En tiedä, mika minua vaivasi, mutta kaikki asiat "ketutti" oikein kunnolla. Olotila oli sen verran voimakas, etten perjantaina suoriutunut mistään hommasta. En halunnut edes kirjoittaa blogia saatikka lukea muiden sepustuksia... siis totaalinen lamaannus! Miehelle sanoin, että tällaisena päivänä pitäisi sulkeutua johonkin pimeään komeroon ja tulla pois vasta kun olotila paranee. Läheiset ihmiset kärsii omasta olotilasta ihan turhaan...
Onneksi nukuin pitkät yöunet ja lauantaiaamu valkeni aurinkoisena sekä mökillä että omassa mielessä.
Tänä kesänä ei ole ole montaakaan tällaista aamua ollut... lämmintä ja tuuletonta.
Sää oli hieno koko päivän. Minä sain terassiprojektini jonkinlaiseen päätökseen; viimeisetkin kalusteet on maalattu.Viimeinkin!!!
Poika halusi myös ottaa kuvan mökin rannasta. Tässä siis hänen otoksensa.
Laiturilta bongattiin oheinen ötökkä. Ei tietoa mikä, mutta oli vallan hienon limen vihreä.
Merihanhet kokoontuvat jälleen isoiksi ryhmiksi saaristossa. Ensimmäisiä syksyn merkkejä...!??
Lauantai kului mökillä erinnäisiä töitä tehden. Iltapäivällä serkkulapset tulivat saunomaan ja olipahan tässä mäessä vähän aikaa ääntä ja "äksöniä"... Mukavaa, kun perheen pienin ( sekin jo eskari!!) saa välillä muutakin seuraa kuin me vanhat vanhemmat.
Tänään tulimme ihan ajoissa kaupunkiin. Vähän on haikea ja epätodellinen olo. Huomenna töihin ensin suunnittelemaan ja tiistaina tulevat oppilaat. Joko se kymmenen viikkoa todellakin meni? Oliko tämä tosiaankin tässä? Se on ohi nyt!!
Milloinkas se syysloma olikaan...???!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti