Kapula vaihtoon...

Siirtyessäni muutamia vuosia sitten käyttämään älypuhelinta, kuvittelin selviäväni Microsoftin puhelimella pitkään. Toisin kävi...

Puhelimen ominaisuuksista en vaadi kovinkaan paljon, mutta kun ne vähäisetkin alkoivat tökkimään, oli minun annettava periksi.

Kuinka ollakaan samaan aikaan puhelinoperaattori soitti ja tarkistutti liittymätietoni. Siinä yhteydessä tuli puheeksi mahdollinen puhelimeni vaihto.

Olin jo n. puolen vuoden ajan harkinnut siirtymistä Samsungin puhelimeen. Mallikin oli ollut jo jonkin aikaa selvillä ja kun siitä tarjottiin suhteellisen edullinen vaihtoehto, päädyin ostamaan sen. Taidan olla jokaisen puhelinmyyjän unelma... ;)

 

 

 

Näissä kaupoissa harvoin ostaja on se todellinen voittaja, mutta hetkellisesti minulla oli ihan tyytyväinen olo.

Puhelinliittymän hinnan sain alaspäin ja lisäksi tilasin mobiililiittymääni tietoturvasuojan (jota minulla ei ole siis ollut, tietokoneessa kylläkin!).

Kun kaikki nämä hienoudet lisätään, voi olla, että laskun lopputulos on sama kuin nytkin, mutta olo on turvatumpi.

Ja kyllä tuon puhelinkoneenkin joutuu ihan itse maksamaan, joten tulipa ostettua ennenaikainen joululahja.

 

 

 

Ensimmäiset tuskalliset hetket koin jo, kun otin puhelimen käyttöön.

Sain kaikki nano- ja SD-kortit ihan oikeisiin paikkoihin, mutta SIM- korttia en saanut operaattoriltani aktivoitua.

Tuskailin asian kanssa, mutta lopulta luovutin ja marssin lähimpään liittymäkauppaan selvittämään asiaa.

Asian selvittäminen kesti yhden klikkauksen verran ja puhelinyhteys saatiin toimimaan.

Puhelimen "päivittäminen" vie sen oman aikansa ennen kuin se on päivittäisessä normikäytössä. Vuosien saatossa vanhaan puhelimeen on tullut lisättyä Wilmaa, Jopoxia, sähköpostitilejä, FB:a, Instagramia ym.sirkushuveja. Uuden puhelimen myötä kaikki lisätoiminnot täytyi asentaa uudestaan, mutta nyt se on tehtynä. Puhelimen käyttö ei ole vielä luontevaa, mutta eiköhän se tästä ala sujumaan.

Toiveikkaana ajattelen, että tällä kapulalla pärjäilen taas pitkään.

Kunnes toisin todistetaan...

 

 

 

 

Talven ihmemaa

Tällä viikolla, tarkemmin sanottuna eilen, olemme saaneet lunta länsirannikolle enemmän kuin viime talvena yhteensä. Maisema on muuttunut hujauksessa mustanpuhuvasta pimeydestä ihanaksi talven ihmemaaksi....

 

Meillä päin tämä onni ja autuus saattaa kestää vain päivän tai pari, joten tästä täytyy ottaa kaikki irti. Jopa lumitöistä.
Eilen illalla tein lapiolla puolen tunnin akuutin lumityön ja tänään jatkoin paremmalla ajalla ja  paremmalla kalustolla (=lumikolalla).

 

Harvoin me saamme täällä päin nauttia valkoisesta joulusta. Vaikka nyt näyttää lupaavalta, voi olla, että huomenna tilanne on jo toinen.

Lämpötilat sahaavat kiitettävästi nollan molemmin puolin, joten lumien sulamisesta tai pysymisetä ei todellakaan voi sanoa mitään.
Tällä hetkellä kirjoittaessani tätä postausta lämpötila taitaa olla jo plussan puolella...

 

Olen talvi-ihmisiä. Nautin siitä, että pakkasta on sopivasti (ei yli 10 astetta) ja maisema on luminen.

Meidän leveysasteella talvet ovat olleet lähes aina enemmän tai vähemmän arvoituksellisia.

Vieressä oleva meri vaikuttaa paikallisiin sääoloihin merkittävästi, joten talven eri variaatioihin on ollut tottuminen.

Nyt nautitaan tästä, sillä huomenna (tai tänään) tämä luminen maisema voi olla muisto vain.

 

 

 

Todellinen talven "ihmemaa"...

 

 

 

 

Tonttujen yössä...

Tänä vuonna pääsin käymään Vanhan Rauman "Tonttujen yö"-tapahtumassa. Se on järjestetty jo monena vuotena, mutta minulle tämä oli elämäni ensimmäinen kerta...

Vanhan Rauman kaupat olivat auki kello yhdeksään ja ihmisiä oli alku illasta liikkeellä kiitettävästi

Sää ei ollut mitenkään jouluinen, mutta se ei latistanut joulutunnelmaa.Tähän säätyyppiin on täällä länsirannikolla jo melko tottunut.

 

 

 

 

 

Tarkoituksen oli käydä suhteellisen pikaisesti muutamissa kaupoissa, mutta kuinka ollakaan, huomasin viettäneeni paikan päällä pari tuntia.

Käväisin sisutusliikkeissä ja napsin samalla kuvia kännykälläni. Kuvaaminen oli toisinaan jopa hankalaa, sillä ihmisiä oli liikkeellä tungokseen asti.

 

 

 

 

Kaikkea kaunista tuli bongattua.

Kulta ja messinki näyttävät olevan tänä jouluna se "must"-juttu.

 

 

 

 

Otin kuvia myös kauniisti somistetuista näyteikkunoista.

 

 

 

 

Reissullani ei herännyt sen suurempia lahjatoiveita, mutta kaikkea kaunista pientä kivaa tallentui kameraan.

Tonttujen yössä oli myös järjestetty erilaista ohelmaa, mutta tällä kertaa ne jäi katsomatta

Tapahtuma keräsi paljon ihmisiä keskustaan ja tunnelma oli iloisen hilpeää.

 

 

 

Rauman keskustan kauppiaat ovat panostaneet loppu vuoteen paljon erilaisia tapahtumia.Täällä on järjestetty Shoppailu Sunnuntaita, Pikimust Perjanda-tapahtumaa, Tonttujen yötä ja vielä ensi viikonloppuna on Suuret Joulumarkkinat. Vielä kun tapahtumalistaan lisätään kaikki paikalliset joulumyyjäiset ja -laulutapahtumat, ei voi ainakaan valittaa, etteikö ilmassa olisi joulutohinaa...ja  mukavaa sellaista.

 

 

 

 

 

 

Perinteiset

Jouluun ja jouluvalmisteluihin kuuluu meilläkin hyvin perinteisiä tapoja. Meillä ei joulu tule, jos ei ole leivottu (ainakin kerran) satsi piparkakkuja ja torttuja...

 

 

En ole erityisen taitava leipuri, mutta kaupan valmistaikinoista onnistuu sekä joulutorttujen että pipareiden leipominen.

Valmistaikina on tällaiselle jauhopeukalolle enemmänkin helpotus ja pelastus ;)

 

 

 

 

 

 

Meillä joulutorttuja syö vain isäntä, joten niitä ei tarvitse tehdä kilokaupalla.

Yksi paketti on nyt mennyt ja ennen joulua täytyy tehdä vielä yksi erä torttuja.

 

 

 

 

 

 

 

Joulupipareiden suhteen menekki on parempaa.

Meillä on tapana leipoa ensimmäiset piparit aina itsenäisyyspäivänä.

Tosin tänä vuonna sain tehdä ne ilman avustajaa, sillä hän oli juuri tuolloin luistinradalla.

Menekki on ollut se verran hyvää, että todennäköisesti näitäkin täytyy leipoa lisää lähempänä joulua.

 

 

 

 

Sen verran olen mukavuudenhaluinen (ja realistinen), että muut joululeivonnaiset ostan tutuilta. Joulupöydässämme olevan limpun tilaan aina työkaveriltani (perinne sekin) ja voi olla, että tänä vuonna ostan vielä jonkun kuivakakun kahvipöytään. Leipomusten suhteen meille joulu tulee hieman vähemmällä panostuksella, mutta hyväksi koetulla tavalla.

 

Jouluun ei ole kovinkaan montaa päivää ja täällä joululahjojen hankinta on vasta aluillaan. Tänä vuonna niitä tulee hankittua vähemmän, sillä kaikki sukulaislapset alkavat olla jo niin isoja, että heidän "lahjominen" on vähentynyt huomattavasti. Tänään ajattelin lähteä ihan ensimmäistä kertaa Vanhan Rauman "Tonttujen yöhön" tekemään mahdollisia jouluostoksia. Ja voipi olla, että tästä tulee seuraava joulun odotuksen perinne...

 

 

 

Toivottelen kaikille oikein mukavia (ja kiireettömiä) joulun odotuksen aikoja!

 

 

 

Pieni (joulu)myönnytys

Kesällä tein päätöksen, että vähennän sokerin ja erityisesti karkkien syömistä. Olen onnistunut päätöksen pitämisessä erinomaisesti ja olen syönyt vain muutamia kertoja karkkeja ja varsinaista karkkihimotusta ei ole ollut ollenkaan. Näin joulun aikaa olen ajatellut antaa itselleni hieman myönnytyksiä...

Suklaa kuuluu salmiakin ohessa suurimpiin karkkiherkkuihini.

Ajattelin, että suklaa poistuisi hetkeksi kiellettyjen herkkujen listalta.

Ihan vain joulun kunniaksi...

 

 

 

 

 

Suklaan maun suhteen olen ollut melko perinteisten makujen kannattaja. Fazerin sininen ja Maraboun maitosuklaa kuuluvat molemmat lemppareihini.

Tänä jouluna olen kuitenkin innostunut maistelemaan uusia makuyhdistelmiä. Vein viime viikolla joulukuun kunniaksi työkavereille kaksi erilaista suklaalevyä.

Makuelämykset olivat jouluisia (pipari ja karpalolla maustetut) ja kieltämättä makuyhdistelmät maistuivat hyviltä. Piparimausteinen oli myös suosikkini. 

Voi olla, että sokerinvähennysprojektistani johtuen kaikki maistuu hyvälle, vaikka pienet kivet, jos niihin vain lisäisi hitusen sokeria...

 

 

 

Minulle joulu on myös aistikokemus: tuoksuja ja makuja, kaunista joulumusiikkia ja tunnelmointia.

Ja mielestäni suklaa kuuluu ehdottomasti joulun viettoon.

 

 

Joulu - mikä ihana tekosyy syödä suklaata...

 

 

 

 

Pikkujoulun tunnelmia

Vietimme perheen omia pikkujoulua eilen, lauantaina. Tässä vähän tunnelmakuvia...

 

Muutamana jouluna meillä on ollut pieni muovikuusi, mutta tänä vuonna halusin jälleen aidon.

Tämän yksilön löysin puutarhamyymälästä ja se seisoo ihan omilla "jaloillaan" multapaakkunsa ansiosta.

Jos hyvin käy, voin vielä istuttaa sen maahan, edellyttäen, että maa on vielä sula...

 

 

 

 

 

Kuusen koristelin vain muutamilla koristeilla ja valoköynnöksellä.

Pikkujoulukuusi ei mielestäni enempää koristeita kaipaa.

 

 

 

 

 

 

Pikkujoulun viettoomme kuuluu ehdottomasti saunominen.

Saunomisen aikana kuusen alle oli ilmestynyt salaperäisellä tavalla pieniä lahjapaketteja, joiden avaaminen on aina yhtä jännittävää.

Sen jälkeen nautimme joulukauden ensimmäiset glögit pipareineen ja joulutorttuineen.

 

 

 

 

 

 

Illalla tunnelmoimme hieman hämyisemmässä valaistuksessa.

Muutaman vuoden takainen asetelmani pääsi ruokapöydälle ja seuraksi asettelin vielä tuikkuja.

Pikkujoulumme aloittaa joulunodotuksemme. Tunnelmaltaan se on yhtä ainutlaatuinen kuin isokin joulu. Meille pikkujoulun viettäminen on jo perinne, jonka vaaliminen tuntuu tärkeältä. Päivä ja ilta toistuu saman kaavan mukaan joka vuosi. Pikkujouluumme ei kuulu mitään ihmeellisen suurta, vaan se on enemmänkin tunnetila; yhdessä olemista, pientä jännitystä ja tunnelmointia. Eikä siihen muuta tarvitakaan...

Hyvää joulun odotusta kaikille!

Joulumielellä

Marraskuun sateisina ja pimeinä päivinä on ollut hieman vaikea innostua joulusta. Olen jo monena vuotena hakenut joulumieltä ja - tunnelmaa paikallisesta puutarha-ja taimimyymälästä, Viherkäiseltä. Tänä(kään) vuonna en tehnyt poikkeusta, vaan lähdin katsomaan heidän joulutunnelmaansa...

 

 

Heti sisään tullessa oli pakko pysähtyä ihastelemaan tunnelmaa.

Taustalla soi joulumusiikki ja ympärillä oli kaikkea kaunista

 

 

 

 

 

 

 

Kauniita asetelmia ja kukkia oli joka puolella

...ja taatusti jokaiseen makuun.

 

 

 

 

 

 

Viherkäisellä kukkien ja lahjatavaroiden esillepanoon on panostettu.

Täältä on vaikea poistua ostamatta mitään.

 

 

 

 

Vielä kassan läheisyydessä voi ostaa mukaansa jouluherkkuja, joko kotiin tai ystävälle vietäväksi.

Tältä reissulta nappasin näiden valokuvien lisäksi mukaani huonekuusen ja ihan oikean kuusen, juuripaakkuineen päivineen

 

 

 

Viikonloppuna ajattelin laittaa kotona hieman enemmän joulua. Meillä olisi tarkoitus viettää pikku joulua oman perheen kanssa; joulutorttujen leipomista, saunomista ja pikkuisten lahjojen jakamista. Tämä on meillä joka vuotinen traditio, josta ei voi poiketa. Lapseni totesi vähän aikaa sitten, että se on yksi hienoimmista juhlista...joulun, syntymäpäivän, uuden vuoden, juhannuksen ja venetsialaisten lisäksi ;) . Minun lapsuuden kodissa ei ole vietetty pikku joulua, kun taas mieheni kotona on. Toivotaan, että lapsemme jatkaisi tätä perinnettä joskus myös omassa kodissaan.

Nyt voi todeta, että kyllä täällä ollaan jo hieman joulumielellä...