Stailiamo

lauantai 28. toukokuuta 2016

Jonkin asteen sisustuslamaannus


Kesän kynnyksellä olen innostunut suunnittelemaan pieniä muutoksia sekä täällä sisällä että ulkona terassilla. Kesän kukkia olen hankkinut maltillisesti ja yrttilaatikossa suurin osa on vielä hengissä. Tällä viikolla meidän perheessä kävi harvinaislaatuinen tapahtumasarja.







 
Piirtämääni terassisuunnitelmaani mukaillen lähdimme metsästämään sopivan kokoista sohvaryhmää, mutta kaupassa ei oikein sellaista sopivaa löytynyt. Mallista ja hinnasta emme päässeet isännän kanssa yhteisymmärrykseen, joten sohvaryhmäostokset jäivät tekemättä. Tein omasta mielestäni vielä yhden hyvän löydän K-raudassa ja pirautin siitä vielä isännälle. Edelleenkään hän ei lämmennyt ajatukselle, joten nämä haaveet sain hiljalleen haudata...


 




Samanlainen vastoinkäyminen tuli ruokapöydän uusien tuolien hankinnassa. Olen valehtelematta pari vuotta haeskellut meille uusia tuoleja ja nyt kun paikallisessa sisustusliikkeessä oli hyvä tarjous (1 tuoli kaupan päälle), päätin aktivoitua. Hain muutaman hyvän vaihtoehdon meille kotisovitukseen ja toiveet olivat korkealla. Vakaa aikomus oli saattaa tämä "ikuisuusprojekti" pois päiväjärjestyksestä ja ostaa meille uudet ihanat rottinkituolit.







Ja mitenkäs tässä kävikään. Mies tyrmäsi koko tuoli-ideani "kertalaakista" ja homma oli sillä selvä. Mielipide oli niin ehdoton, että ymmärsin suostuttelun olevan aivan turhaa. Niinpä meille ei tullut uusia tuolejakaan. Meillä on miehen kanssa yleensä hyvinkin samanlaiset ajatukset sisustamisesta ja kodin hankinnoista, mutta tässä kohtaa vedettiin kyllä totaalisesti eri suuntiin. Olin molemmista miehen reaktioista niin hämmästynyt, että sisustusintoni(kin) taisi lamaantua hetkeksi, mutta onneksi vain hetkeksi...


ehkä sitten jotain muuta ja paremmalla menestyksellä...;)




6 kommenttia:

  1. Tuttu juttu - meillä tosin minä menen ja ostan sen tavaran ja isäntä saa tyytyä siihen. Meillä on niin erilainen maku, että yhteisymmärrykseen ei päästäisi ikinä. Siksipä kotikin on sitä sun tätä - sillä tottahan minunkin on sitten hyväksyttävä ne isännän mieluisimmat jutut - kuten iki-inhotus kristallikruunu;)
    Ihanaa viikonloppua - ja toivottavasti vielä onnistaa;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taas sisustusmaku on hyvinkin samanlainen, joten tämä vastustus tuli kyllä ns. puskista. Pystyn elämään kyllä tämän ajatuksen kanssa ja katsotaan, jos joskus löydämme yhdessä jotain muuta ...

      Poista
  2. Meillä myös minä teen päätökset huonekaluista. Mies päättää telkkareista, kahvinkeittimestä, koneista ym, mistä mä en tajua mitään. Kodissa kuitenkin viihdytään kummatkin. Värisävyistä ollaan onneksi oltu samaa mieltä ja sohvan mallista. Seuraava etappi on kohta taas päättää uudesta sohvasta. Mä alan lämmitellä miestä ajatukselle jo nyt.
    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä pienestä lämmittelystä ja asian alustuksesta on toisinaan hyötyä. Joskus on saattanut väläyttää ideaa miehelle, mutta se ei ole ottanut oikein kannatusta. Mies saattaa joskus ehdottaa tätä samaa ajatusta ja silloin kannattaa olla jo samaa mieltä ja hiljaa hykerrellä. Tämä edelle kirjoitettu on ollut kyllä ihan poikkeus ja siksi varmaan vähän lamaannuinkin. Enköhän tästä kuitenkin tokene melko pian...;)

      Poista
  3. Ehkä miehesi tarvitsee vain aikaa tottuakseen sinun ehdotuksiin.... ;) Anna ajan kulua niin ehkä sitten kun saa esittää nuo omina ajatuksinaan toteutuvat.
    Mukavaa sunnuntaita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulenpa, että tämä juna meni jo. Asiaa olen pohjustanut (mielestäni) jo kauna aikaa, joten näiden ehdotusten ei pitänyt olla mitään yllätyksiä. Ilmeisesti mies huomasi, että monen vuoden jahkailun jälkeen tämä nainen alkaa toteuttaa aikomuksensa, jolloin hänenkin piti ilmaista mielipiteensä. Tällaista tämä sisustaminen aina välillä on...ja voin hyvin elää tämän asian kanssa...:)

      Poista