Jäähyväiset kesälle...

Tänä viikonloppuna vietimme Venetsialaisia eli kesäkauden päättymistä yhden yön reissulla omalla mökillä. Sen enempää emme yltyneet juhlimaan, mutta sauna ja hieman tuhdimpi iltaruoka juhlistivat kesän loppua. Ennen saunaa ehdin kävelemään metsässä ottamassa vähän kuvia ja fiilistelemässä kesän viimeisimpiä hetkiä. Hieman haikein mielin muistelen mennyttä kesää...

Kulunut kesä on ollut koronatilanteen takia hyvin poikkeuksellinen, mutta siitä huolimatta se on ollut hyvä, ehkäpä jopa ainutkertainen. Olemme saaneet olla pitkästä aikaa paljon mökillä ja samalla tuli toteutettua monen vuoden suunnitelma mökkiremontista. Kesäkuun alku meni vielä kevään työrupeamasta toipumisessa, mutta juhannuksen jälkeen laitoimme miehen kanssa jo hihat heilumaan. Kuukauden päivät uusimme pintoja ja saimme sunnitellut työt tehdyksi. Ja vaikka urakka oli iso, ehdimme nauttia myös lomapäivistä. Mitään sen erityisempää emme kesälle suunnitelleet ja ehkäpä juuri sen vuoksi se tuntui onnistuneelta.

Meillä päin Suomea myös kesän sää oli suosiollinen. Lämmintä oli ihan riittävästi ja olipa kesässä muutama sateisempikin jakso, mutta juuri sopivasti. Mökillä ollessa luonto on enemmän lähellä ja ehkä siitä syystä säätilojen vaihtelua tuli seurattua enemmän. Meillä päin on tyypillistä, että täällä tulee aina; enemmän tai vähemmän, mutta tänä kesänä saimme nauttia myös tyynestä säästä. Hitaat aamukahvit tyynessä mökkirannassa olivat ehdottomasti kesän luksusta.

Jos kuvailisin yhdellä sanalla meidän kesäämme, se olisi varmasti: Y H D E S S Ä O L O. Olemme viettäneet paljon aikaa sekä perheen, että lähisuvun kesken. Mökkimme on ollut se paikka, joka on koonnut meidät yhteen ja se on tuntunut erityisen hyvältä. Tämä poikkeustilanne (kaikessa kamaluudessaan) on tuonut elämäämme myös paljon hyvää. Olemme pystyneet keskittymään niihin asioihin, jotka ovat meille tärkeitä. Ylimääräinen kiire ja hötkyily on jäänyt vähemmälle ja tilalle on tullut hetkessä elämistä.

Alkavaa syksyä odotan nyt mielenkiinnolla. Työt ovat lähteneet käyntiin mukavasti  ja ainakin vielä koen olevani "hyvässä sielun ja ruumiin voimissa". Korona on läsnä  koko ajan, mutta sen kanssa on oppinut jo elämään. Se "uusi arki" on asettunut uomiinsa ja tämän tilanteen kanssa meidän on vain elettävä. Siihen mihin kesä näyttää päättyvän, siitä syksy näyttää jatkuvan...

Kiitos erityiselle kesälle!

Toivotaan, että syksy olisi meille lempeä...