Urakointia

Tänään lauantaina on ollut urakointia lähinnä kotitöiden osalta. Heti aamulla laitoin petivaatteet pyykkiin ja pesin meidän vessat. Välillä oli ruokatauko (ja päiväunet) ja sitten jatkoin siivomista. Tässä joka viikkoinen, uskollinen, perässä vedettävä ystäväni...saanen esitellä.

Pyykkikone on ollut myös tänään ahkerassa käytössä. Vihdoin ja viimein uskalsin (tai maltoin) pestä ison kasan villavaatteita...jos vaikka se kesä sittenkin tulisi.

Päiväkahviseurana minulla oli (tietenkin) eilen kaupasta ostamani sisustuslehti ja pari palaa suklaata. Sivuhuomautuksena voisin sanoa, että joku kustantaja voisi jo ruveta sponsamaan minua, niin ahkerasti esitteleni lehtiä täällä blogissani.

Siivousurakan jälkeen kävin pikaisesti kaupassa ja sitten aloin tehdä vohveleita.

"Sini-siskonen" poikkesi myös kyläilemään. Sohvalla istuen sisko ja sen (pikku)veli pelasivat vuorotellen iPadia...ja taisivat odottaa vohveleiden valmistumista...

                                        ...ja valmistuivat ne. Hyviltä maistuivat!

Päivän urakointi alkaa olla lopuillaan minun osaltani. Pyykkikoneessa on vielä yksi satsi pyykkejä odottamassa narulle pääsemistä. Lauantai alkaa kääntyä iltaan. Tänään vielä saunotaan ja rentoudutaan. Tyytyväisenä voi mennä puhtaisiin lakanoihin nukkumaan. Ei huono päivä ollenkaan.

Pikku-Litmasia

Meillä jalkapallokausi on jo alkanut. Tämän viikon keskiviikkona oli tämän kevään/ kesä toinen harjoituskerta. Kentälle oli kokoontunut suuri joukko innokkaita jalkapalloilijoiden alkuja. Meidän jälkikasvumme on jo mukana kolmatta kesää ja aikaisin keväällä hän jo ilmoitti, että menee taas pelaamaan "Lilliputteihin"

Aluksi kuunneltiin ohjaajan/valmentajan ohjeita...

Sitten lämmiteltiin ja sitten tehtiin erilaisia tekniikka- ja pallonkäsittelyharjoituksia.

Välillä käytiin kentän laidalla juomassa.

 

Viimeiset 15 minuuttia päästiin tosi toimiin eli pelaamaan. Poika sai peliliivin, jonka selässä oli tietenkin Litmasen pelinumero. Peli oli tasaväkinen ja lopputulos 2-1 pojan joukkueelle. Pelaaminen on vielä iloista leikkiä ja liikunnan riemua. Ensi viikolla keräännytään taas Äijänsuolle harjoittelemaan, jos jostain näistä tulisi vaikka tulevaisuuden "Litmasia".

P.S Tämä kirjoitus on toinen postaus samasta aiheesta. Onnistuin poistamaan (eli hävittämään!!!) edellisen postauksen lopullisesti. Kirjoitin siis tämän jutun uudestaan, samoilla kuvilla, mutta varmasti eri tekstillä. ("tietokonesähläri" iski jälleen!!!)

"Förskåttia"

                                            Kun tulin töistä kotiin minua odotti ihana yllätys...

                                
                                                                    KUKKAKIMPPU!

                       Kimpussa oli lempikkukkani gerbera ja tietenkin kauniita valkoisia ruusuja.

Tämä kimppu oli kuulemma "förskåttia" äitienpäivään. Mies halusi antaa kimpun tuoreeltaan eikä vasta suunnuntaina. Kiitos vaan ihannalle miehelleni! Ilman häntä en olisi saanut kokea raskautta enkä äidiksi tulemista. Ilman häntä meillä ei olisi noin ihanaa poikaa...näin se vain on.

Tämän kukkakimpun myötä haluan toivottaa kaikille hyvää viikonloppua ja (jo etukäteen) kaikille äideille ja tietenkin omalle äidilleni...

                                 OIKEIN HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ!!!!

Marmatusta

Pieni varoituksen sana. Seuraava teksti on kirjoitettu pienessä kiukussa, mutta yrittäkää ymmärtää...eikä tähän postaukseen kuulu yhtään kuvaa. Vain marmatusta!!!

Nyt ollaan siinä vaiheessa vuotta, että meikäläisessä alkaa näkyä stessin oireita. Työn puolesta on kaikenlaisisa kirjallisisa velvoitteita ja kun ne täytyy tehdä sähköisessä muodossa, niin meikäläiselle pukkaa stressiä ... ja ongelmia.

Tänään "huutia" saivat uudet valtakunnalliset opetussuunnitelmat kuin kaikki muutkin oppilasarviointiin liittyvät asiakirjat. Onnistuin "kadottamaan" yhden ja saman oppilaan "sähköiset asiakirjat" kahdella eri tavalla! Ensimmäinen versio katosi jo ennen kuin ehdin edes tallentamaan sitä ja toinen versio tallentui johonkin (troposfääriin !!), mutta mistään mä en sitä enää löytänyt. Vain näin voi tapahtua minulle. Kaksi tuntia töitä tietokoneella ja lopputulos: EI MITÄÄN!!!

Kotiuduin kiukusta sähisten ja sanoinkin kotiväelle "varoituksen sanat" olotilastani. Kas kummaa, poika ja isäntä menivät ulos pelaamaan ja minä sain olla rauhassa. (Tällöin tein samaa paperia jo kolmannen kerran). Isäntä varovasti naureskeli, että harvoin hän näkee minua noin huono tuulisena ja ymmärsi olotilani ihan hyvin. Kiitos vaan ymmärryksestä ja myötäelämisestä.

Toukokuu on näin "opettajavinkkelistä" hyvinkin sterssaavaa aikaa. Lukuvuosi alkaa olla jo lopuillaan ja kesäloma häämöttää. Samalla pitäisi jaksaa rutistaa/ tehdä arvioinit oppilaista (joita myöskin todistuksiksi kutsutaan), pitää viimeiset palaverit, suunnitella tulevaa syksyä ja kirjoittaa kaiken maailman lausuntoja....
           
                    JUU,JUU...tiedetään.... onhan meillä pitkät kesälomat, mutta ei se tässä stressitasossa paljon lohduta. Ja joka toukokuu toistuu tämä sama homma ja joulukuussa taas  +  joulukiireet päälle. Tietysti onhan tämä(kin) vain ammatinvalintakysymys... vai pitäiskö keskittyä stressinhallintamenetelmiin... vai elämässä olennaisiin ja tärkeisiin asioihin. Tässäpä pohdittavaa meikäläiselle (ja ihan jokaiselle).

Ihan pihalla

Viikonloppu on ollut vähän kaksijakoinen. Lauantaina ei tullut oikein mitään tehtyä, kun taas tänään, sunnuntaina, on tullut häärättyä vaikka mitä.

Lauantaina käytiin pojan kanssa koiranäyttelyssä. Emme niinkään menneet bongaamaan koiria, vaan kävimme syömässä "hehtolettuja", joita isä(ntä) oli paistamassa.  Letut maistuivat oikein hyviltä mansikkahillon kanssa. Lettutalkoot jatkuvat vielä tämän päivän...ja koiranäyttely myös.

Tänään hain inspiraatiota ja virikkeitä pihaprojektiimme. Aamulukemisena oli Terassi-lehti ja monet niin ihanat pihat/ kuvat.

Seuraavaksi otin esille pihasuunnittelijamme suunnitelman ja aloin hahmotella päivän hommaa.

Minulla oli tiedossa kivikon ympäristön siistiminen ja villivadelmien hävittäminen. Ei muuta kuin kokoamaan tarvittavia välineitä. Ja ei kun töihin!!!

Rikkakasvit aion yrittää tuhota kyseisellä aineella. Mielenkiinnolla seuraan, onko käsittelyn jälkeen pihalla enää mitään vihreätä...

Alkutilanne kivien ympärillä oli siis tällainen. Kivien takana oli iso alue villivadelmaa ja tänään se sai lähteä. Ensin minun piti myrkyttää ne, mutta kun niissä ei ollut vielä lehtiä, revin ne juurineen pois. Tehokasta!

                                                    Käsittelyni jälkeen näytti tältä.

Innostuin vielä poistamaan omenapuun ympäriltä nurmikkoa, jotta ruohon leikkaaminen olisi helpompaa. Aion vielä "hienosäätää" sekä kivien ympäristöä että omenapuun alustaa esim. koristekatteella tai vastaavalla. Kivien ympärille tulee vielä isoja havukasveja.

Kivien ympärillä oleva alue tulee myös suuremmaksi. Tein jo eräänlaiset rajanvedot nurmikkoon. Samalla hahmottelin yläpihan nurmikkoaluetta ja mahdollisen terassin/pergolan paikkaa. Pihasuunnitelmiin on jo tullut sen verran muutosta, että emme aiokaan päällystää pihaa asfaltilla vaan tummalla sepelillä. Nurmikon ja sepelin reunaan olen ajatellut pientä reunuskivetystä, mutta ans kattoo nyt kun sinne asti päästään.

Eli pihalla olin tiiviisti aamupäivän ja tästä on hyvä jatkaa pihaprojektia eteenpäin. Toivottavasti inspiraationi pysyy tallella, sillä tekemistä pihalta löytyy vielä vaikka kuinka paljon. Onpahan ainakin aloitettu!!

KISAHUUMAA

Pieni mies on täällä aivan täpinöissä, kun tänään alkoivat jääkiekon MM-kisat. Meillä on täällä olohuoneessa koko ajan menossa "varjokisat" ja kisatunnelma korkealla. Hyvissä ajoin haettiin rekvisiittaa valmiiksi. Kuvassa on kylläkin salibandyn maalivahdin varusteet, mutta se ei ole menoa haitannut.

Välillä oltiin rauhallisesti lattialla ja seurattiin peliä keskittyneesti. (Pahoittelut kuvan epätarkkuudesta...)

                          Sitten seurattiin MM-kisojen avajaisia. Kisavarustus oli jo vaihtunut.

                             Kisa-asu vaihdettiin vielä yhden kerran viralliseksi peliasuksi.

Ja ilme meni tosi vakavaksi, kun Suomen presidentti avasi kisat virallisesti. Pieni mies yritti myös tapailla Maamme-laulun sanoja...meni vähän sinne päin: "...verta rantaa rakkaampaa", lauloi poikani...hmm...:)

Eli kisat voivat alkaa!!! Meillä on peli menossa täysillä ja täällä Granlund on tehnyt jo maalin. (Oikeasti pelitilanne on 0-0). Huomenna "pieni mies" suuntaakin isoveljen kanssa kisapaikalle Helsinkiin.

Mahtaakohan uni tulla tänään ollenkaan...?

P.S. Suomi teki ensimmäisen MAAAALIN !!!!!!!!

Terveiset pakkotyöleiriltä!!

Näin vapunpäivä kunniaksi on meilläkin tehty mökillä töitä. Nämä kuvat ovat kyllä jo eiliseltä päivältä, mutta tänään on jatkettu samalla työmaalla.

Kohteena tällä kertaa laituri ja ranta. Nyt  tehdään laituria, versio numero kolme. Meillä laiturin  keskimääräinen käyttöikä on noin seitsemän vuotta ja sitten pukkaa uusia suunnitelmia eli laituri puretaan tai sille tehdään jotain muuta. (Ihmekös tuo, että työt ei mökiltä lopu...!!!)

Viime syksynä kaivinkone kävi muljaamassa rannan uuteen uskoon. Vanha laituri purettiin ja rantaa  maisemoitiin isolla kauhalla. Nyt tehdään siis hienosäätöä...

Tällä työleirillä käytetään lapsityövoimaa... :)

Kyllä suomalainen kivi on kaunista!

 

Ja tähän kohtaan pitäisi tulla uimarantaa. Haaveilemme oikein hiekkarannasta. Rantalelu näyttää olevankin jo valmiina.

Tähän päälle tulee laudoitusta ja "rantatuoleja". (Kukahan niillä ehtii istua, kun kaikkea muutakin projektia pukkaa...?)

 

Meidän rannan rajalla on kasattu eräänlainen aallonmurtaja. Johonkin tähän rantaan pitäisi tulla vielä ponttoonilautta, joka toimii samalla laiturina, mutta sen sijainti on minulle vielä arvoitus. Mahtaakohan mieskään tietää.

 

Komeet on suunnitelmat. Seuraavaksi tuleekin varmaan jo asfalttia!!!!