Päiväkirjamerkintöjä ihan tavallisen, keski-ikäisen naisen elämästä, yhdessä lapsen ja metsämiehen kanssa...
keskiviikko 11. helmikuuta 2015
On päiviä...ja on päiviä
Vaikka omasta mielestäni kuulun suhteellisen positiivisten ihmisten joukkoon, on meikäläiselläkin välillä niitä huonompia päiviä. Tähänkin viikkoon on mahtunut sekä hyviä että huonoja päiviä, pääsääntöisesti kuitenkin niitä hyviä.
On päiviä, kun mikään ei onnistu, kaikki "ketuttaa" ja mieluummin menisi kotiin, möllöttäisi vaan peiton alla, eikä puhuisi kenellekään mitään. Ja on päiviä, kun mikään tai ketään ei onnistu pilaamaan hyvää oloa. Meillä naisilla mielialat ja-vaihtelut ehkä himpun verran laajemmalla skaalalla ja vaihteluvälillä kuin miehillä. Sellaista tämä elämä vain on.
Ehkä edessä häämöttävä loma vaikuttaa omiin fiiliksiini ja en meinaa enää jaksaa oikein rutistaa, sitä vähäistäkään. Töissä meillä on melkein normaalia arkipäivän "säätämistä". Tällä viikolla tätä säätämistä on ollut jo ihan riittävästi...ja ehkä vähän enemmänkin. Pienikin juttu meinaa olla vähän liikaa ja hurtilla huumorilla yritetään puskea päiviä läpi. Onneksi minulla on hyvä työtiimi!
Tällä viikolla isäntä on ollut meidän arjessa normaalisti mukana (ei siis työreissuilla) ja ehkä sekin on edesauttanut, että ei ole tarvinnut tsempata eikä jaksaa täysillä ihan joka minuutti. Meidän arki on kieltämättä ihan "normihelppoa", mutta toisen läsnäolo ja hommien jakaminen auttaa kummasti tässäkin. Nyt olisi vielä muutama päivä kärvisteltävää...
Tämän yleisen ruikutuksen voisi kiteyttää yksinkertaisesti toteamalla, että ehkä olen vain loman tarpeessa!
maanantai 9. helmikuuta 2015
NORMCORE
Olen jo pitkään miettinyt, miten nimeäisin sisutustyyliäsi ja viikonloppuna DEKO-lehteä lukiessani silmiini osui tämä Normcore-tyyli...ja se kolahti heti. Olin löytänyt tyylini niin sisutuksessa kuin pukeutumisessakin. Olen trendikkäästi "tavis".
En ole todellakaan yhden tyylisuunnan kannattaja, vaan pikemminkin sellaista sopivasti coctail-tyylisen sisutuksen kannattaja (olisikohan se trendityylille hyvä nimitys?) Tällekin taitaa olla hienompi nimitys - kerroksellisuus...
Normcorea suosiva sisustaja hankkii tavallisia, yksinkertaisia ja konstailemattomia tuotteita. Normcore -sisustaja sisustaa siis simppelisti...ja ilmeisesti myös tavanomaisesti. Ei välttämättä kuitenkaan tylsästi. Vai?
Ja tämä sama tyyli passaa oikein mainiosti myös pukeutumistyyliini. Vuosikausi pukeutumistyylini on ollut melko samanlaista; selkeälinjaista, joskus raidallista tai pilkullista, pääsääntöisesti kuitenkin yksiväristä (perusvärejä). Tyylini on enemmänkin käytännöllistä, ehkä jopa yllätyksetöntä. Vaatteeni löydän ihan tavallisista kaupoista (Lindex, Seppälä; Aleksi13 tai paikallisista vaateliikkeistä) ja suosikkimerkkejäni ovat mm. Fransa ja Esprit. Vaatekaapissani tapahtuu pientä vaihtumista vain sesongin mukaan...ja harvoin.
Se tässä asiassa on kaikkein hauskinta, että nyt tällä tavanomaisella sisustamisella ja (pukeutumis)tyylillä on ihan oma hieno nimi :D ... Olen siis trendikäs!
sunnuntai 8. helmikuuta 2015
Leivontahaaste
Ulkona on ollut koko yön melkoinen talvimyrsky, eikä ulkoilu houkuta näillä keleillä ollenkaan. Aamuksi suunniteltu juoksulenkki vaihtuu leivontahetkeksi keittiössä. Jos illemmalla uskaltautuisi jo lenkille...
(kuva K-kaupan sivuilta)
Meillä on jääkaapissa muutama purkki maustettua rahkaa ja ensi ajattelin tehdä niistä rahkajälkiruoan. Kypsyttelin ajatusta hetken aikaa ja sainkin päähänpiston tehdä kääretortun rahkatäytteellä. Kääretortun leipomisesta onkin kulunut aikaa melkoisesti...hmm...
(Kuva Valio.fi sivuilta)
Niinpä googletin ja päädyin Valio.fi-sivuille. Siellä oli useampikin ohje ja päädyin peruskääretortun ohjeeseen. Hakusanalla olisi löytynyt myös ns. helppo kääretorttu, mutta nyt osaan jo varoa näitä "helppoja" reseptejä.
(kuva Valio.fi sivuilta)
Kaikki tarvittavat aineet pitäisi löytyä keittiö kaapista, joten eiköhän tässä oteta leivontahaaste vastaan ja ruvetaan hommiin!
Kuvan tapaiseen lopputulokseen en varmasti yllä, mutta parhaani kuitenkin yritän!!
Kuvan tapaiseen lopputulokseen en varmasti yllä, mutta parhaani kuitenkin yritän!!
Olen kaiken kukkuraksi luvannut tehdä vielä pojalle vohveleita eli tämä päivä taitaa mennä meikäläisen kohdalla ei-niin-tyypilliseen- tapaan keittiössä. "Lycka till vaan" itselleni :D
lauantai 7. helmikuuta 2015
Pojan huoneessa
Vaihteeksi pieni sisustuspostaus siivous-urakan päätteeksi. Eilen vielä manailin puuttuvaa siivousenergiaa, mutta yön jälkeen tilanne oli jo aivan toinen. Enkä tyytynyt pelkästään vain siivoamaan, vaan kävin siivouspuuskassani käsiksi pojan huoneeseen vähän perusteellisemmin. Pojan huoneessa ei ole tapahtunut mitään mullistavaa kalusterintamalla tai muutenkaan. Tänään pöytä ja sänky vaihtoivat hieman asentoa ja näin huoneeseen saatiin taas mukavaa pientä vaihtelua...
Kirjoituspöytä oli ennen hyllyjen alapuolella, nyt käänsin sen toiselle seinustalle. Sänky oli ollut jalkopääty ovelle päin. Nyt sekin muljattiin "kyljelleen". Poika vähän protestoi muutosta, mutta tämä äiti jyräsi tahtonsa läpi.
Huone tuli imuroitua jälleen kunnolla... ja pyyhittyä pölyjä. Kausivalot saivat jäädä vielä tunnelmavaloiksi verhoon roikkumaan.
Näitä kuvia katsellessa huomaa, että huone on jonkinlaisessa käymistilassa...
Pojan huone on meidän talossa viimeinen huone, jota ei ole laajennuksen jälkeen rempattu. Seinät kaipaisivat ehdottomasti uutta tapettia (nekin on jo hankittu ajat sitten). Nyt seiniin voi surutta kiinnittää mitä vain. Remontti-inspiraatiota siis odotellessa...
Pojan huone pysyy yllättävänkin siistissä kunnossa. Minä teen täällä yleissiivouksen n. kerran viikossa ja nuo säilytyslaatikot pitävät sisällään melkoisen määrän roinaa (pelejä, legoja yms.) poissa silmistä. Aktiivisin leikki-ikä alkaa olla meillä takanapäin ja tärkeintä huoneessa taitaa olla se, että tänne mahtuvat kaverit pelaamaan Playstationilla. Läksyt tehdään ruokahuoneen pöydällä, vaikka omassa huoneessa on työpöytä hankittuna sitä varten.
Innostuin aamulla todellakin siivoamaan ja isona apuna imurinvarressa heilui isäntä. Saimme kuin saimmekin huushollin puhtaaksi juuri ennen, kuin pojan piti lähteä hallille valmistautumaan jääkiekkopeliin. Minä kuntoilin/kävelin toiselle puolelle kaupunkia hallille katsomaan peliä ja sen jälkeen lähdimme käymää vielä pizzalla. Lauantai-illan voikin pyhittää tästä eteenpäin löhöämiselle...onpa ollut hyvä päivä.
perjantai 6. helmikuuta 2015
Viikonlopun lukupaketti
Viikolla tuli useampi sisustuslehti postilaatikkoon. Näitä en ole ehtinyt kuin hieman päälisin puolin silmäilemään ja nyt toivon, että tämän viikonlopun aikana ehtisin niitä ihan kunnolla lukemaankin.
Kotona olisi tavanomaiseen kotitöitä odottamassa. Koko huusholli pitäisi siivota, pyykkiä pestä jne., mutta jotenkin koko ajatus tällä hetkellä vähän tökkii. Ajattelin olla itselleni armollinen ja pyhittää tämän perjantain kuitenkin itselleni ja perheelleni.
Postaustahtini on tällä viikolla ollut jostain syystä hidasta. Isäntä on ollut työreissussa, joten päivät ja illat ovat olleet sopivasti aikataulutettuja. Illan päätteeksi olen mieluummin tehnyt villasukkaa kuin istunut koneen äärellä. Innostuin villasuksista sen verran, että pojalle on jo toinen villasukapari valmistumassa.
Nyt olisi komeat ulkoilukelit; aurinko paistaa ja on yli neljä astetta lämmintä. Tiet ovat melkoisen liukkaat, mutta jaksaiskohan sitä lähteä tänään vielä juoksulenkille...? Ehkä.
Näissä mietteissä viikonlopun viettoon!!!!
tiistai 3. helmikuuta 2015
Tavallinen tiistai
Alkanut viikko on sujunut hyvinkin tavanomaisissa merkeissä. Eilen kunnostauduin töiden jälkeen viemällä oman ja naapuruston lapsia toiselle puolelle kaupunkia pulkkamäkeen. (Vuoden äiti- palkinto on jo melkein myönnetty minulle...?!) Siinä tämän viikon ekstraohjelmat ovat olleetkin. Muuten on ollut hyvinkin tavanomainen (alku)viikko.
Tiistaisin meidän perheen, useimmiten minut, ohjelmoi hyvin pitkälle pojan aikainen jääkiekkotreeni. Töihin en voi jäädä pitkäksi aikaa, sillä poika kotiutuu iltiksestä jo ennen kolmea. Kotona suoritetaan pikainen läksyjen tarkistus (tai niiden suorittaminen loppuun), pikatankkaus (yleensä banaani, tänään oli vielä pikku korvapuusti) ja sitten onkin siirtyminen hallille hyvissä ajoin ennen neljää.
Jääkiekkotreenien aikana ehdin yleensä suorittamaan vakiokävelyreittini (kesto n. 50 min), jonka jälkeen tulemme kotiin. Kotona on tiedossa varustekassin tyhjentäminen ja ruokailu. Usein poika lähtee vielä vähäksi aikaa koulukaverin luokse. Sieltä sitten kotiudutaan seitsemän jälkeen. Käymme vielä koko perheen voimin saunassa ja iltatoimien jälkeen tämä talo alkaa hiljentyä, nuorimmaisesta alkaen....
Meillä nämä tiistairutiinit toistuvat lähes samanlaisena viikosta toiseen. Tässä kohtaa voi jo sanoa, että pojan harrastusten myötä tähän arkeen on tullut ihan oma aikataulu. Oma harrastaminen ei ole tällä hetkellä niin säännöllistä, silloin harrastan (lenkkeilen ja kävellen), kun koko perheen aikatauluihin sopii...ja jos jaksan! Tämän hetkiseen elämäntilanteeseen ns. säännölliset liikunnat (esim. jumpat) eivät oikein sovi. Liian paljon järjestettävää, sumplimista ja sopimista. Liian sitovaa ja stressaavaa. Omaehtoinen liikkuminen on tällä hetkellä se MINUN JUTTUNI, jonka olen vihdoin ja viimein itsekin oivaltanut.
Ja koska tämä viikko on ollut hyvin tavanomainen, kuvauskohteeksi valikoitui tiistain alkuillan tunnelmaa olohuoneesta. Poika on naapurissa, isäntä on jalostamassa sitä "potkukelkkapeuraa" pienempään ja pakastettavampaan muotoon ja minä istun tietokoneella. Kovin on rauhallista tällä hetkellä...
sunnuntai 1. helmikuuta 2015
Katseet kohti kesää!!!
Se olisi sitten jo helmikuu!!!Lumituiskun keskellä on hyvä suunnitella jo tulevaa kesää. Isäntä varasi kuluneella viikolla meille matkan Espanjaan, Torreviejaan.
Olemme olleet samaisessa paikassa yhdeksän vuotta sitten, odottaessani poikaamme. Silloin vietimme siellä uuden vuoden, nyt matkan ajankohta on kesällä. Ja varmasti tiedossa hieman erilainen matka...;)
Paikka on näiden vuosien aikana taatusti muuttunut ja paljon. On mielenkiintoista käydä siellä taas. Isännän tutulla on siellä lomahuoneisto, jota me saamme vuokrata edulliseen hintaan. Lentoliput mies varasi yhtenä iltana nojatuolissa istuessaan ja samalla tuli varattua vielä auto. Tämä on nykyisin niin kätevää.
Pojan jääkiekkokaverilla on siellä myös loma-asunto ja he sattuvat olemaan paikan päällä samoihin aikoihin. Olemme alustavasti sopineet että näkisimme lomamme aikana . Meidän loma-asuntomme läheisyyteen on rakennettu muutama vuosi sitten iso kauppakeskus, jossa kuulemmma saa ajan hyvin kulumaan ( ja ilmeisesti myös rahat!). Lasta ajatellen siellä on myös huvituksia/ajanvietettä joka lähtöön. Viime vuodesta innostuneena täytyy meidän käydä ainakin minigolfaamassa ja autoilemassa. Torreviejassa on myös kuvassa oleva Aqua Park...ehkä vierailemme sielläkin...
Kun ikkunasta katsoo ulos, ei täällä olla ihan kesälomafiiliksissä. Lunta on tullut reippaanlaisesti ja lisää näyttää tulevan. Kahden viikon päästä lomaillaan jo hiihtoloman merkeissä ja nyt ei taida olla täälläkään lumesta puutetta. Taidanpa tästä lähteä ulkoilemaan eli lumitöihin...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






