sunnuntai 3. toukokuuta 2020

Pinnistystä ja puristusta...


Koulujen lukuvuosi alkaa olla lopuillaan ja on tässä ollutkin melkoinen ajanjakso takana. Muutama viikko pitäisi vielä jaksaa ja sitten sekä oppilaat että opettajat pääsevät ansaitulle kesälomalle.






Tähän lukuvuoteen on mahtunut paljon asioita, jotka ovat koetelleet omaa joustamista ja paineensietokykyä.
Pelkästään uuden koulun aloittaminen ja siihen liittyvien asioiden läpikäyminen ei ole ollut prosessina ihan kevyimmästä päästä.
Lisää väriä kouluarkeen toi viime syksyn lakot, jotka näin jälkikäteen ajateltuna (korona-arjessa) tuntuvat jopa mitättömiltä asioilta.
Asia on ollut tärkeä ja on edelleen, mutta nykyinen tilanne mittasuhteiltaan on kuitenkin aivan eri luokkaa.
 
 
 




Uuden koulun sisäänajo on ollut mielenkiintoinen ja raskas prosessi. Asia, jonka tavallaan tiesi, mutta jonka työmäärään ei pystynyt varautumaan.
Juuri kun alkoi tuntua, että kouluarki alkaa jollain tavalla sujua, astui kuvioon korona-pandemia. Se sekoitti pakan kertaheitolla ja oikein kunnolla.
Lähiopettajuus vaihtui etäopettajuudeksi ja hyvin nopeassa tahdissa piti omaksua uusia toimintatapoja tehdä työtä. Aluksi työpäivät olivat todella pitkiä ja uuden arjen opettelu vaati jälleen melkoista stressinsietoa. On ollut mielenkiintoista huomata, että uusien asioiden opettelu on ollut samalla sekä työlästä että innostavaa. Opettajan työhän on joutunut (ja saanut) etsiä ihan uusia ulottuvuuksia. Kaikessa erilaisuudessaan ja haasteellisuudessaan työ on ollut myös todella motivoivaa.
 
 
 



Kun etäopettajana olemisessa ja arjessa alkoi olla jonkinlaista tasapainoa, hallitus teki viime viikolla päätöksen, että koulut avataan 14. toukokuuta lähtien.
Tieto ei tullut oikeastaan yllätyksenä, mutta epätietoisuus tulevasta aiheutti (jälleen) meikäläisessä pienen ahdistuksen tunteen. Koska emme ole saaneet vielä tarkempia ohjeita, mielessä pyörii paljon kysymyksiä kouluarjen sujumisesta. Normaalia se ei tule missään tapauksessa olemaan, mutta eiköhän siitäkin selvitä.
Voi olla, että seuraava lukukausi alkaa samoilla kuvioilla, joten olkoon nämä muutamat päivät jonkinlaista koeponnistusta myös mahdolliseen tulevaan syksyyn.
 
 
 
Joten kääritään hihat vielä kerran ja puristetaan tämä(kin) lukuvuosi pakettiin.
Monta kokemusta rikkaampana.
 
 
 
Tsemppiä kaikille toukokuuhun!
 
 
 
 
 
 
 

4 kommenttia:

  1. Samoja tuntemuksia myös minulla. Kevään aikana muutokset ovat tulleet nopealla tahdilla. Sopeutumisen, keinojen haltuun oton jälkeen jälleen muutoksia. Kääritään hihat ja painetaan nämä viimeiset viikot. Kohti kesää mennään ja se tuntuu super hyvältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopeutumista on todellakin vaadittu ja on myös ymmärrettävää, että jokainen meistä on kokenut tilanteen eri tavalla. On ollut helpottavaa tietää, että aika moni on tässä "samassa veneessä"...
      Kesäloma tuntuu paremmalta kuin ehkä koskaan aikaisemmin!😊

      Poista
  2. Tsemppiä viimeiseen rutistukseen, kohta pääsee lomalle lepuuttamaan ja todellakin ansaitusti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vähän tässä on vielä puristamista, mutta tilamteelle emme mitään voi...
      Tsemppiä myös sinulle!<3

      Poista