rakennuspiirustusten puuttuessa kaikki seinät piti itse mitata.
Tarkkana sai olla, mutta suhdeviivainta käyttäen sain pohjapiirroksen piirrettyä lopulta puhtaaksi.
Pohjapiirros oli 1:100 mittasuhteessa ja halusin muuttaa kokoon 1:50 eli siis suurentaa.
 
 
 
 
 


Tämän saman olisi voinut tehdä pohjakuvan skannaamalla ja SketchUp-ohjelmalla muokata oikeaan mittasuhteeseen.
Minä halusin kuitenkin piirtää pohjakuvan käsin ja täytyy sanoa, että se on todella kivaa hommaa.
Ja vaikka en ole piirtänyt vähään aikaan, tuntui se luonnistavan yllättävän hyvin.
 
 
 
 
 
 
 
 
Eilen sain piirrettyä pohjan ja tänään jatkan piirtämisprojektiani kiintokalusteilla ja lisään siihen vielä huonekaluja, sillä tähän pohjapiirrokseen liittyy mahdollisesti minun seuraava stailauskohteeni. Oli tämä  seuraava projektini tai ei, kävi tämä oikein hyvin harjoittelusta.
 


 
Monet harrastavat värityskirjojen värittelyä, minä pohjakuvien piirtämistä.

Tällaista pientä "mindfullnessia"...
 
 
 
 
 
 
 

perjantai 3. marraskuuta 2017

Trendimaailman huipulla?


Tällä viikolla törmäsin jossain Facebookin ihmeellisessä maailmassa minulle täysin uuteen sanaan: MENOCOREen. Uusin trendi maailmalta, joka imartelee taatusti meitä viisikymppisiä naisia, sillä tämän uuden Menocore-tyylin esikuvana on juurikin viisikymppinen nainen...




 
 
Nimessä yhdistetään ns. tavistyyli  (normcore) ja vaihdevuosi (menopaussi), jolloin on saatu aikaiseksi aivan uusi trendi.
Siinä tavoitteena on pukeutua rentoihin ja mukaviin vaatteisin, eikä ehkä niin orjallisesti seurata enää viimeisimpiä hittitrendejä.
 
 
 


Meistä "unelmoivat"  kaksi-ja kolmekymppiset nuoret naiset...tai tarkennettakoon nyt, että ehkä vain siitä itsevarmasta (omasta!) tyylistä, joka monella viisikymppisellä on jo muotoutunut. Meitä ei enää hetkauta, mitä muut ajattelevat meistä (ja pukeutumisesta), vaan uskallamme kantaa itseämme ylpeänä, omana itsenämme. Tuskin nuorten naisten unelmoinnin kohteena on kuitenkaan kuumat aallot tai vaihtelevat mielialat.;)




Vaihteeksi on ihan mukava olla "in" tässä nuoria ihannoivassa maailmassa, vaikka ei se kyllä meikäläisen maailmaa hetkauta mihinkään suuntaan. Eipä ole tullut viime vuosina seurattua oikein maailman trendejäkään, mutta nyt voin nostaa leukaa hieman ylöspäin...ja jopa hymähtää ajatukselle. Mitäs me "trendikkäät"!... Niin maailma muuttuu ja trendit siinä mukana...









tiistai 31. lokakuuta 2017

Tunnelmavalaistusta


Talviaikaan siirryttäessä alkaa kaivata lisävalaistusta ja minulla se tarkoittaa erityisesti tunnelmavalaistuksen lisäämistä. Olen jo monena vuotena viritellyt kausivaloja eri tavoin ja tänä vuonna kokeilin jälleen hieman erilaista juttua. Tällä kertaa keittiön ikkunaan...







Aikaisempina vuosina olen pitänyt lasilyhdyssä tuikkua, mutta nyt kokeilin siihen pientä valosarjaa.
Keittiön ikkunan vieressä on töpseli, joten johto riitti erinomaisesti ilman sen suurempia viritelmiä.







Tunnelmavalojen myötä syksyn pimenevät illat saavat eri merkityksen.
Marraskuu on ehkä kuukausista se epämieluisin, mutta valoterapialla siitäkin voi tehdä siedettävän.
Jollain tavalla minä pidän tästä ihanasta "hämärähyssystä"...







Ymmärrän ihmisiä, kenelle tämä pimeä ajanjakso voi olla todella lamaannuttava ja jopa masentava.
Minä yritän asennoitua tähän niin, että pimeydenkin voi kääntää positiiviseksi asiaksi, mehän emme tälle vuodenaikojen vaihteluille voida mitään.
Voisikohan olla niin, että meillä ihmisilläkin olisi lupa hiljentää tahtia ja vaipua eräänlaiseen "talvihorrokseen". Jos ihan luvan kanssa (ja hyvällä omallatunnolla) malttaisi rauhoittua ja viettää enemmän vaikka ns. sohva-aikaa yksin tai läheisten kanssa, poltella kynttilöitä, lukea hyvää kirjaa, tehdä käsitöitä ja hyggeillä.
 


Minulla valosarjojen määrä vain tästä lisääntyy sitä mukaan, kun valoisan aika vähenee.
Toivotan lukijoilleni oikein tunnelmallisia alkavia marraskuun iltoja!



Yritetään ottaa ilo irti tästä vähästäkin...

;)


 
 
 
 
 

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Stailataan joulua


Kauppojen lehtihyllyille on ilmestynyt jo monia joululehtiä. Myös nettikaupoissa on ollut jonkin aikaa jo tunnelmakuvia joulusta. Näyttötutkintooni liittyen stailaan kesällä kalustamani huoneiston jouluisempaan asuun ja sitä varten laadin kolme erilaista joulutunnelmaa moodboordeille. Lähtökohtana sisustuksille oli niiden värimaailma. Tässä ehkä vinkkejä teillekin...






 
 
 
Tämä tyyli edustaa eniten skandinaavista sisustustyyliä.
Vaaleita pintoja, luonnonmateriaaleja ja melko pelkistettyä koristelua.
Kaunista ja selkeää...
 
 
 
 

 
 
 
Tässä tyylissä on ehkä eniten perinteisen joulun henkeä.
Punaisen eri sävyjä, joita on helppo lisätä sisustukseen tekstiileillä.
Ilokseni huomasin, että Vallilan Rauma-aiheisesta printistä oli tehty punainen versio.
Löysin sen vähän vahingossa Prismassa käydessäni ja ostin yhden tyynynpäällisen kotiin vietäväksi.
 
 
 
 

 
 
 
Tässä sisustuksessa päävärinä on vihreä, ripauksella valkoista.
Sisustuksessa käytetään paljon luonnon materiaaleja ja siellä olevia värejä.
Vaikka vihreä ei ole sisustuksessa minun lempivärini, on se näissä kuvissa todella kaunis.
Mielestäni jouluun sopii erinomaisesti juuri metsän/ kuusen vihreä yhdistettynä esim. pellavaan...
 
 
 
 
Näiden ajatuskarttojen muokkauksessa selailin Jotexin, H &M:n, Elloksen, JYSKin ja IKEA.n sivuja ja nämä kaikki kuvat on lainattu heidän sivuiltaan. Tämän tehtävän myötä minulla alkoi joulufiilistely hieman normaalia aikaisemmin, sillä stailaus toteutetaan jo marraskuun puolivälissä. Jouluihmisenä tehtävä on enemmän kuin mieluinen...kaiken tämän pimeyden ja vesisateen keskellä. Huoneiston sesonkistailaus tehdään yhden kartan pohjalta, mutta mikä se näistä on, se jää vielä myöhemmin nähtäväksi...




Täällä syysloma on kohta puolin vietettynä.
Mitään erikoisempaa ohjelmaa ei kehitelty, mutta se tuntui tässä kohtaan erinomaiselta vaihtoehdolta.
Opiskeluihini tuli lähiopetustauko ja opinnot jatkuvat vasta tammikuun puolella.
Kahdeksan viikkoa ja sitten on seuraava lomajakso...niin ja se joulu! <3
 
 
 
 
 
 

torstai 26. lokakuuta 2017

Pienet huurteiset...


Syyslomaa on vietetty leppoisasti. Olen ulkoillut ja tehnyt kävelylenkkejä. Ohessa kuvia tiistaiselta pururatalenkiltä, jossa kylmä sää oli jäädyttänyt metsän pikkulammikoita ja huurruttanut kasveja. Aina pienin väliajoin minun oli pakko pysähtyä ja ottaa kuvia kännykälläni. Tässä muutama otos teillekin...















Viime yön aikana tänne satoi ensilumi ja maisemat ovat jo hieman erinäköiset. Lumen tulolla on ihmeellinen vaikutus.
Vaikka tietää, että se ei vielä jää pysyvästi maahan, alkaa kummasti mieli lisätä tunnelmavalaistusta talvisempaan suuntaan.
Olen tähän asti malttanut ja kausivalot ovat saaneet odotella rauhassa laatikoissaan.
Ehkä tänä iltana kuitenkin jo virittelen niitä.
 
 
Ihan vain tunnelman vuoksi.
 
 
 

tiistai 24. lokakuuta 2017

Olemisen sietämätön keveys ;)


Syysloma. Tuo hartaasti odotettu pieni tauko on vihdoinkin täällä. Opiskelu- ja työtehtävät sain tehtyä hyvään malliin ja loma voi alkaa. Tänä syksynä se taisi tulla todellakin tarpeeseen...






Lomasuunnitelmia ei toistaiseksi ole tehtynä ja se tässä taitaakin olla parasta.
Minua ei haittaa yhtään, vaikka olisin kotona koko loman...ja jos vaikka vain OLISIN!
 
 
 
Päällimmäisenä olotilana  minulla taitaa olla tyytyväisyys ja helpotus. Pitkäkestoinen työrupeama on takana ja nyt edessä on muutaman päivän hengähdystauko. Minut tuntien, en todennäköisesti osaa olla koko aikaa tekemättä yhtään mitään, mutta jos edes hetken osaisi nauttia jonkinasteisesta tekemättömyydestä. Taitolaji sekin.
 
 
 
 
Hyvää syyslomaa kaikille lomalaisille!
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Väliarviointia


Tämä syyskausi tulee eräänlaiseen taitekohtaan, kun kohta on alkamassa syysloma. Elokuusta lähtien olen ollut sekä palkkatyössäni opettajana että opiskelijana. Nyt olisi ehkä pienen väliarvioinnin paikka.








Tiesin jo etukäteen, että kuluva syksy tulee olemaan kiireinen.Työ ja opiskelu on vaatinut aikatauluttamista ja myös jonkinasteista "selkärankaa". Päätin heti alussa, että opiskelutehtäviin paneudun kohtuullisella tarmolla, en edes pyri täydellisyyteen tai maksimisuoritukseen. Kalenterista on tullut arjen pelastajani, sillä vain sen avulla olen pysynyt joten kuten suunnitelmissani. Muistilappuja on pitänyt kirjoittaa ehkä normaalia enemmän ja siitä huolimatta muistikapasiteettini on ollut välillä koetuksella. Vapaa-ajan ongelmia ei ole ollut...enkä ole osannut sitä oikein edes kaivatakaan.Syysloman asti kasautuneet työt ovat kutakuinkin tehtynä ja kieltämättä olotila alkaa olla aika uupunut. Olen ollut "teen tämän huomenna"-tyyppiä, mutta tänä syksynä en ole voinut toimia perinteisen kaavan mukaisesi. Hommiin on täytynyt ryhtyä heti inspiraation tullessa ja välillä pakottaenkin. Loppua kohden motivaation löytyminen on ollut jo vaikeampaa, sillä ehkä ilmassa on ollut jo pientä "kisaväsymstä"...








Kuluvan syksyn aikana olo on tuntunut tehokkaalta ja energiatasoni on ollut hyvä. En ole juurikaan "lusmuillut", mutta olen silti malttanut pitää myös pieniä irtiottoja. Olen saanut paljon aikaiseksi ja siitä olen myös tyytyväinen. Työn ja opiskelun yhdistäminen ei ole ollut ihan helppoa ja vaivatonta. Työmäärä on ollut melkoinen ja olen kantanut myös huonoa omatuntoa siitä, että en ole ollut joka päivä läsnä työpaikalla. Tiedän, että en ole korvaamaton, mutta koen sen oman perustyöni itselleni niin tärkeäksi, että poissaoloni on aiheuttanut aina välillä "sisäistä morkkista".



 


Olin asettanut tavoitteeksi pitää itsestäni myös fyysisesti huolta ja tässä kohtaa "reputan" kyllä reilusti. Olen pyrkinyt liikkumaan ja ulkoilemaan mahdollisimman paljon, mutta siitä huolimatta se on jäänyt vähäiseksi. Päivät ovat venyneet pitkiksi ja illalla on jo niin väsynyt, ettei ole jaksanut enää lähteä lenkille. Viikonloppuisin on ollut enemmän aikaa, mutta siitä huolimatta lenkkeily on ollut satunnaista. Koska en ole ehtinyt liikkumaan, olen yrittänyt malttaa levätä eli olen pyrkinyt menemään aikaisin nukkumaan ja saamaan riittävät yöunet. Tässä asiassa olen onnistunut melko hyvin. Olen pystynyt jopa silloin tällöin ottamaan pienet päiväunet.









Elokuussa, uuden arjen alkaessa, olin asettanut tavoitteita myös kodin siisteydestä. Koska tiesin, ettei aikani tule todellakaan riittämään ihan kaikkeen, olen pyrkinyt suhtautumaan kodin siisteyteen ja puhtauteen hieman rennommalla otteella. Edelleenkään meillä ei ole kovinkaan likaista tai sotkuista, mutta en jaksa enää niuhottaa perinteisestä siivouspäivästä. Pyykkikone pyörii ehkä hieman tiuhemmin viikonloppuisin, mutta perhe kulkee edelleen puhtaissa vaatteissa. Tässä kohtaa voin todeta, että muutos on varmaan ollut hyväksi. Kodin ei aina tarvitsekaan olla tip-top ja silti siellä voi elää.


 

 

Syysloman jälkeen opiskeluihini tulee tauko. Muut opiskelijaystäväni lähtevät työssäoppimisjaksolle ja minä keskityn hetkeksi päivätyöhöni eli opettamiseen. Tulen tekemään loppu vuodesta myös ensimmäisen näyttöni, joka tulee olemaan asunnon sesonkistailaus. Kesässä tehty stailauprojektini on siis osa minun työssäoppimistani ja näyttöäni. Tehtäväni on sesonkipäivityksen suunnittelu, toteutus, sen dokumentointi ja portfolion tekeminen.




Summa summarum: Arki on ollut työntäytteistä ja aikataulutettua, melkoista hulabaloota. Siitä huolimatta olen pystynyt suoriutumaan sekä opiskeluun että työhöni liittyvistä tehtävistä suhteellisen hyvin. Tiesin yhdistelmän haasteelliseksi ja sitä se on ollutkin. Välillä jopa rankkaakin, mutta olen silti ihan hyvässä sielun ja ruumiin voimissa...ainakin omasta mielestäni. Syyslomalla pidän pienen ja ansaitun "nollauksen".


Toivotavasti syyslomalla ehtisin nauttia kirpakoista syyskeleistä...