keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Satua...vai totta

UPS! Sain jo viime syksynä tunnustuksen blogiini ja tehtävänä oli kertoa itsestä seitsemän SATUnnaista :) asiaa itsestä. Olin jo unohtanut koko asian, mutta seuraavaksi olisi muutama asia meikäläisestä. Ne, jotka minut jo tuntevat eivät tule kokemaan mitään suuria yllätyksiä...

Ja uskaltaudun laittamaan tähän kuvia itsestäni viime vuodelta. Meidän perhekuvissa minä olen harvemmin kuvauskohteena, mutta näköjään ainakin muutaman kerran minutkin on tullut ikuistettua. Koittakaa kestää...




 
1. Olen syntynyt jouluaaton aattona. Lapsena olen valehdellut, että olen syntynyt jouluaattona, koska se oli minusta hienompaa... :)

2.En pidä erityisemmin ruoanlaitosta enkä yleensä keittiöhommista. Olosuhteiden pakosta (=perheellisenä) teen kuitenkin ruokaa melkeinpä päivittäin, sellaista ihan perusruokaa.



 
3.Lempiruokani on edelleen maksalaatikko ja puolukkahillo. Olen ollut joskus hyvinkin nirso ruoan suhteen, mutta iän myötä makutottumukseni ovat kehittyneet. Edelleenkään en pidä kalasta. Syön kyllä kalaruokia, mutta en saa niistä mitään makunautintoja.



 
4.Olen koti-ihminen. Viihdyn kotona vähän liiankin hyvin. Välillä tuntuu, että minua on tosi vaikea houkutella kotoa lähtemään minnekään. Viihdyn hyvin myös yksikseni.  



 
5. En ole erityisemmin liikunnallinen tai ns. himoliikkuja. Käyn kerran viikossa Latinos-tunneilla pyörähtelemässä. Muuten harrastan kävelylenkkejä ja satunnaisesti juoksen...jos sitä lönkyttelyä voi juoksuksi kutsua.
 
6. En tiedä, olenko unelma-ammatissani, mutta pidän työstäni erityisopettajana todella paljon. Haasteita riittää ihan joka päiväksi ja parasta työssäni ovat ehdottomasti oppilaat ja työkaverit.




 
7. Olen ns. keskivertokamaa ts. minulla ei ole mitään erityislahjakkuuta. Soitan pianoa jonkin verran, laulan ja tanssin sujuvasti, mutta en ole missään taidoissa erityisen hyvä. Koulussa olin myös tasainen (kiltti ja tunnollinen) "8 -oppilas" . Ylioppilastodistuksen arvosana on M.  

 
Tälläinen suhteellisen tylsä tapaus siis kirjoittelee tätä blogia.
 
Enpä laita tätä tunnustusta kenellekään eteenpäin, mutta jos joku lukijoistani haluaa napsaista tästä aiheen niin olkaapa hyvä vain.
 
 
Mutta nyt tämä "keskiverto" Satu-ihminen jatka edelleen lomailua perheensä kanssa...





 
 
 

3 kommenttia:

  1. Jestas ko hetken luulin katselevani kuvia siskostas ja äiteestäs nuorena.

    VastaaPoista
  2. Heippa!
    Olikohan tuo kohteliaisuus? ...;) Olemmehan me tiettävästi siskon ja äitin kanssa samaa sukua, vaikka veli ja sisko joskus kiusasivat, että olen mustalaisten lapsi...HEH,HEH, minkälaista sisarrusrakkautta...!!!

    VastaaPoista
  3. Ei ollut kohteliaisuus,vaan ihan ensimmäinen reaktio kuvista.Muistan kyllä kuulleni pientä kiusottelua aikoinaan,mutta kuten huomaat,iän myötä yhdennäköisyys lisääntyy nim.kolme tätiä

    VastaaPoista