Kesälomapäivitys osa 4 - Alvar Aallon jalanjäljillä

Neljäs lomaviikko sujui poikamme juhlien jälkimainingeissa kotia järjestäen ja tavaralainoja palautellen. Viikon ehdoton kohokohta tai -kohtia olivat vierailut kahdessa Alvar ja Aino Aallon suunnittelemassa kohteessa. Matkaseurana minulla oli hyvä ystäväni, jonka kanssa tutustumiskäynnit olivat myös ystävyyssuhteiden laatuaikaa.

Ensimmäisenä kohteena oli Ahlströmin ruukki Noormarkussa ja siellä Villa Mairea. Olen kerran aikaisemmin vieraillut jo siellä, mutta yhä edelleen Alvar Aallon arkkitehtuuri ja  Aino Aallon sisustus ihastuttaa ja hämmästyttää. Heidän tyylinsä on hyvin ajatonta ja se edustaa funktionalismia parhaimmillaan. Villa Maireassa on hyödynnetty ympäröivä luonto sekä tilojen suunnittelussa että sisustuksessa. 

Vaikka Villa Mairea on suunniteltu sen ajan moderniksi edustuskodiksi, ja se on kuitenkin hyvin kodikas ja "ihmisen kokoinen". Vierailijat pääsevät tutustumaan vain talon ensimmäiseen kerrokseen, mutta siitä välittyy suunnittelun ainutkertaisuus ja pyrkimys esteettisesti kauniiseen ympäristöön; tunnelma on seesteinen ja rauhallinen ja luontoyhteys on hyvin aistittavissa. Koska kohteessa ei saanut valokuvata sisällä, yritin parhaan kykyni mukaan tallentaa sisutuksen yksityiskohtia ja tunnelmaa näönvaraisesti muistiin. 

Alvar Aallon ja Ainon tyyli puhuttelee minua vahvasti ja siinä on paljon biofiilista, luontoyhteyttä korostavaa ajattelutapaa. Villa Mairean ensimmäisen kerroksen avonaisessa  tilaratkaisussa on huomioitu hienosti asumisen keskeisimmät toiminnot ja se luo hienot puitteet Maire Gullichsenin huikealle taidekokoelmalle. Se on saanut vaikutteita myös japanilaisesta arkkitehtuurista, joka sopii hyvin yhteen suomalaisen sisustuksen kanssa. He ovat luoneet jo tuolloin Japandi-tyylistä sisustamista. Ajattomuus, selkeys, vaaleus ja luonnonmateriaalien käyttö luo hyvin miellyttävän kokemuksen. Voisin muuttaa sinne vaikka heti.

Villa Mairean lisäksii tutustuimme myös Ahlströmin ruukin alueeseen, joka kertoo omalta osaltaan Suomen historiaa. Idyllinen ruukin alue on vierailukohteena mielenkiintoinen. Miljöö on hieno ja hyvin käveltävissä. Lisäksi se tarjoaa monenlaista aktiviteettia museonäyttelyistä melontaretkiin. Lisäksi Noormarkun Klubin ravintola tarjoaa kauniit puitteet ja hyvää ruokaa nälkäisille. Jos Suomen teollisuuden historia ja arkkitehtuuri kiinnostaa, suosittelen kohdetta lämpimästi.  

Toinen vierailukohde oli Paimion Parantola, joka edustaa funktionalistista arkkitehtuuria ja  julkitilasuunnittelua, jossa on huomioitu merkittävällä tavalla ihmisen hyvinvointi. Rakennus suunniteltiin tuberkuloosiparantolaksi 1930 luvun alussa. Alvar Aalto halusi sen edistävän ihmisen parantumista ja luoda ympäristön, joka tarjoaisi potilaille tilaa parantua ja hengittää. Potilaan paraneminen oli rakennuksen olemassaolon syy, funktio. Terassialueille ja ulkoiluun oli varattu paljon tilaa ja niissä luontoyhteys on edelleen vahvasti läsnä. 

Paimion parantola on kokonaistaideteos, jossa sisustuksen yksityiskohdat on otettu huomioon ovenkahvoista kaappeihin, sänkyihin, valaisimiin ja jopa pesualtaiden muotoiluun asti. Suunnittelun tuloksena syntyi mm. kuuluisa Nojatuoli 41 eli Paimio-tuoli. Funktionalismi näkyy esim. lattioissa ja kaarevissa pinnoissa, jotka oli helppo puhdistaa. Sisustuksen värimaailma, ikkunoiden aukotus ja valaistus oli suunniteltu rauhoittavan potilaiden mieliä. Sairaalan rakennuksia on muutettu vuosikymmenien aikana runsaasti, mutta arkkitehtuurin keskeiset piirteet sekä monet alkuperäiset huonekalut ovat säilyneet näihin päiviin asti.

Sairaalatoiminta loppui 2015 ja rakennukselle on etsitty uudenlaista käyttöä. Nykyään Paimion parantolan toiminnasta vastaa Paimion parantola-säätiö, jonka tehtävänä on suojella Alvar ja Aino Aallon perintöä, jatkaa heidän ajattelunsa edistämistä ja kehittämistä. Paimion parantola on maailmanlaajuisesti modernista funktionalistisesta arkkitehtuurista ja muotoilusta kiinnostuneiden ihmisten tutustumiskohde. Paimion parantola-säätiö kehittää ja tuottaa yleisölle tapahtumia, työpajoja, luentoja ja näyttelyjä. Kesäisin se toimii monen taiteilijan residenssinä.

 

Tutustumiskäyntien myötä mielenkiintoni ja intohimoni Alvar ja Aino Aallon arkkitehtuuriin kasvoi entisestään. Suunnittelun ajattelutavassa on paljon asioita, jotka puhuttelevat ja koskettavat minua. Vaikka se on modernia, siinä on jotain hyvin perisuomalaista - selkeätä, funktionaalista, luontoyhteyttä korostavaa ja ihmisestä lähtöisin olevaa ajattelua. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa voisin vierailla useammassakin Aaltojen suunnittelemassa kohteessa, ensin ainakin Suomessa ja ehkä joskus ulkomaillakin.