Jouluinen kattaus

Minulla oli tänään ilo päästä tekemään Gloria-keittiön kanssa yhteistyötä. Heillä oli eräässä uudiskohteessa keittiön esittely ja he pyysivät minua/ STAILIAMOa tekemään kohteeseen hieman juhlavamman kattauksen...

Tähän taloon oli juuri muutettu ja yhtenäiseen olohuone-keittiö-tilaan oli hankittu hieno pyörä pöytä Vepsäläiseltä.

Olin käynyt jo viikolla katsastamassa asukkaiden astiavalikoimaa, sillä kattaus oli tarkoitus tehdä heidän omilla astioilla.

Hyvin pian minulle tuli selväksi, että haluan tehdä kattauksen värikkäällä Iittalan Taika-astiastolla.

 Pöydän ympärille mahtuisi sujuvasti kuusikin ruokailijaa, mutta kattaus tehtiin vain neljälle.

Yleisilme pysyi ilmavana ja selkeänä.

 

 

 

 

 

Alkuperäisessä suunnitelmassa oli, että pöydän keskelle olisi tullut runsas, hieman tumman sävyinen kukkakimppu.

Aikataulullisista syistä luovuin kuitenkin ajatuksesta ja ostin jouluisemman kukka-asetelman, jota vielä hieman tuunasin tyyliin sopivammaksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

Koska talon tyyli on aika moderni ja pelkistetty, en lähtenyt kikkailemaan kattauksen kanssa.

Sisustuksessa on käytetty mustaa ja tammea, joten muutama kullanvärinen tehoste täydensi kattausta

Astiasto tuo mielestäni riittävästi väriä ja tumma pöytä antaa mukavasti kontrastia. Iso käpy löysi paikkansa syvästä lautasesta.

Ison lautasen alle tein lahjapaperista eräänlaisen tabletin ja kultaisesta helminauhasta tein lautaliinavyötteen.

Aika pienillä jutuilla kattauksesta tuli juhlava olematta kuitenkaan ihan "överi".

Eikä pöydässä tarvitse aina olla edes pöytäliinaa...

 

 

 

 

  

Valitettavasti tänään päivänvalo oli minimaalista, joten kuvien ottaminen oli enemmän kuin haasteellista.

Tämän postauksen viimeiset kaksi kuva on otettu kännykällä, eikä ne ole yhtään parempia kuin järjestelmäkameralla otetut.

Vaikka yritin säätää kuvia, valaisimien värisävy teki kuvista keltaisia ja siksi kattaus ei pääse ihan oikeuksiinsa...

 

 

 

 

 

 

Tämä toimeksianto oli erittäin mukava kokemus ja tätä voisi tehdä enemmänkin.

Vaikka tehtävänä oli tehdä vain kattaus, stailasin myös keittiötä hieman jouluisemmaksi.

 

 

 

 

 

Vaikka tämä keikka oli ns. työpäivä, ei se tuntunut siltä. Tulevalla viikolla sen sijaan on luvassa kokolailla kiirettä ja ohjelmaa. Viikolle on tupsahtanut kasapäin kaikenlaista hommaa ja töissäkin mennään enemmän tai vähemmän"vajaamiehityksellä". Tiedossa siis melkoinen loppurutistus ennen joululomien alkua, mutta eiköhän se tästä...

 

 

 

 

Mukavaa alkavaa viikkoa sinne lukijoilleni!

 

 

 

 

 

 

Joulustelua....

Tämän hetkinen säätila haittaa hieman joulufiiliksen saavuttamista. Onneksi sitä voi käydä hakemassa esimerkiksi paikallisesta puutarhaliikkeestä, jossa sekä kukkien että pienten sisustustavaroiden esillepanoon on panostettu...

 

 

Täällä käyn mielelläni vain katsomassa ja ihastelemassa kauniita juttuja.

Tuotevalikoima on laaja ja perinteisen kukkakimpun tai asetelman sijaan voi löytää muutakin kotiin viemistä.

 

 

 

Jouluisissa kukkakimpuissa on raikkaan punavalkoinen teema.

 

 

 

 

 

Taimimyymälässä on minusta kivan rustiikkinen tunnelma.

Tiiliseinät, lattia ja vanhanajan huonekalut ovat kauniissa sopusoinnussa.

 

 

 

 

 

 

Kukkaosastolla on nyt joulun kukkaloisto parhaimmillaan.

Esillä on lavakaupalla kukkia ja asetelmia. Kiertely voi todellakin olla myös esteettinen kokemus.

 

 

 

 

Jouluisia asetelmia on myös monenlaisia ja taatusti jokaiseen makuun;

perinteistä ja hieman modernimpaakin.

 

 

Viikon sisällä on käynyt täällä kaksi kertaa vähän "joulustelemassa". Ensimmäisellä kerralla ostin kotiin huonekuusen ja nyt toivon, että se pysyisi hengissä jouluun asti. Toisella kerralla ostin jouluisen kukka-asetelman, jota aion käyttää sunnuntaina pidettävässä keittiöesittelyssä. Sain toimeksiannon, jossa saan tehdä jouluisen kattauksen uuteen keittiöön. Tänään olen tehnyt muutaman kattauskokeilun, mutta se lopullinen versio muotoutuu vasta paikan päällä.

Yritän ehtiä (ja muistaa) ottaa kuvia kohteesta, sillä keittiö ja koko koti on hyvin kaunis ja trendikäs.

 

 

 

 

Nyt kuitenkin aloitellaan viikonloppua. Tänään leivoimme joulun ensimmäiset piparit ja tällä kertaa pääsin helpolla, sillä mieheni vanhimman pojan poika ja meidän poika leipoivat piparit yhdessä alusta loppuun asti. Minulle jäi vain jälkisiivous ;)  Huomenna tiedossa koko päivä jääkiekkoa, sillä tiedossa on juniorikiekkoa ja "tulevaisuuden toivojen" (2 kpl) kuskailua ympäri maakuntaa. Ihan vielä en ehdi nauttimaan joulufiiliksestä, mutta jos ensi viikolla tähän aikaan olisi enemmän jo joulumielellä...

 

1. adventtina

Viikonloppu on mennyt laitellessa kotia jo hieman jouluisammaksi. Samalla yritän välttää liian monen asian kasautumista (=stressiä) viimeiselle viikolle, sillä väkisinkin sinne jää asioita hoidettavaksi. Tänään ehdin leipomaan joulun ensimmäiset joulutortut...tai pikemminkin joulukukat.

 

 

Joulutorttujen kaveriksi sopii tietenkin (kaupan) piparit ja glögi, joten samalla tuli glögikausikin korkattua.

Ensimmäisen adventin kunniaksi somistelin keittiön pöytää liinalla ja kynttilällä. Tunnelma oli valmis.

 

 

 

 

 

 

 

 

Meillä joulutorttuja syö vain isäntä, joten seuraavat tortut ajattelin  leipoa vasta jouluksi.

Itsenäisyyspäivänä leivomme perinteiset piparit ja todennäköisesti niitä saan tehdä vielä yhden satsin ennen joulua.

Joululeivonnaisissa meillä ei ole mitään yllätyksiä, sillä nämä suosikit tuntuvat toistuvan vuodesta toiseen.

 

 

 

 

 

 

 

Alkavalla viikolla on kolmen päivän työviikko, jonka jälkeen meillä on pieni loman tynkänen.

Sen jälkeen alkaakin kahden viikon "totaalirypistys", sillä  töissä on tiedossa juhlahumua ja oppilaiden arviointia eli työntäytteisiä päiviä.

Joululahjojen hankinta taitaa jäädä väkisin sinne viimeiselle viikolle ja joulun viimeistelyt kotona joulua edeltäville lomapäiville

Joskus toivoisin, että voisin valmistella joulua ihan rauhassa, mutta ainakaan vielä se ei toteudu...

 

 

 

 

 

Nyt ajattelin kuitenkin hiljentyä viettämään 1. adventtia.

Joulun odotus voi alkaa...

 

 

 

 

Kohti joulukuuta

Kulunut viikko on ollut aikataulullisesti melko kiireistä, mutta ei koskaan niin kiireistä etteikö ehtisi hieman fiilistellä tulevaa kuukautta. Viikonloppuna löysin kaupan  lehtihyllystä minulle hieman epätyypillisen joululehden...

Tämän vuoden joululehdet askarteluineen ja leivontaohjeineen eivät oikein innostaneet minua, joten valinta osui tähän ranskalais-romanttistyyliseen sisustuslehteen. Tyyli ei ole ihan omintani, mutta kauniit kuvat ja esineet puhuttelivat minua. Nyt olen muutaman iltana nautiskellut esteettisistä kuvista ja stailauksista. Mukavaa vastapainoa suht hektiseen arkeen...

 

 

 

Meillä joulua koristellaan tänä(kin) vuonna maltillisesti. Poika jo pyyteli kausivaloja huoneeseensa, joten viikonloppuna olisi tarkoitus aloitella.

Perinteisesti meillä vietetään pikkujoulua lauantaina, mutta koska isäntä kotiutuu hiihtoreissultaan yötä vasten, siirsimme pikkujoulun viettoa sunnuntai-iltaan.

Ja siitä meillä alkaa virallisesti joulun odotus, sillä silloinhan on myös 1. Adventti.

 

 

 

 

 

 

 

 

Jouluvalmistelut ovat minulla täysin alkutekijöissään. Yhtään lahjaa en ole vielä ostanut, enkä aio asian suhteen vielä panikoida.

Huomaan, että viime vuosina lahjojen osto on myös helpottunut. Sukulaislapset ovat sen verran jo kasvaneet/aikuistuneet, joten heitä ei enää "lahjota".

Lahjalistassa on enää vain lähisuku ja heidän pienet lapset. Oman lapsen kohdalla joululahjat eivät ole enää "lelukrääsää", vaan todellisia tarvelahjoja.

Lahjojen määrä on vuosien aikana merkittävästi vähentynyt, mutta ovat vastaavasti myös arvokkaampia.

 

 

 

 

Joulukuu on perinteisesti töissä (koulussa) kiireistä aikaa. Joulujuhlavalmistelut ja oppilaiden arvioinnit ovat vielä työn alla. Tässä kohtaa syyslukukautta alkaa ilmassa olla havaittavissa pientä kisaväsymystä sekä lapsissa että henkilökunnassa. Onneksi jo ensi viikolla on tiedossa pieni breikki, kun itsenäisyyspäivä ja sen jälkeinen perjantai ovat meillä vapaapäiviä. Nyt kuitenkin annetaan marraskuun vaihtua ja toivotaan, että joulumieli ehtii saavuttamaan meidän jokaisen...

 

 

 

 

 

Uusia aluevaltauksia

Vuoden kääntyessä kohti loppuaan, olen saanut kaksi mielenkiintoista sisustukseen liittyvää toimeksiantoa. Toinen on juhlakattauksen suunnittelu ja toinen valaistussuunnitelman tekeminen. Molemmat ovat ajankohtaisia aiheita, sillä tähän vuodenaikaan on paljon juhlia ja sen lisäksi elämme pimeimpiä aikoja, jolloin valaistuksen puutteet erityisesti korostuvat.

Molemmat toimeksiannot ovat minulle tavallaan uusia aluevaltauksia, sillä nämä ovat ensimmäiset ns. viralliset (=tilatut) suunnittelut, joihin minua on pyydetty.
Yhden kattauksen toteutin viime keväänä opiskelun yhteydessä Sataedun messuosastolle, mutta tämä tuleva on tehty jo ihan "omiin nimiin".
Olen ehtinyt hakemaan kattausideoita netin ihmeellisestä maailmasta ja jotain alustavia hahmotelmiakin on jo syntynyt.
Koska kyseessä on uudiskohde (keittiö), olen päättänyt, että kattaus tulee olemaan melko yksinkertainen ja selkeä.

Valaistusasioista minulla on kertynyt kokemusta vielä vähän ja ne ovat olleet osana jotain muuta suunnitelmaa.
Tässä toimeksiannossa valaistus on se todellinen ongelma, johon pyritään saamaan myös ratkaisu.
Hieman olen joutunut tekemään etukäteisvalmisteluja, jotta osaan ottaa riittävästi asioita huomion.
Maanantaina minulla on tapaaminen, jossa kartoitan asiakkaan todellisen tilanteen.





 

 

Kävin tänään katsastamassa paikallista valaisintarjontaa ja samalla kävin Pentikin liikkeessä hakemassa vähän kattausinspiraatiota.
Ihan näin runsasta tai värikästä kattausta en ole ajatellut tehdä, vaan suunnittelen käyttäväni enemmän luonnonmateriaaleja.
Ajattelin tehdä muutaman koekattauksen kotona, jolloin lopullisen suunnitelman toteuttaminen olisi helpompaa.
Voi olla, että projektia varten minun täytyy ehkä hieman askarrella tai kenties jopa leipoa.
Tästä tulette kuulemaan vielä lisää blogissani...

Molemmat toimeksiannot ovat mielenkiintoisia, sillä lyhyen yrittäjäurani aikana en ole tällaisia vielä tehnyt. Nämä suunnittelutyöt osoittavat sen, että sisustussuunnittelijaa voi pyytää avuksi kodin pieniinkin projekteihin, olipa kyseessä juhlien järjestäminen, huonekalun osto, verhojen valinta tai esim. seinien värin päättäminen. On tilanteita, jolloin on ihan järkevää ja perusteltua panostaa ammattilaiseen, jotta vältytään esim. mahdollisilta virheostoksilta.Väärän kokoisen sohvan ostaminen voi pitkällä aikavälillä harmittaa ja tulla jopa kalliiksi. Ei ehkä suoraan rinnastettavissa, mutta samasta syystä, käyn esim. n. kerran kuukaudessa kampaajalla leikkauttamassa tai värjäämässä (nykyään harvemmin) hiuksiani tai huollan autoni autokorjaamolla. Nyt haluaisinkin tiedustella, missä asioissa sinä voisit käyttää sisustussuunnittelijan apua?

Viikonloppuna työstän molempia töitä ja ehkä maltan jossain välissä vähän rentoutuakin.

 

 

Oikein leppoista viikonloppua kaikille!

 

 

 

 

 

 

Se on siinä!!!!

...nimittäin tutkintotodistukseni. Melkoisen tiukan opiskeluvuoden jälkeen posti toi vihdoin valmistumispaperini. Nyt ole ihan virallisesti  "Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen osaamisalan artesaani" ja voin hyvällä omalla tunnolla kutsua itseäni sisustussuunnittelijaksi.

 

 

Vuosien aikana minulle on kertynyt jo kolme tutkintoa (kaikki opetus-ja kasvatusalalta), mutta tämä viimeisin on sitten jo ihan jotain muuta. Tällä hetkellä olotila on edelleen hieman epätodellinen. Tätä ei meinaa oikein uskoa todeksi, vaikka tuossa on ihan selvästi mustaa valkoisella ja oikein virallisilla leimoilla varustettuna. Pitkäaikainen jahkailu ja opiskelupäätöksen tekeminen on saanut onnellisen päätöksen.

 

Olen aina ollut hyvin koulutusmyönteinen. Pidän itseni kehittämisestä ja tämän uuden (sisustusalan) myötä olen innostautunut jälleen opiskelemaan.

Muutaman vuoden takainen vuorotteluvapaa ja Sisustusakatemian tarjoama koulutus olivat minulle jonkinlainen lähtölaukaus tälle kaikelle.

Hurahdin sisustamiseen oikein kunnolla ja sillä tiellä olen edelleen.

 

 

 

 

 

 

Sisustusakatemian jälkeen olen kouluttanut ja kurssittanut itseäni useaan otteeseen ( esim. Sketchup alkeis- ja jatkokurssi sekä Vanhan talon sisustuskurssi). Suunnitelmissa olisi vielä hankkia mahdollisesti lisäkoulutusta valaistuksen suunnitteluun ja julkitiloihin. Aikaisemmat opinnot ja kurssit täydensivät mukavasti artesaaniopintojani ja sain tutkinnon tehtyä tiivistetysti n.vuodessa. Näyttötutkintoja suoritin kaiken kaikkiaan seitsemän kappaletta ja ne olivat laajuudeltaan melko laajoja. Opintojani henkilökohtaistettiin ja mielestäni sain tehdä sellaisia näyttöjä, jotka hyödynsivät minua sekä ammatillisesti että yrittäjänä.

Opiskeluni on vaatinut päättäväisyyttä, itsekuria ja melkoista aikatauluttamista sekä opettajantyössäni koulussa että myös kotona. Viimeisen vuoden aikana vapaa-aikaa ei ole juurikaan ollut ja muutaman kerran mietin, oliko opiskelussani mitään järkeä. Nyt taaksepäin katsoessani voin todeta, että oli. Rahallisesti opiskeluvuosi ei rikastuttanut minua, mutta sen sijaan olen saanut uusia ystäviä, työkokemusta ja ammattitaitoa eli sellaisia rikkauksia, joita ei voi edes rahalla mitata. Opiskeluni on vaatinut myös perheeltäni joustoa ja ymmärrystä, mutta hyvin tästä vuodesta selvittiin. Yhdessä.

Tutkintotodistus hyppysissäni voin olla tyytyväinen saavutukseeni ja suunnata katseet eteenpäin.

Oman kokemuksen syvällä rintaäänellä voin suositella aikuisopiskelua lämpimästi ihan jokaiselle.

Paljon se ottaa, mutta paljon se myös antaa...vaikkapa uuden ammatin.

 

 

 

 

 

 

 

Käymistilassa

Tässä on nyt hetken aikaa saanut nautiskella suhteellisen kiireettömästä arjesta. Opiskelut sain päätökseen noin kuukausi sitten ja työrintamallakin on ollut hetken rauhallista. Olen nauttinut olotilastani ja on ollut kivaa, kun on ollut ihan oikeasti vapaa-aikaa. Se, että on ollut enemmän aikaa, on antanut aikaa myös pohdiskeluille...

Työssäni erityisopettajana elämme mielenkiintoisia aikoja, sillä ensi lukuvuonna muutamme täysin uuteen kouluun. Meidän erityiskoulumme siirtyy saman katon alle kahden muun pienen alakoulun kanssa ja tiedossa on paljon uusia haasteita. Uuteen toimintakulttuuriin ja avoimeen oppimisympäristöön sopeutuminen ei välttämättä käy ihan helposti. Vaikka olen jossain määrin uudistusmielinen, koen hetkittäin pientä epävarmuutta. Olen samalla sekä varovaisen innostunut että epäileväinen. Välillä huomaan pohtivani, onko minusta siihen työhön...tai vielä tarkemmin ajateltuna, haluanko tehdä edes sitä?

Ja nyt ei saa ymmärtää väärin, sillä pidän erityisopettajan työstäni todella paljon.


 

Sitten on tämä toinen (sivutoiminen) työni, sisustussuunnittelu. Yksi tavoitteestani täyttyi, kun sain tutkintoni tehtyä valmiiksi, mutta miten tästä eteenpäin? Yritykseni S T A I L I A M O on ollut perustamisesta lähtien enemmänkin harrastus, mutta siihenkin pitäisi pystyä panostamaan enemmän. Minun pitäisi tehdä enemmän asiakashankintaa (ja mainostaa), mutta aika ja taidot eivät tällä systeemillä oikein riitä. Ajatuksissa siintää yrittäjäkurssin käyminen (ehkä jopa yrittäjän ammattitutkinto) ja mahdollisesti lisäkoulutuksen hankkiminen julkitilasuunnittelun puolelta. Olen tullut siihen tulokseen, että jotain vähän isompaa ja konkreettista pitäisi tehdä, jotta tässä olisi jotain järkeä...



 

Olen jo pitemmän aikaa pohtinut myös työuraani ja ammattipolkuani. Vahvasta opettajataustastani johtuen olen miettinyt sen hyödyntämistä. Voisinko toimia kouluttajana tai kurssittajana esim. 2. asteen oppilaitoksessa vaikkapa tuntiopettajana ("asiantuntijana") joko kasvatus-ja opetusalaan liittyen tai jopa sisustusalalla? Vai, uusimpana ajatuksena, alkaisinko pitämään "kommunikaatiokerhoja" alle kouluikäisille?  Koen, että minulla on paljon osaamista (ja vahvuuksia), mutta en osaa hyödyntää sitä. Turha vaatimattomuus tässä kohtaa ei ole mikään hyve, vaan heikkous...

Yhteenvetona voidaan todeta, että olen ammatillisesti eräänlaisessa käymistilassa. Asiat saavat kuitenkin kypsyä rauhassa ja luultavasti tässä prosessissa alkaa jossain vaiheessa jotain tapahtua. Käymistila ei  tällaiselle ihmistyypille taida oikein sopia, mutta nyt se on välttämätöntä. Minulla on luultavimmin jonkinasteinen "positiivinen ammattikriisi". Jos Luoja suo, työvuosia on edessä vielä sellaiset 15 vuotta, joten ehtisi tässä vielä tekemään ja kokemaan vaikka mitä...

Näillä ajatuksilla kohti uutta työviikkoa!