Uudiskohteen stailaus

Sain runsas viikko sitten erittäin mukavan toimeksiannon, jossa sain kalustettavaksi ja stailattavaksi vastavalmistuneen kaksion. Nopealla aikataululla huoneisto piti kalustaa ja saada tehtyä myyntistailaus. Tällä kertaa en ajatellut niinkään mahdollista kohderyhmää, vaan visioin huoneet suhteellisen neutraaleiksi.

 

Stailauskohteena on yksi n. 60 neliön kaksio, jossa on iso keittiö, kunnon kokoinen makuuhuone, olohuone sekä parveke.
Lisäksi asunnossa on iso vaatehuone, joka nykykerrostaloissa on mielestäni harvinaisuus. Pintamateriaalit ovat neutraalit ja esim. kaikki seinät ovat valkoiset. Halutessaan uusi asukas pääsee maalaamaan tai tapetoimaan seinät haluamillaan materiaaleilla.

Koko kerrostalo on käynyt läpi ison remontin, jossa käytännössä kaikki on laitettu uusiksi. Kaikki huoneistot ovat kaksioita ja osassa niistä on myös sauna.
Mielestäni on nykyaikaa, että ostaja voi päättää haluaako asunnon saunalla vai ilman. Kyseessä on kuitenkin melko kalliita neliöitä.
Nykyaikaista on myös se, että jokaisessa asunnossa on huoneisokohtainen viilennys eli kesähelteellä saat nauttia miellyttävästä asumismukavuudesta.

 

Stailauksen ideaksi valikoitui tällä kertaa kevät, värimaailmaksi vihreä ja keltainen.
Tämän toimeksiannon haasteena oli se, että täällä ei ollut lainkaan verhonripustusmekanismeja.
Verhoilla on kuitenkin iso merkitys tunnelman luomisessa, joten asia piti ratkaista muulla tavalla.
Ratkaisuna verhottomuuteen toin tänne enemmän viherkasveja ja lisäväriä toin vielä sisustustekstiileillä.

 

 

 

 

 

 

Minun tehtäväni stailaajana on luoda asiakkaalle mielikuvia uudesta asunnosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.
Ensivaikutelma asunnosta on aina tärkeä. Sen tulee olla houkutteleva ja antaa myös sisustusvinkkejä kalustusratkaisuista tai värimaailmasta.
Uuden asunnon ostaminen on myös tunne-asia ja siksi koen tunnelman luomisen tärkeäksi. Ostaja on helpompi hahmottaa huonekaluja paikoilleen, kun se on stailauksessa konkreettisesti esillä. Tässä kohteessa esim. makuuhuone on niin iso, että sinne mahtuu hyvin vielä työpöytä tai vaatekaapisto vaatteille ja silti se on vielä tilava.



 

 

 

 

 

 Sain toteuttaa stailauksen vapaasti ja kalustin huoneiston STAILIAMOn varastossa olevilla huonekaluilla.
Jotain pientä piti uusia ja päivittää, mutta suhteellisin pienillä investoinneilla selvisin urakasta.
Yritin pitää kalusteiden ja sisustustavaroiden määrää kohtuullisena ja siitä huolimatta kannettavaa tavaraa riitti ihan kiitettävästi.
Asunto tuli valmiiksi jopa hieman etuajassa ja lopputulos on nähtävissä näissä kuvissa. Tämän postauksen kuvat on otettu kännykkäkamerallani, mutta ammattilaisen ottamat kuvat ja tarkemmat tiedot kohteesta on nähtävillä oikotie.fi- sivuilla. Huomenna, sunnuntaina 14.4.,
kohteessa on myös ensiesittely klo 12-13.00, joten voi suositella sunnuntaikävelyllä poikkeamaan täällä.




Olen nyt jonkin verran saanut toteuttaa näitä myyntistailauksia ja jokaisesta toimeksiannosta oppii jotain uutta.
Olen todennut, että kyllä minun täytyy olla "vähän hullu", kun nautin tällaisesta työstä. Tavaroiden roudaaminen on joka kerta pienimuotoista muuttoa, joka on kestoltaan vielä lyhytaikaista. Todennäköisesti jo kuukauden päästä vuorossa on jälleen tämän asunnon tyhjennys ja tavaroiden vieminen varastoon... 






 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällaista tällä viikolla

Ne, jotka seuraavat minua Instagramissa tai Facebookin puolella, tietävät että kulunut viikko on ollut melkoista haipakkaa.  Se ei suinkaan ole tullut yllätyksenä ja ilokseni olen huomannut, että suhtautuminen kiireeseen on jopa hieman muuttunut. En yritäkään hallita kaikkea yhtä aikaa, vaan yritän ottaa asian kerrallaan. Työ on viimeisen vuoden aikana opettanut joustavuutta ja mukautumista tilanteisiin ihan uudelle tavalla. Vaikka ohjelmaa  on ollut tällä viikolla paljon, olen pystynyt ottamaan asiat suhteellisen rennosti enkä koe olevani stressaantunut...kiireinen kylläkin.

Edelleen olen suunnitelmallinen, mutta kestän muutoksia paremmin kuin ennen. Ennen tein suunnitelmia pitemmälle ajanjaksolle, mutta työ ja elämä on opettanut, että kannattaa elää enemmän hetkessä. Olen helposti stressaava tyyppiä, mutta senkin suhteen olen kehittynyt, ainakin himpun verran. Etukäteen murehtiminen on osoittautunut turhaksi, sillä asioiden on ollut tapana järjestyä. Vaikka elämä on ajoittain hyvinkin hektistä, yritän malttaa olla hötkyilemättä.

 

 

 

Viime viikolla sain stailausprojektin, josta en voinut kieltäytyä. Sen sovittaminen muutenkin aikataulutettuun elämään tuntui aluksi lähes mahdottomalta, mutta ihmeellisesti sitä aikaa on kuitenkin löytynyt. Koska tein tätä iltaisin, tein löyhän suunnitelman jokaiselle illalle, mitä piti tehdä. Tässä kohdassa tuli todistettua, että hyvin suunniteltu oli jo puoliksi tehty. Tavaroiden kuljettamiseen ja esillepanoon kului tietenkin aikaa, mutta minun ei tarvinnut tehdä älyttömän pitkiä päiviä. Stailaus tuli tehtyä aikataulussa ja lopputulokseen olin tyytyväinen. Tästä stailauksesta aion tehdä myös seuraavan jutun blogiini.

 

 

 

 

 

Kuluneeseen viikkoon ei ole oikein muuta mahtunutkaan; aamupäivät olen ollut opettajan töissä ja illat stailaamassa.

Kotona olen käynyt kuta kuinkin vain kääntymässä ja nukkumassa. Televisiosta olen katsonut uutiset, jos sitäkään.
Vaikka viikko on ollut kiireinen, on asunnon stailaaminen ollut mukavaa vaihtelua. Huonekalujen kantaminen on ollut puhtaasti fyysistä työtä ja se varsinaisen stailaus on ollut jopa terapeuttista "sisustusfiiliksen" luomista.



Nyt voin hetkeksi huokaista helpotuksesta.
Stailaushomma tuli tehtyä ja viikonloppuna ei ole tiedossa mitään ihmeellistä ohjelmaa (ellei äänestämistä lasketa).
Aion nauttia kotona olemisesta ja hetkellisestä kiireettömyydestä ihan "koko rahan edestä".

 

 

 

Oikein mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille!

Kevään pakolliset kuviot

Keväällä oma TO DO- lista täyttyy tasaisesti. Tiedossa on melkoisen hektiset pari kuukautta ennen kesäloman alkamista, mutta tästä selvitään takuuvarmasti. Niin kuin aina ennenkin. Olin laskevinani, että työviikkoja olisi jäljellä sellaiset yhdeksän  ja sen jälkeen helpottaa hetkeksi. Tässä olisi pieni katsaus tai yhteenveto enemmän tai vähemmän pakollisista kevään tehtävistä...

Veroilmoitus.

 

Tämä välttämätön kuvio, jonka kanssa saan joka kevät muutaman harmaan hiuksen lisää.
Koska minulla on vuokra-asunto ja oma yritys, joudun aina täydentämään veroilmoitusta ja tekemään vielä oman veroselvityksen yritystoiminnasta.
Tein tänä vuonna veroilmoituksen ensimmäistä kertaa sähköisesti ja nyt tuntuu, että mahtoiko sen mennä ihan oikein, kun ei ole enää sitä paperista versiota.
Kohtahan se selviää, joko tulevina mätkyinä tai veronpalautuksena.

Lapsen jääkiekkoturnaukset

 

Huhtikuussa on tiedossa kaksi erillistä jääkiekkoturnausta, joissa ensimmäinen on jo tulevana viikonloppuna täällä Raumalla.
Pojan oma joukkue on järjestäjänä ja koko viikonlopun kestävä turnaus on melkoinen pyristys sekä joukkueelta että meiltä vanhemmilta.
Meistä on vuosien saatossa tullut jo melkoisia konkareita turnauksen järjestämisessä ja tiedossa on pitkiä päiviä jäähallilla.
Kaikki on kuitenkin vaivan arvoista, sillä saamme kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hienoja kiekkoelämyksiä.
Yhdessä tekemällä mahdollistamme sen, että pojilla on hiukan edullisempaa harrastaa tätä hienoa (ja kallista) lajia.

 

Huhtikuun lopulla menemme vielä Espooseen, jolloin on pelataan juniori D2- kauden päätösturnaus.
Sinne on ehdottomasti päästävä katomaan paikanpäälle, joten tiedossa jälleen yhden viikonlopun meno.
Ensimmäistä kertaa olemme mukana 60 joukkueen turnauksessa, jonne pikku kaupungin pojat pääsevät kokemaan jotain ainutlaatuista.
Espoon reissuun yhdistyy myös isännän syntymäpäivien viettoa. Olemme varanneet hotellihuoneen kahdeksi yöksi ja menemme myös teatteriin.
Jääkiekon lisäksi tiedossa on siis parisuhdeaikaa...eli "kaksi kärpästä yhdellä iskulla".

Suursiivous

 

Meillä se tarkoittaa "laajennettua siivousta"; lattioiden ja  ikkunoiden pesua.
Vanhassa talossa ikkunoiden pesu on hieman hankalampaa, sillä ikkunoiden ulkopinnat täytyy pestä ulko päin.
Kadun puoleiset ikkunat ovat sen verran korkealla, että niiden pesuun tarvitaan myös tikkaita. Sisäpuolelta ikkunat ovat avattavat, mutta ne täytyy ruuvata ruuvimeisselillä auki. Koska ikkunoiden pesu on piirun verran työläämpää, se ei kuulu suosikkitöihin. Mies tuossa kyllä vähän lupaili, että suursiivouksen voisi tänä vuonna ulkoistaa jollekin muulle. Kevätsiivoukseen kuuluu myös talvivaatteiden pesu ja varastoiminen, joka on myös melko työläs, mutta pakollinen operaatio. Sesonginvaihdossa tulee tehtyä samalla inventaariota vaatekaapeissa ja laitettua tavaraa kiertoon.
 

Mullan vaihto

 

Meillä viherkasvit alkavat olemaan vähän huonossa hapessa. Mullan ja ruukkujen vaihtoja pitäisi (tai olisi pitänyt) tehdä useamman kasvin kohdalla.
Tämä operaatio ei kuulu niihin mieluisimpiin ja siksi se jääkin usein keväisin tekemättä. Jos tänä vuonna saisin tämän homman tehtyä ja voisin ostaa muutaman uuden kasvin koekasvatukseen...

 

Talvirenkaiden vaihto

 

Kevät on meidän suunnalla jo melko pitkällä. Lunta on enää vain kasoissa ja tien pinnat ovat kuivia.
Meikäläinen ajelee perinteisesti aika pitkään kevääseen nastarenkailla, sillä jos se takatalvi tulee sittenkin.
Talvirenkaiden kanssa minulle käy usein niin, että ne vaihtuvat ihan siellä viimeisinä päivinä ennen talvirengaspakon päättymistä...
ja ihan vaan siitä syystä, että en saa sitä vai aikaiseksi.

 

Oppilaiden lukuvuositodistukset

 

Tämä pakollinen kuvio toistuu joka vuosi ja aina se on yhtä työläs.
Vaikka minulla on vain kuusi oppilaista, on heidän arviointi ja todistusten kirjoittaminen aikaa vievää.
Meillä annetaan sanalliset arvioinnit ja niiden laatimiseen saan kulutettua luvattoman paljon aikaa. Kun todistukset on kirjoitettu, tuntuu kuin lukuvuosi olisi "laitettu pakettiin" ja niinhän se vähän onkin. Koska lukuvuositodistukset kirjoitetaan aivan siellä toukokuun lopulla, painaa arviointiasiat taka-raivossa koko toukokuun ajan. Tähän olen jo jollain tavalla kuitenkin tottunut ja kirjoitan todistukset "urakkatyönä", sillä tunteja ei lasketa.

Näiden listattujen asioiden lisäksi kylkiäisenä tulee kaikkea muuta lisäkuviota, josta en osaa tai halua kieltäytyä. Elämä tuntuu toisinaan suorittamiselta ja listaa katsoessa, sitähän se onkin. Onneksi koko listan ei tarvitse tapahtua samanaikaisesti ja osa niistä ovat vähemmän tärkeitä. Ennen perinteisen kevätpaniikin syntymistä voi olla hyvä muistuttaa  " ettei elefanttiakaan syödä kokonaisena, vaan pala kerrallaan"...ja välillä yritetään nauttia elämästä.

Hieman haastava yhdistelmä

Huomenna, huhtikuun 1. päivänä sisustuspalveluja tarjoava yritykseni S T A I L I A M O täyttää jo kolme vuotta. Jonkinlaisena hetken mielijohteena, sisustusopintojeni päättyessä, laitoin silloin kolme vuotta sitten toiminimihakemuksen menemään ja yritys oli perustettu. Aprillipäivänä.

Kolmen vuoden aikana olen päässyt toteuttamaan luovuuttani sisustusalalla.
Minulla on ollut mielenkiintoisia toimeksiantoja, joihin olen aina lähtenyt innolla mukaan.
Mistään ei ole tarvinnut vielä kieltäytyä. Töitä on tullut tasaisesti ja kaikissa projekteissa on ollut opittavaa.
Olen saanut toteuttaa unelmaani ja se on ollut myös mukavaa vastapainoa opettajan työlleni.

Oman erityisopettajatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen on ollut koko kolmen vuoden ajan melko haasteellista.
Koska päätyöni vie suhteellisen paljon aikaa arjesta, ei yrityksen kehittämiseen ole jäänyt aikaa ja erityisesti mainonta on jäänyt heikoille kantimille.
Viikonloput ja lomavapaat olen yrittänyt käyttää tehokkaasti yrityksen kehittämiseen, mutta sellainen määrätietoinen sisällöllinen kehittäminen ja asioiden eteenpäin vieminen on ollut tuskaisen hidasta. Normiarjessa kahden työn suorittaminen ei ole ihan vaivatonta, sillä onhan tässä elämässä vielä muutakin ohjelmaa.



 

Minulla on paljon ideoita ja ajatuksia, mihin haluaisin sisustusalan yrittäjänä kehittyä ja ennen kaikkea keskittyä.
Sisustuskaupasta en haaveile, mutta haluaisin hyödyntää omia vahvuuksiani ja osaamistani. Julkisten tilojen, messuosastojen suunnittelu sekä opettaminen kiinnostaisi enemmänkin. Haaveilen edelleen myös lisäopinnoista tai ainakin kursseista, joista saisin vielä lisäoppia alasta, joten tavoitteita tulevaisuudelle on vaikka kuinka -  ja paljon...

 

Yrittäjänä minulla on vielä paljon opittavaa. Riskinotto ja oman työn hinnoittelu (=arvostus) on heikkouteni.
Olen turhan vaatimaton ja varovainen ja tällä saralla minulle on myös eniten kehitettävää. Heittäytyminen täysipäiväiseksi yrittäjäksi "tuosta vaan" ei ole minun juttuni. Koska olen varovaisen laskelmoiva, minulle ideaalitilanne olisi, että voisin yhdistää molemmat työni. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että minulla olisi opettajana tunteja nykyistä huomattavasti vähemmän (ja ne vähäiset säännölliset tulot),  jolloin voisin keskittyä yritykseni pyörittämiseen tehokkaammin.

Nyt joudun toistaiseksi tyytymään siihen, että yritystoimintani on edelleen sivutoimista. 

Teen sitä silloin, kun aikatauluni ja jaksamiseni antaa myöden. Haluaisin panostaa yritykseeni enemmän ja onneksi olen päässyt Starttivalmennuksen kurssille.
Voitin neljä kuukautta kestävän yrittäjäkurssin heidän FB-arvonnassa ja nyt pääsen vihdoinkin kehittämään yritystäni ammattilaisten avustuksella.
 Alun perin minun oli tarkoitus aloittaa huhtikuussa, mutta aikataulullisista syistä se päädyttiinkin siirtämään kesäkuulle. Ja hyvä niin.
Kesällä minulla on enemmän aikaa panostaa kurssiin ja toivon saavani sieltä lisää eväitä yrittäjyyteen ja yritysideani jalostamiseen.

 

 

 

 

Vaikka kahden työn yhdistäminen on haastavaa, koen olevani onnekas, sillä saan tehdä työtä, jota rakastan, sekä erityisopettajana että sisustussuunnittelijana. Työn vaativuus kouluyössä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana ja välillä tulee pohdittua, jaksaako sitä työtä tehdä eläkeikään asti. Sisustussuunnittelijana työssä on vielä uutuuden viehätystä ja se toimii minulla tällä hetkellä "luovuuden lähteenä". Koska molempia töitä teen intohimolla, on vaarana kuitenkin uupuminen. Sisustussuunnittelupyyntöjä tulee tällä hetkellä sopivasti, mutta jos ne alkavat lisääntyä, tulee minun pohtia työ-ja yrityskuvioita uudelleen, sillä vuorokaudessa on vain 24 tuntia, viikossa 7 päivää... ja meillä jokaisella vain yksi elämä elettävänä.

 

 

 

Näillä ajatuksilla (ja kolmen vuoden yrittäjä kokemuksella) eteenpäin.

 

 

 

 

 

 

 

Stailauskeikka

 

Moni teistä lukijoista taitaa jo tietää, että erityisopettajan työn lisäksi teen myös sivutoimisesti sisustussuunnittelua. Viimeisin projektini on ollut yhden vuokra-asunnon stailaaminen, jossa ehostin kolme huonetta hieman parempaan yleisilmeeseen. Seuraavassa laitan teille muutamia kuvia kohteesta ja voitte itse todeta kannattiko stailaaminen vai ei...?

      

 

 

Keittiö on tyypillinen kerrostalokeittiö, joka ei herätä mitenkään erityisiä tunnetiloja.

Kalusteratkaisultaan ihan toimiva keittiö, joka kaipasi kuitenkin hieman päivitystä yleisilmeeseen.

Keittiöön laitoin yhden pitkän verhon, ruokailuryhmän, pienen kattauksen pöytään sekä muutamia sisustustavaroita tasoille.

Keittiössä poistettiin yhdeltä seinältä kuviollinen tapetti ja se maalattiin valkoiseksi.

Valitettavasti se ei näy kuvissa, mutta siisti pintoja ja yleisilmettä huomattavasti.

Muuten huoneessa ei tehty sen ihmeellisempää.

 

 

 

 

       

 

 

Makuuhuoneessa poistettiin yhdeltä seinältä sininen tapetti, jonka jälkeen se maalattiin valkoisella.

 Perinteisen makuuhuoneen sijaan stailasin huoneen työhuoneeksi Mademoiselle tuolilla, Vallilan verholla ja kolmesta laatikosta tehdyllä kirjahyllyllä.

Muutama sisustustavara hyllyyn ja pyöreä matto viimeistelivät tilan viihtyisäksi.

 

 

  

                               

 

Tässä kerrostalo-osakeyhtiössä oli tehty viime vuonna putkistosaneeraus, jonka yhteydessä päädyttiin vaihtamaan vain kalusteet.
Ensimmäisessä kuvassa WC:n kalusteet on vaihdettu, mutta stailaus tekemättä. Jälleen stailaus toteutettiin muutamalla sisustusesineellä ja kylpyhuonetekstiilillä.

 

Nämä muutamat kuvat todistavat vain sen, että pienillä muutoksilla huoneista saa viihtyisämmän näköisiä. Stailauksen ei välttämättä tarvitse olla kovin iso ja massiivinen, kun muutos on jo silmiin nähden positiivinen. Uusissa asunnoissa on tapana, että niitä kalustetaan enemmän, mutta esim. tällaisen vuokra-asunnon stailaaminen onnistuu vähemmälläkin kalustemäärällä. On oikeastaan hämmästyttävää, miten pelkästään verhoilla tai matoilla tunnelman saa erilaiseksi. Jos vielä jaksaa maalata seiniä tai vaihtaa tapetteja, on lopputulos vieläkin parempi.

Kevät innostaa usein sisustamaan ja tekemään kodissa muutoksia.
Nyt voi olla hyvä syy lähteä vaihtamaan verhoja tai muita tekstiilejä ja stailata koti kevätilmeeseen!






P-S. Jos haluat nähdä enemmän kuvia huoneista, voit käydä vilkaisemassa niitä S T A I L I A M O n blogista täältä.




 

 

Vilistävät viikot

Aika moni bloggaajista päivittelee ajankulumista ja kiireistä elämänmenoa. Nyt minä taidan yhtyä samaan laulukuoroon, sillä kohta olemme jo huhtikuussa, eikä aikaakaan, niin on jo kesä. Uskokaa vaan....

Kiireisen elämän keskellä on ollut pakko löytää keinoja sen hallintaan ja  myös rauhoittumiseen. Minulle keinot ovat olleet melko yksinkertaiset.
Olen lisännyt työmatkakävelyä (vaihtelevalla menestyksellä) ja en tee juurikaan töitä tietokoneella klo 19.00 jälkeen. Nukkumaan menen viimeistään kymmenen uutisten jälkeen. Koska tietokoneella vietetty aika on jäänyt minimiin, yritän saada työasiat hoidettua koulussa, mutta esim. blogin kirjoittaminen ja päivittäminen on jäänyt viikonloppuun. Tästä syystä myös postaustahtini on harventunut n. kerran viikossa tapahtuvaksi. Haluaisin kirjoittaa ehkä useammin, mutta elämäntapamuutokseni ei anna aina myöden. Ja jos totta puhutaan, arki on myös sen verran kiireistä ja ohjelmoitua, ettei siitä tahdo löytyä oikein muuta jutun aihetta kuin tämä kestoaiheeni, kiire.

Uusi linjaus arjessa on tuntunut hyvältä. Tekemättömät työt eivät ole minnekään kadonneet, mutta eivät myöskään kasaantuneet.
Ehkä olen jämäköitynyt töissä tekemään asiat ajallaan pois enkä siirrä niitä seuraavaan päivään. Uuteen kouluun valmistautuminen on tietänyt pitempiä työpäiviä, mutta sen kanssa on pystynyt elämään. Elämä on edelleen aikataulutettua (kiitos, että kalenteri on olemassa), mutta pystyn hallitsemaan sitä mielestäni aika hyvin. Ehkä myös arjen valinnoilla on ollut merkitystä kiireen kokemisessa. Tällä hetkelläkin koti kaipaisi hieman perusteellisempaa kevätsiivousta, mutta en ota siitä (enää) sen enempää painetta. Kevätaurinko paljastaa armottomasti likaiset ikkunat ja pölyiset nurkat. Viikkosiivousta ei tarvitse aina tehdä perjantaisin, kun on jo muutenkin väsynyt...tai edes viikottain. Joskus pelkkä imurointi riittää.

 

Kevään aikana aikatauluni vain tiivistyy, mutta onneksi hetkellisesti. Tämäkin on jo vuosien kokemuksella tiedossa, tosin tänä keväänä töissä lisäohjelmaa aiheuttaa juurikin tuo siirtyminen uuteen kouluun. Työllistävä prosessi, joka ainutlaatuisuudellaan auttaa kutenkin jaksamaan ja pitämään innostuksen yllä. Tämän lisäksi minulla on tiedossa paljon mukavaa ohjelmaa, erityisesti toukokuulle, joka olkoon vastapainona tälle kaikelle kiireelle. Kiireellä on usein (vai aina?) negatiivinen sävy, mutta tässä kohtaa täytyy todeta, että minun kohdallani se ei tunnu ahdistavalta. Ehkä kiireen kokemisessa pointti on se, onko se hallittua vai hallitsematonta kaaosta. Minulla se taitaa olla  tällä hetkellä pääsääntöisesti hallittua. Se tarkoittaa sitä, että kalenteri on melkoisen täynnä menoja ja tapahtumia, mutta joukossa on paljon myös mukavia juttuja, jotka eivät kuormita, vaan toimivat arjen irtiottoina. Hieman jämäkämpi ote erilaisten töiden tekemiseen, sen ikuisen jahkailun sijaan, on myös auttanut asiaan.

Kevät on muutenkin kiireistä aikaa, joten viikot tuntuvat menevän vilisten.

Kiirettä pitää tasaisesti, mutta se pitää meikäläisen myös "elossa".
Aurinkoiset päivät ja valoisat illat antavat mukavasti lisäenergiaa.



Oikein hyvää viikonloppua kaikille!





P.S.  Meillä kevät on alkanut viallisesti tänään, sillä poika aloitti just äsken sähkömopokauden... ;)

 

Vierailulla Lönnströmin kotimuseolla

Opettajan työssä pääsen välillä viemään oppilaita mielenkiintoisiin retkikohteisiin. Kuluneella viikolla vierailimme Rafael ja Teresia Lönnströmin kotimuseolla, täällä Raumalla. Kotimuseo sijaitsee n 150 metrin päässä kotitalostamme, mutta täällä olen vieraillut vain muutamia kertoja. Retkikohteena se on mielenkiintoinen, sillä koti on pyritty säilyttämään mahdollisimman autenttisessa muodossa.

 Alakerrassa on lukuisa huoneita, joissa on nähtävillä  Teresia Lönnströmin sisustustyyliä. 

Hänen intohimona on ollut kerätä taidetta ja sitä löytyykin jokaisesta huoneesta runsaasti.

Sisustuksesta löytyy paljon hienoja yksityiskohtia ja erityisesti taiteen suuri määrä saa ihastumaan.

 Vitriineissä ja sivupöydillä on pieniä taide- ja koriste-esineitä taidokkaasti aseteltuina. 

 

 

 

Sisustustyyli on melko runsasta, mutta kuitenkin arvokkaan tyylikästä.

Huoneissa kierrellessä yksityiskohtien määrä on huikeaa.

 

 

 

 

Vierailumme aikana saimme kuulla lyhyen historiikin talon ja sen asukkaiden historiasta.

 Teresia Lönnsröm piti mielellään juhlia ja iso ruokasali tarjosi hyvät puitteet niiden järjestämiseen.

Kotimuseosta löytyy monenlaista sisutuksen tyylisuuntaa.

Alakerrassa on hieman hienostuneempaa, yläkerran aulatilassa ja makuuhuoneessa on hieman maltillisempaa.

Yläkerrassa on tunnelmallinen makuuhuone, jossa Teresian vankkumaton tyylitaju jatkuu

 

 

 

 

 

 

 

Jos on kiinnostunut elämänkerrallisista asioista, on tämä Lönnströmin kotimuseo erinomainen vierailukohde.

Täällä voi aistia menneiden aikojen tunnelmaa, ripauksen varakkaan parsikunnan elämää, jossa Teresia eli vielä pitkään leskenä.

Tällaiselle sisustusnälkäiselle miljöö tarjoaa myös erinomaisen katsauksen tyylihistoriaan.

 

 

 

Oli hieno huomata, miten pienet oppilaamme vaikuttuivat hienosta ympäristöstä. He jaksoivat kuunnella opasta ja esittää myös hyviä kysymyksiä. Yläkerran mustavalkoinen televisio ja 70-luvun lankapuhelin herättivät heissä kummastusta. Erityisesti talossa oleva "sisäkön kutsukello" ja portaikossa esillä oleva aserivistö jäivät monen oppilaan mieleen. Tällä museokäynnillä saimme kokea myös palan oman paikkakuntamme historiaa. Uudemmassa siivessä pääsimme vielä tekemään aiheeseen liittyvän väritystehtävän ja kokeilemaan virtuaalilaseja. Totesimme kaikki, että vierailukohde sopii ehdottomasti kaikille, "vauvasta vaariin" ja suosittelen sitä vierailukohteeksi sekä turisteille että  meille raumalaisille.