Stailiamo

lauantai 30. marraskuuta 2013

Pikkuisen joulun tunnelmia



Ei lähdetty sitten mökille. Tänään on laitettu kotia kuntoon sekä pikkujoulua varten että vähän sitä isoa jouluakin. Tein aamulla jo koko talon imurointikierroksen ja pyyhin pölyt. Lisäksi virittelin lisää valosarjoja  ympäri huushollia.






Tämä kranssi oli viime vuonna pois käytöstä, mutta tänä vuonna olin ajatellut ottaa se jälleen käyttöön. Tämä valokranssi on ollut seinällämme jo pari viikkoa ja pidän sen tunnelmasta erityisen paljon.
 
 
 
 


Asetelma pianon päällä ei ole enää tämän näköinen. Se on viikkojen aikana muuttunut muutamaan otteeseen, tänään viimeksi siirtelin vielä valotalon pojan huoneeseen ja asettelin kaksi kynttilänjalkaa tilalle.
 





Meillä vietetään tänään perinteisiä pikkujouluja oman perheen kesken. Tästä on todellakin tullut meidän pikkuperheen traditio, sillä sekä minun että isännän perheessä tälläisiä ei ole ollut tapana viettää..
 
 
 
 


Meillä juhliminen on pienimuotoista ja tapoihin kuluu, että käymme porukalla saunassa ja sinä aikana tonttu käy salaperäisellä tavalla tuomassa pikku paketit kuusen alle.
 
 
 
 
 
 
 
 
Huomenna alkaa joulukuu ja tiedän ainakin yhden tästä perheestä, joka ei jaksa huomenna nukkua pitkään. Mutta nyt lähdemme käymään saunassa ja jännitämme, tuleeko se tonttu tänäkin vuonna...
 
 
 
 Koti on jo valmiina pikkujoulun viettoon!
 
 
 
 
 
 
 
 
 

perjantai 29. marraskuuta 2013

Uusin "villitys"?


Iltojen pimetessä ja lämmityskauden pidentyessä meillä on alettu hyötykäyttää takkaa enemmänkin. Muutamana iltana meidän miespuoliset perheenjäsenet ovat innostuneet grillaamaan makkaraa takassa.



 
 
 Tässä poikamme valmistaa itselleen iltapalaa. Omatoimisuus kunniaan!





Ja isä(ntä ) seuraa perässä...
 
 




Eikä muuten ole mitä tahansa kaupan makkaraa, vaan ihan ehtaa riistamakkaraa. Todella hyvää ja maukasta, eikä mitään B-luokan tavaraa.



Tätä villitystä on nyt harrastettu epäsäännöllisen säännöllisesti muutamana iltana. Ajanvietteenä tämä on mukavaa; ei tarvitse lähteä erikseen retkelle ja sytyttää nuotioita vaan voi nauttia nuotion hehkusta (ja siitä makkarasta) siististi sisätiloissa. Eihän tämä nyt kunnon nuotiomakkaraa voita, mutta kumminkin.



Vihdoin on viikonloppu ja valtakunnassa kaikki hyvin. Vähän on ns.takki tyhjä kuluneesta työviikkorupeamasta, mutta olen sentään hengissä. Tänään juhlistettiin pikkujoulua jo töissä oppilaiden kanssa ja pojalla oli sekä koulussa että iltiksessä samanmoista meininkiä.

Tämä viikonloppu on siitä harvinainen, ettei pojalla ole minkäänlaista jääkiekkoaktiviteettiä. Meillä oli vähän suunnitelmissa lähteä vielä viettämään pikkujouluviikonloppua mökille, mutta sen toteutuminen on vielä hieman epäselvää. Tunnustellaan fiiliksiä...ja ainakin noita kelejä. Ja jos ei mökille mennään, niin viritellään pikkijoulut täällä kotona.

Tänään ei todennäköisesti grillata makkaraa, mutta glögikattilan taidan pistää lämpenemään puuhellalle. Kotona on tällä hetkellä hiljaista, sillä isäntä on vielä mökkireissulla ja poika lähti naapuriin kaverille. Nyt nautiskelemaan!





torstai 28. marraskuuta 2013

Hetken huili


Nyt voin hetkeksi hengähtää.Sain kun sainkin tällä viikolla rutistettua itsestäni sellaista energiaa, että syksyn suururakka valmistui tänään. Se vaati kyllä vaihteeksi pitkiä päiviä ja vähän unettomia öitäkin, mutta nyt voin pitää pienen huilin...ennen seuraavaa työrupeamaa, joka onkin joulutodistusten kirjoittaminen.





Olo on todellakin helpottunut. Tekemättömien töiden lista lyheni huomattavasti.






Olen ajatellut, että tänä vuonna joulu saa tulla hieman pienemmällä vaivalla. Kodin koristelussa ajattelin pitää matalaa profiilia. Laittelen muutamat vakiokoristeet, lisäilen muutamat jouluvalosarjat ja jos oikein innostun, voin muutamasta huoneesta vaihtaa tekstiilit talvisempaan. Mitään uutta (jouluista) en ajatellut tänä vuonna hankkia.
 



 
 
Joululahjat ovat vielä hankkimatta, mutta niiden hankkimisessa yritän pysyä kohtuudessa. Minusta lahjojen miettiminen ja antaminen on mukavaa touhua... se ostaminen tässä onkin se stressaavin osuus. Muutama lahja kuitenkin on mietittynä jo valmiiksi.
 
 
 
 
Joskus "ennen vanhaan" minä olin todella innokas askartelija. En tiedä mitä tälle harrastukselleni on tapahtunut. Keräilen kaappeihin ja nurkkiin kaiken maailman askartelutarviketta, mutta mitään jalostuneempaa niistä ei synny. Viimeisin hankintani ovat olleet mustat mehupillit ja niistä olen ajatellut väkertää trendikkään himmelin. Olen joskus aikoinani tehnnyt himmelin, eikä minulla ollut edes valmista mallia. Muistaakseni himmelin teko oli suhteellisen helppoa hommaa vai kultaako aika sittenkin muistot?
 
Joko minulla ei ihan oikeasti ole aikaa (tai jaksamista)... tai sitten minulla on ollut itsestäni harhaluuloja, mutta askartelutarvikkeet ovat saaneet olla hyvinkin rauhassa. Innostun aina ostamaan askartelulehtiä ja haen inspiksiä niistä, mitä kaikkea halauaisin tehdä...
 
 
 
Tai ehkä olen tässä(kin) asiassa pitänyt hetken huilia.
 
 
 
 
 
 
 
 
 

tiistai 26. marraskuuta 2013

Tiistaina

Viikko on kohta taas puolessa välissä ja tällä on touhotusta tasaisesti. Eilen olin syyskauden viimeisessä ohjatussa Latinossa, joten nyt on yksi "pakollinen meno" vähemmän. Tasaisin väliajoin marmatan täällä blogissani tästä ainaisesta kiireestä ja nyt yritän suhtautua siihen hieman uudella tavalla. Ruuhkavuosi-muotisanasta en suostu puhumaan, koska tälläistä minulla on ollut melkeinpä aina. Nyt yritän tsempata itseni ja puristaa työasiat pois päiväjärjestyksestä. Jopa niin, ettei niitä enää olisi enää viimeisellä työviikolla. Siinäpä tavoitetta.





Tänään olin suhteellisen tehokkaalla tuulella töissä ja jatkoin samalla vaihteella täällä kotona. Minun perusvikani on, että siirrän tehtäviä helposti aina seuraavalle päivälle (tai "hamaan tulevaisuuteen"). Tänäänkin ajattelin, etten olisi millään jaksanut aloittaa yhtä työhommaa enää kotona, mutta pakotin itseni koneelle ja nyt se on melkein kokonaan tehty. Huomasin vain, että väsyneenä on hyvä jossain vaiheessa lopettaa, joten siirsin lopun hienosäädön huomiselle...ja työpaikalle. Asia kuitenkin eteni huomattavasti eteenpäin.
 
 
 



Meillä kotona(kin) pakkaa jäämään näitä asioita roikkumaan. Meillä on liesituuletin ollut jonkin aikaa epäkunnossa ja mies kävi jo ostamassa uuden. Meillä ei mikään tapahdu nopeasti, joten tämäkin asia on jäänyt odottamaan "parempia aikoja". Samalla kun liesituuletin menee vaihtoon, korjaamme vanhan vesivahingon katosta.Viikonloppuna saimme vanhan tuulettimen irroitettua. Tänään mies innostui vähän suunnittelemaan ja mittailemaan keittiössä. Homma alkaa uhkavasti siis edistyä.
 
 
 
 


Sisustusrintamalla on muuten melko hiljaista. Olen ripustellut muutamia kausivaloja (jotkut kutsuu niitä myös jouluvaloiksi), mutta siinä oikeastaan kaikki. Nämä postauksessa olevat pärekorit siirsin olohuoneeseen ja isommassa säilytetään tällä hetkellä torkkupeittoja. Lankakori on saanut olla koko syksyn ihan rauhassa...
 
 
 




Kipaisin tänään töiden jälkeen Kodinonni-sisustusliikkeessä hakemassa heidän 20-vuotisjuhlajulkaisunsa ja ajattelin tänään vielä ehtiä selaamaan sitä.Täällä alkaa kohta iltatoimet ja itsekin saa aloittaa rauhoittumisen. Eiköhän tämä tästä taas...ja huomenna uusi päivä!
 
 
 
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Jotain uutta


Viime viikonlopun auringonpaisteessa innostuin kuvaamaan meidän kotinurkkia enemmänkin. Meille kotiutui runsas viiko sitten uusi esine. Bongaatko kuvasta?



 
 
Miehelle kerääntyy Finnairin Plus pisteitä ja aina välillä me istumme miettimään, mitä niillä pisteillä voisi hankkia kotiin. Jotain pientä ekstraa, mitä ei ihan heti raski kuitenkaan normaalisti ostaa. Tällä kertaa minä sain esittää pyynnön... ja mies vielä hyväksyi sen! 
 
 




Meille hankittiin tämä Kanto. Sehän on tarkoitettu puukoriksi tai yleensä joksikin säilyttimeksi. Ensimmäisen tehtävän se sai toimia sisustuslehtien säilytyspaikkana olohuoneen nurkassa.
 
 
 
 


Kanto on ollut minun hankintahaaveissani jo pitemmän aikaa, joten tämä taisi olla minun ennen aikainen joululahjani.
 
 
 


Tässä on jotain niin ajatonta ja konstailematonta. Sopii meidän(kin) sisustukseen oikein hyvin.





Viikonlopun jälkeen tämän käyttötarkoitus kuitenkin muuttui. Mies oli sitä mieltä, että lehtien säilytyskoriksi tämä on liian kallis...ei nuo miehet ymmärrä kyllä yhtään mitään! Nyt se toimii siinä alkuperäisessä tehtävässään eli puunkantokorina. Ja hyvin toimiikin.
 
 
 
 
Eilen valitin vielä toimettomuutta, mutta kyllä kunnon yöunet ovat tehneet tehtävänsä. Tänään oloni on ollut jo energisempi ja olen saanut tehtyä muutaman työasian jo pois tekemättömien töiden listalta. Ensi viikolla luvassa suhteellisen "normiviikko", jos silloin rykäisisi työhommia vielä vähän lisää. Melko levollisin ja levännein mielin suuntaan tulevaan työviikkoon.
 
 
 
 
 
 

lauantai 23. marraskuuta 2013

Tasausta


Olin loppu viikolla Helsingissä työn velvoitamana ja eilen perjantaina kävin vain kääntymässä kotona, silla illalla oli vielä työpaikan pikkujoulut. Olin kotona vasta tänään eli nukkumassa klo 01.00. Olipa mukava olla kotona taas!




 
Tämä päivä onkin mennyt tasaamisessa loppu viikon härdellistä. Mitään järkevää en ole saanut aikaiseksi ja kotona olen muistuttanut jonkinlaista zombia. Aamupäivällä oli pientä yritystä tehdä jotain; purkasin reissukassini ja pyykkäsi vähän. Puolelta päivin söimme  ja sen jälkeen lähdin pojan jääkiekkopeliin. Iltapäivällä erehdyin otamaan nokoset ja nyt tuntuu, etten ole herännyt ollenkaan...
 
 


 
Tänään on ollut hieno sää, mutta valitettavasti olen nauttinut siitä vain sisäisesti. Nämäkin valokuvat ovat viime viikonlopulta, mutta tunnelma on sama kuin tänään. Ihana valoilmiö!
 
 




Tämän päivän osalta olen jo luovuttanut, enkä ajatellut tehdä enää mitään ihmeellistä. Nautin siitä, että olen kotona ja perhe on jälleen koossa. Perheen miehet seuraavat Liigan peliä telkkarista ja pelaavat samanaikaisesti olohuoneessa, minä taas haahuilen täällä blogimaailmassa.
 
 
 



Tein näistä tuikuista jonkin aikaa sitten postauksen ja olen vieläkin niin tyytyväinen ostoksiini. Näistä "blig-blig"-tuikusta on iloa sekä iltaisin että päivisin. Auringon säteiden osuessa näihin ne ovat kuin isoja timantteja.
 
 
 

 
Marraskuun viimeinen viikko alkaa ensi viikolla ja minun sisälläni muhii pieni stressinalku. Koulutuspäivillä minulle jäi mieleen (monen muun asian lomassa) toteamus, että opettajan työ on myös eräänlaista urakkatyötä. Urakat painottuvat molempien lukukausien loppuun, jolloin töitä on paljon. Tiedostan ja olen jopa tottunutkin tähän, mutta silti työpaineet alkavat vaikuttamaan minuun...enemmän tai vähemmän. Odotan itseltäni jonkin sortin "ryhtiliikettä, jotta saisin tämän lukuvuoden tehokkaasti pakettiin ja mielellään hyvissä ajoin ennen joulua...mutta tänään en jaksa miettiä työasioita tämän enempää, joten...
 
 
Leppoista lauantaita!
 
 
 
 
 

tiistai 19. marraskuuta 2013

Fiilistelyä...


Olen ollut jo useamman vuoden ilman soittopeliä. Olen meidän perheessä joulumusiikin suurin fanittaja ja musiikin kuuntelua on jäänyt vähäiseksi tuon "puutoksen" takia. Nyt tähän asiaan on tullut korjaus.



 
Viime viikolla bongasin kodinkoneliikkeen mainoksesta oheisen soittovehkeen. Tämä ei ole mikään hifiluokan laite, mutta tehoja täytyy olla kuitenkin riittävästi. Kriteerinä olivat myös pieni koko ja (yllätys,yllätys!) valkoinen väri.
 
 
 
 

 
Pakettiin kuului myös kaukosäädin. Itse laite on hyvinkin simppeli käyttää ja varmasti hinta-laatusuhteeltaan hyvä. Kelpaa minulle!
 
 



Aloin heti vaadittujen kytkentöjen jälkeen soittaa joululevyjäni. Ehdoton no. 1 on Celin Dionin joululevy. Levy on jo vanha, sillä kannessa on hintalappu, jossa on markka-hinta...hih,hih...nostalgiaa.
 
 

 
 
 
Tässä kuvassa on kolme eniten soitettua joululevyäni. Kokoelmiini kuuluu (työn velvoittamana) myös epämääräinen kasa lasten joululaululevyjä. Niitä en kuitenkaan kovin paljon soittele vapaa-aikanani.
 
 
 
 
Täällä siis joululaulut raikaa ja fiilistellään. Huomisesta lähtien tässä taloudessa on (ainakin joulumusiikin osalta) hiljaisempaa, koska lähden huomenna aamulla Helsinkiin. Mies jää pyörittämään arkea ja minä otan hieman "etäisyyttä". Miestä varten olen kirjoittanut vähän muistilistaa ja muutakin ohjeistusta. Luulenpa, että täällä miehet vain nauttivat, kun en ole sohlaamassa...:)
 
Seuraavaksi oliskin vuorossa vaatteiden silittelyä ja laukun pakkaamista. Mukaan aion ottaa myös kamerani, jos vaikka matkalta löytyisi jotain kuvattavaa. Paluu on vasta perjantaina. En ehdi silloin bloggailemaan, koska minun täytyy singahtaa vielä työpaikan pikkujouluun.
 
 
 
Nyt katson ulos ikkunasta pimeälle, mustalle kadulle. Mielessäni soi joululaulu - "I!m dreaming of the white christmas"...niinpä!!!!




 
 



 
 
 

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Talvea odotellessa


Viikonloppuna aurinko on näyttäytynyt pitkästä aikaa. Innostuin ottamaan kuvia jälleen sieltä ja täältä, joten tässä postauksessa olevat kuvat ovat eilistä kuvasaldoa.Tähän vuodenaikaan tuo valo on niin erilaista. Eli nyt ei tule tunnelmallisia kynttiläkuvia, vaan ihan rehellisiä "päivänvalokuvia" meidän olohuoneesta. Ja näitä valoisia kuvia tulette näkemään lisääkin.






Viikonloppu sujui pojan kanssa kahdestaan täällä kotona. Isäntä on tällä hetkellä  metsästysreissulla Englannissa. Eilen pojalla oli aamulla aikainen jääkiekkopeli ja päivällä menimme elokuviin katsomaan "Turboa". Sieltä tulimme kotiin vähäksi aikaa ja iltapäivällä kävimme "mättöruokailemassa " Hesellä, kun oli kerta tullut luvatuksi. Kaupunkireissulta kiepautimme itsemme pojan isoveljen luokse iltakyläilemään ja sieltä lähdimme seitsemän jälkeen kotiin ja saunomaan. Jokseenkin siis ns.lentävä lauantai.
 
 
 
 

 
Tänään heräsimme aikaisin ja olin jo eilen päättänyt, että tänään siivoan. Vein petivaatteet tuulettumaan ( todellakin...ulkona oli melkoinen tuuli!), imuroin lattiat, pesin vessat, pesin pyykkejä ja ruuvasin muutaman ruuvin seinään (tekemättämien töiden lista lyheni taas kahdella). Kaksi ja puoli tuntia tehokasta siivoamista ja homma oli tehty!






 
Puolen päivän aikaa söimme, jonka jälkeen aloin suunnitella ensi viikkoa. Menen keskiviikkona Helsinkiin ja tuntisuunnitelmat piti tehdä tulevalle sijaiselleni melko tarkkaa. Työrupeaman jälkeen päätin ottaa palkinnoksi päivän uurastuksesta pienet päivänokoset. Sitten olikin päiväkahvin vuoro ja edessä jälleen pojan jääkiekkotreenit.
 





Tulimme vähän aikaa sitten jäähallilta ja molemmille maistui kuppi kuumaa juotavaa: pojalla mehua, minulla glögiä. Tänään pitäisi vielä tehdä ruokaa (=jotain simppeliä), käydä saunassa ja jännittää Tanssii tähtien kanssa finaalia...




On niitä joskus huonompiakin viikonloppuja ollut. Pihalle en ole päässyt/ ehtinyt riehumaan. Siellä odottaisi piha talvikuntoon laittamista. Syysistutukset pitäisi laittaa pois ja talomme edustalla oleva ikivihreät pensaat leikata. Ja jos niitä jouluvaloja alkaisi asettelemaan myös tuonne ulos...

Huomenna meille pitäisi tulla miehiä tekemään uudet ulkoportaat. Meillä on betoniset/ alkuperäiset ulkoportaat, joihin olemme hankkineet jo kesällä uudet laatat. Tämä projekti oli vaarassa siirtyä ensi keväälle, mutta onneksi isäntä pysyi tiukkana. Jos kaikki hyvin käy, meillä on mahdollisesti jo huomenna entistä ehompi sisäänkäynti...ehkä.

Juu, ja talvirenkaiden vaihto ei onnistunutkaan viime viikolla liian pitkien pulttien takia. Huomenna uusi yritys ja toivottavasti myös homma hoituisi pois päiväjärjestyksestä. Tämä asia kun on roikkunut minun listoillani (ja ranskalaisissa viivoissani) jo jonkin aikaa.


Nyt kuitenkin laittamaan pojalle jotain ruokaa ja nauttimaan rauhallista sunnuntai-iltaa...



perjantai 15. marraskuuta 2013

Ranskalaisia viivoja

Tällä hetkellä elämä on (jälleen) melko kiireistä. Tämän kiireen ja touhotuksen keskellä olen joutunut ottamaan muistilaput käyttöön ja merkkaamaan kaikki ne noin tuhat muistettavaa asiaa ranskalaisilla viivoilla. Olen tullut siihen tulokseen, että tällä hetkellä muistikapasiteettini on jo täynnä/käytetty ja nyt täytyy turvautua Post-it lappuihin.




 
Tässä eräänä iltana nukkumaan mennessäni mielessä pyöri ne "tuhat ja yksi asiaa" ja hetken makaillessani sängyssä, totesin, että nukkumisestani ei tulisi tällä pääkopalla ja tässä olotilassa yhtään mitään. Niinpä marssin keittiöön, listasin asiat ja menin pää/mieli tyjentyneenä takaisin nukkumaan ja (sain kuin sainkin) oikein hyvin nukuttua. Suosittelen muillekin.
 
 
 



Systeemi on muuten ihan hyvä, mutta kun niitä ranskalaisia viivoja tulee koko ajan lisää!!! Kun yhden asian tai tehtävän saa tehtyä (ruksittua yli), on jonon jatkoon tullut jo muutama uusi asia. Kaikenvärisiä muistilappuja on keittiön sivupöydällä ja kalenterin välissä epämääräinen määrä.
 
 
 
Yritän hallita tätä kaaosta kuitenkin jollakin tavalla.
-
-
-
-
-
 
 Eläköön muistilaput ja ranskalaiset viivat!
 
 
 
 

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Se on korkattu!



Nimittäin glögikausi!
 



Viime sunnuntaina aloitimme glögikauden hieman juhlavammin koko perheen voimin. Glögi oli kylläkin ihan "lähikaupan juomaa" ilman minkäänlaista terästystä ja pojalle laitoin lämmintä mehua. Vein juomatarjoilun tunnelmavalaistuksineen oikein olohuoneen puolelle.
 
 
 

 
 
Nautiskelimme lämpimistä juomista ja lisukkeista. Minä en henkilökohtaisesti pidä mantelilastuista, mutta sitäkin enemmän rusinoita. Joulupipareita meillä syödään ihan kiitettävästi, eikä aina edes pelkästään jouluna. Nämä joulupiparit olivat myös ihan kaupasta ostettuja...ja hyviä sellaisia.
 


 

Nyt kun glögikausi on korkattu, on tätä hupia tullut tehtyä useampana iltana. Eilen otin puolen tunnin "aikalisän" itselleni; laitoin villasukat jalkaan, lämmintä glögiä ja istuin hetkeksi katsomaan uutisia. Täydellisen tunnelman olisi luonut vielä hienoinen lumisade...mutta ei näillä lämpöasteilla.
 
 
 
Minulla ei ole henkilökohtaista mieltymystä johonkin tiettyyn glögiin. Olen kuitenkin enemmän ehkä perinteisemmän glögimaun kannattaja, merkillä ei nyt niin väliä. Haluaisin maistaa myös niitä Alkossa myytävistä ns. vuosikertaglögejä. Ainakin tänä vuonna pullot ovat ulkoisesti hienon näköisiä. Voi olla, että tarjonta on jo loppu, ennen kuin tämä "tätsy" ehtii siihen kauppaan...taidan siis tyytyä lähikaupan tarjontaan.
 
Vaikka minä kannan glögiä litrakaupalla meille kotiin, jossain vaiheessa minulle tulee se totaalinen kyllästyminen. Meillä mies käyttää glögiä (ja niitä glögin loppuja) myös riistalihan marinoinnissa ja voinkin sanoa, että glögistä tulee lihalle hyviä uusia makuja. Kannataa kokeilla.
 
Kohta ollaan jo marraskuun puolessa välissä ja huomenna aion siirtyä talvikauteen ts. käyn vaihdattamassa autooni talvirenkaat. Pihalla pitäisi vielä vähän fiksailla nurkkia (ehkä viikonloppuna) ja sen jälkeen talvi voisi minun puolestani vaikka tulla. Ja jos tulisi sitä luntakin.
 
 
 
 
 
 

maanantai 11. marraskuuta 2013

Tyylirikko?


Meidän kotona ei varsinaisesti toteuteta ehdottomasti mitään tietynlaista sisustystyyliä. Ei meillä ole ainakaan vaalean skandinaavista eikä modernia...saatikka romanttista. Väritys huoneissa menee pääsääntöisesti harmaalla ja valkoisella, vähän terästettynä mustalla...eli aikas lailla "hajutota ja mautonta" = persoonatonta perussettiä.





Makuuhuoneessamme on kuitenkin yksi muusta sisustustyylistämme poikkeava tapaus, koukerojalkainen pikkupöytä




Olen saanut tämä useampi vuosi sitten (lainaksi!?) äidiltäni. Tämän piti toimittaa poikamme ristiäisissä kastepöydän virkaa, mutta olikin siihen liian pieni. Pöytä jäi kuitenkin taloon.
 
 
 
 

 
Meillä kotona huonekalujen linjat ovat hyvinkin selkeät ja suorat, mutta tämä pikku pöytä on sopivasti kiemurainen ja muusta sisustuksesta poikkeava. Välillä tämä on toimittanut sivupöydän tai kukkapöydän tehtävää, mutta nyt se saa olla yöpöytänä.
 
 
 
 

 
 
Äitini on saanut tämän omalta kasvatti-isältään ja sen historiasta minulla ei ole sen tarkempaa tietoa. Omasta lapsuudestani muistan, että tämän pöydän päällä oli valkoinen kipsipatsas (se taitaa olla siskollani). Ihanaa, kun joku tavara kulkee suvussa! Rahallista arvoa tällä ei ole, mutta tunnearvoa sitäkin enemmän. Ja koska pöytä on eräänlainen tyylirikko, se sopii meille minun mielestäni kuin nenä päähän.
 
 
 
Kuvaaminen näissä valaistusolosuhteissa on enemmän kuin hankalaa. Kuvakäsittelyssä tein näistä hieman sumuisia eli vika ei ole (tällä kertaa) katsojan silmissä vaan kuvan käsittelijässä. Näillä mennään!
 
 
 
 

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Kuvakollaasia isänpäivästä


Meillä isänpäivän vietto alkoi jo aamusella. Ehdin vasta aloittelemaan aamupalavalmistelut, kun tuo päivänsankari ampaisi ylös. Ei ehtinyt isä saamaan kahvia sänkyyn tällä kertaa, mutta laitoin hieman paremman aamiaisen ruokahuoneen puolelle. Me kun yleensä nautimme aamupalan keittiö puolella ja vähän vaatimattomammin.





 
Mies sai rauhassa lueskella aamun sanomalehden. Poika antoi iltiksessä taiteilemansa mukin ja koulussa askartelemansa kravatti-kortin. Meillä aikuisilla on tapana myös muistaa toisiamme näinä "teemapäivinä", joten minä annoin lapseni isälle norjalaisen villapaidan.



Päivällä teimme yhdessä hieman parempaa ruokaa ja nautimme sen juhlavasti omalla pikku porukallamme. Otin tästä juhlapäivällisestä yhteiskuvan, mutta ne eivät olleet valitettavasti julkaisukelpoisia... :)



Iltapäiväkahvit nautimme pienten päiväunien jälkeen ja juhlavasti tietenkin...






Tänä vuonna vierailin Prisman "kakkuosastolla" ja nappasin sieltä mukaani muutaman leivospalan ja Brownieseja. En löytänyt riittävän pientä kakkua, joten olen jo monesti todennut, että leivospalat menevät meillä paremmin. Tarjolle pistettiin vielä kahdenlaista pullaa, niin siinä oli sorttimentteja riittävästi täksi isänpäiväksi.
 
 
 
Iltapäivällä tämä perhe lähti jäähallille katsomaan "perintöprinssin" jääkiekkoharjoituksia. Sieltä kun kotiuduimme, alkoi telkkarista /(tietenkin!) tulla jääkiekkoa ja sitä tuolla olohuoneessa nyt seurataan. Pienellä miehellä on vielä maila yms. rekvisiittaa mukana. Täytyyhän sitä olla hengessä mukana.
 
Illalla on vielä luvattu tehdä vohveleita ja jotenkin minusta tuntuu, että tämä isänpäivä on mennyt suurimmaksi osaksi herkutellen. Mutta en valita, on sen verran herkulliset tarjoilut olleet tänään. Täällä on vietetty siis hyvinkin leppoista ja rauhallista isänpäivää...siis ihan meidän (iskän) näköistä juhlapäivää :)
 
 
 
 

lauantai 9. marraskuuta 2013

Lempparit


Jo monessa aikaisemmassa postauksessani on ollut kuvauskohteena tai kuvissa mukana nämä tämän syksyn ja talven ehdottomat "lempparituikut".




 
Löysin nämä jo kerran Tiimarista, mutta jäivät ensimmäisellä kerralla ostamatta. Ajattelin tuolloin vielä, että kotona olevat Kivi-tuikut saavat kelvata tänä(kin) vuonna. Jostain kumman syystä nämä blig-bling-tuikut eivät vain jättäneet minua rauhaan.
 
 
 


 
Kaiken kukkuraksi Tiimarissa oli kaksi kolme hinnalla- tarjous, niin eihän minua pidätellyt enää mikään. Kävin ostamassa tuikut ja samalla ostin niitä enemmänkin (kun kerran halvalla sai!). Ostin sen verran paljon, että voin käyttää isompia tuikkuja esim. juhlavammassa kattauksessa...vaikka jouluna.
 
 
 




Nyt näitä ihania kristallisia tuikkuja on vähän joka pöydällä. Polttelen tuikkuja ahkerasti ja niissä oleva valo luo kauniita heijastuksia. Minä niin pidän näistä, vaikka eivät olekaan ihan minun tyyliäni...tai ehkä juuri sen takia.
 
 
 
 
Meillä viikonlopun vietto menee jääkiekon ehdoilla; tänään peli ja huomenna harjoitukset. Poika tuolla jo "lämmittelee" XBoxilla pelaten. Iltapäivällä pojalle tulee kaveri kyläilemään ja minunkin pitäisi saada jotain tehdyksi. Pitäisi varmasti jatkaa viime viikonlopusta kesken jäänytt IKEA-projektia...
 
 
Mutta jos aloittaisi tämän päivän vaikka petaamalla sängyt ja laittamalla vaatteet päälle. Sekin olisi jonkinlainen alku/ saavutus tälle päivälle.
 

torstai 7. marraskuuta 2013

Ihan vähän vain...


Marraskuisen sateen keskellä olen uskaltanut vähän tunnelmoida joulusta. Ihan vähän vain. Pari viikkoa sitten ostin yhden joululehden itselleni ja olen ehtinyt muutaman kerran selata sitä. Ideat eivät ole tosin vielä päässeet toteutumisasteelle.





 
Näissä ilmasto-olosuhteissa fiilistely on hieman hankala, kun vettä tulee taivaan täydeltä eikä pakkasesta, saatikka lumen tulosta, ole tietoakaan. Minun joulufiilistelyt alkavat kuitenkin joululehtiä selaamalla. Toistaiseksi olen ostanut vain tämän yhden, mutta tunnustan, että tässä eräänä iltana selasin myös vanhja joululehtiä.
 






Rakastan joulua ja sen tunnelmaa. En kuitenkaan tunnustaudu jouluruokien parissa häärääväksi "jouluhirmuksi", vaan enemmänkin nautin joulun esteettisen puolen toteuttamisesta...ja tietenkin joulumusiikista.
 
 
Olen muutaman jouluna aloittanut kodin koristelun hyvissä ajoin ennen joulua. Näin kauniista kodista ehtii nauttia edes vähän pitempään. Tosin melko pian joulun jälkeen laitan koristeet takaisin varastoon ja jäljelle jätän valosarjoja ja kynttelikköjä. Näin ajattelin toimia tänäkin vuonna.
 
 
 



Meidän perheessä joulunaika jakaa mielipiteitä 2-1 joulun puolesta; mies inhoaa jouluhössötystä ja odottaa aikaa, jolloin voidaan tehdä "pakomatkan" ulkomaille. Minä ja poika haluamme taas ehdottomasti viettää kotijoulua. Ainakin toistaiseksi mies on tyytynyt tähän päätökseen, mutta joskus tulevaisuudessa tulemme varmasti kokeilemaan joulun viettoa jossain kaukana. Siis joskus.
 
 
 
Tänään kaupassa mukaan tarttui ensimmäinen glögipurkki. Tätä joulutunnelmaa (tai -hössötystä) siis viritellään täällä...ihan vähän vain :)