Stailiamo

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Se on (joskus) vaan niin vaikeata


Tämän kevään juoksutreenit on nyt sitten aloitettu. Olen  pähkäillyt asiaa jo kuukauden päivät ja aina on löytynyt joku hyvä tekosyy, miksi juoksulenkille ei ole tarvinnutkaan lähteä. Tässä suhteessa taidan olla ihan mestariainesta!








Olin säilönyt juoksuvaatteeni sen verran hyvin, että kesti hetken ennen kuin sain itseni juoksukuntoon.
Taivaalta sateli myös vähän vettä ja meinasin jo siirtää juoksulenkin seuraavalle päivälle.
Onneksi en tällä kertaa antanut itselleni periksi, vaan vääntäydyin juoksuvermeisiin ja lähdin hieman epäilevin mielin lenkille...








Juoksu ei oikein kulkenut, eikä tuntunut edes hyvältä, mutta en myöskään antanut periksi. Tein sellaisen peruslenkin ja se vei sellaiset 40 minuuttia, joten  rapakunnossa ollaan! Katselin viimeisimmän Heiaheian tilastoslta juoksumerkinnän ja lenkki on tehty 26.10. eli melkein puoli vuotta sitten. No, onpahan nyt ainakin juoksuvaatteita tuuletettu.
 




Juoksutaukoni ei suinkaan ole tarkoittanut sitä, että en olisi liikkunut, sillä olenhan minä talvikaudella kävellyt paljon lenkkejä, käynyt luistelemassa ja olin jopa muutaman kerran hiihtämässä. Vain juoksemisessa on ollut totaalitauko. On tämä joskus vaan NIIN vaikeata! Aloittaminen on tuntunut tänä keväänä jotenkin erityisen hankalalta, mutta jospa tästä saisi taas "juonen päästä kiinni".









11 kommenttia:

  1. Zemppiä Satu, kaikki aloittaminen on niin vaikeaa! Mutta mikä tunne, kun lähtee sujumaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä. Kyllä tämä vielä itsensä pakottamista...kun jaksaisi ajatella sinne lenkin jälkeiseen olotilaan... ;)

      Poista
  2. Onko hyviä vinkkejä mistä sen motivaation kaivaisi, kun on täysin kateissa koko liikunta parhaillaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kateissa se on välillä itselläkin. Kävely on mielestäni oikein hyvä tapa aloittaa liikunta. Kyllä sitä joutuu/ täytyy jollain konstilla motivoida itseään...jos ostaa vaikka uudet lenkkarit tai hupparin ja lähtee niitä ulkoiluttaman. Tai sitten lähtee ikkunaostoksille kaupungille... ;) se voi kyllä tulla kalliiksi :)

      Poista
  3. Hienoa, ettet antanut periksi ja luovuttanut, vaikka sää olikin kurja.
    Ihanaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä tosi lähellä, että en lähtenyt. Nyt tuntuu reisissä, että on ollut lenkillä. Loppu viikko on jälleen ohjelmallisempi: valmistumistilaisuus ja Helsingin kurssia... oikein mukavia loppu viikon päiviä!

      Poista
  4. Voi, mistä löytäisin myös motivaatiota lähteä reippailemaan.
    Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolipakottamalla minäkin taisin lähteä... ;)

      Poista
  5. Heitin sinua haasteella. Käyppä kurkkaamassa blogini puolella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ja motivaatiota lenkkeilyyn täällä myös metsästellään! ;)

      Poista
    2. Liikuntamotivaatio taitaa olla useammallakin vähän hukassa. Tsemppiä sen metsästykseen! Ja oi, kiitos vaan haasteesta. Täytyypä käydä vilkaisemassa...
      Oikein mukavaa loppu viikkoa! <3

      Poista