sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Pientä päivitystä

Viikko on mennyt yhdessä hujauksessa. Hyvä, jos nippa nappa on itse pysynyt vauhdissa mukana. Viikonloppu tuli enemmän kuin tarpeeseen ja nyt olis tarkoitus suunnata uudet energiat tulevalle viikolle.

Remontin suhteen ei ole tapahtunut mitään maata mullistavaa. Tapettimies teki koko viikon pohjatöitä ja minun silmissäni se oli aivan kuin ei olisi mitään tapahtunut. Minä jo luulin, että olisin päässyt viikonloppuna roudaamaan jotain huonekaluja paikoilleen, mutta luulohan ei ole tiedon väärtti.

Ja kyllä mä huonekaluja pääsin roudaamaan. Kävin ihan Raision Ikeasta asti hakemassa. Mukaan tarttui keskuspöytä ja kaksi baarituolia keittiöön sekä kaksi pikku pöytää pojan huoneeseen. Tämä oli siitä harvinainen reissu, ettei mukaani tarttunut yhtään servettiä eikä kynttilää!!! Nyt nämä huonekalut ovat siistissä paketeissa kellareissa odottamassa kokoamista ja mahtumista huoneisiin.

Tänään kokosin yhden baarituolin vähän niinkuin kokeeksi ja kyllä siitä ihan oikean näköinen kapistus tuli. Hyvä minä!! Selvisin urakasta melkein itse. Miestä piti pyytää apuun, kun en saanut ruuveja riittävän kireälle, muuta muuten ihan "self made".
Kun tulin kellarista yläkertaan, lapseni tiedusteli:"Olinko alakerrassa KOOMASSA". Minä en ihan heti ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti, kunnes mulla välähti, että hän tarkoitti kokoamista...tosin taisin mä vähän koomassakin olla, kun yritin selvitä ohjeista. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Sää on tänään ollut todella synkkä ja sateinen. Iltapäivällä hain äitini mukaan ja lähdimme paikallisiin huonekalukauppoihin sisustuskierrokselle. Mukaan tarttui vähän joululahjoja ja muuta pikkuista kotiin. Puolitoista tuntia meni oikein mukavasti ja kukkarokin keveni kohtuudella. Ei tämä ollutkaan pöllömpi idea piristää sateisen sunnuntain tylsistymistä. Naapurinikin yritti äsken houkutella minua kävelylenkille, mutta marraskuinen sadesää ei todellakaan houkuttele minua ulos. Hän luuli, että minussa olisi ollut vielä sen verran partiolaista, että olisin lähtenyt ulkoilemaan, mutta minusta on taitanut tulla ajan myötä sellainen "city-partiolainen".

Ensimmäisen adventin kunniaksi virittelin kadun puoleisille ikkunoille jouluvalot tai pikemminkin joulutähdet ja sänkyihin vaihdettiin puhtaat lakanat. Eilen kuuntelin autossa joulumusiikkia ja lauloin sieluni kyllyydestä mukana. Virallinen joulunodotus on meikäläisen osalta alkanut ja jos laitan silmät oikein tiukasti kiinni, voin kuvitella, että tuo sateen ropina onkin lumisadetta.........TOIVEAJATTELUA!!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti