perjantai 28. heinäkuuta 2017

Karkkisyöpön uusi elämä?


Olen melkoinen karkkisyöppö. Pidän erityisesti salmiakista ja suklaasta, enkä muunkaan karkin suhteen ole kovin nirso. Juhannuksen jälkeen päätin ottaa (jälleen) itseäni niskasta kiinni ja vähentää karkin syömistä. Oikein kunnolla ja tosissaan, mutta hieman erilaisella lähestymistavalla...






Karkkilakkoon en usko, sillä kaikki ääripään "totaalikiellot" eivät päde meikäläisellä.
Siksipä päätin, että syön karkkia vain silloin tällöin ja vähän kerrallaan. Minun kohdallani  tämä tarkoittaa sitä, että SAAN siis syödä karkkia (tai tarkemmin sanottuna KARKIN ehkä kerran viikossa), mutta juhannuksen jälkeen en ole syönyt kuin kaksi karkkia.





Vuosien aikana olen vähentänyt sokerin käyttöä vaiheittain.
Kahvista sokeri on jäänyt jo pois (aikaisemmin kolme teelusikallista kuppia kohden!) ja nyt kokeillaan karkin vähentämistä.
Suurimassa karkkihimotuksessani olen syönyt ahkerasti xylitol-purkkaa, välillä leuat kipeinä.  
Jäätelö ja pulla eivät ole kieltolistallani, sillä ne kuuluvat kategoriassani jälkiruokiin.
Jonkun mielestä tämä voi olla huijausta, mutta näiden herkkujen syöminen ei ole kuitenkaan lisääntynyt.
 
 








Sokerin vähentämisessä uskon tällaiseen "lievään karkkilakkoon".
Oikein heikkona hetkenä voin ottaa esim. yhden suklaapalan, mutta sen jälkeen täytyykin löytyä selkärankaa, ettei sorru enää toiseen...ja kolmanteen.



Nyt toivon, että tämä lievennetty versio tepsisi vähän pitempään kuin muutaman kuukauden. Hieman sallivampi rajoite voisi toimia tai jopa onnistua. Tämä sokeriton elämänvaihe on kestänyt tässä vaiheessa sen verran pitkään, että tätä ei edes oikein ajattele. Ehkä tästä on tulossa jo elämäntapa...ehkä. ;)
 
 
 
 
 
 



6 kommenttia:

  1. Karkkilakko olis kans täällä hyvä olla. Mutta kaikkein paras lakko olis pullat ja muut leivonnaiset ja keksit pois, pois silmistä sekä mielestä.
    Nytkin äsken veteli kolme keksiä, hm pieniä. Eikä piisais vieläkään, voisin syödä vaikka 10 suffelia peräkanaa. Illalla olis vähän karsee olo, kun menen sänkyyn.
    Kauheeta tää himosyöpön olo ??!!!Saisinpa itsestäni otetuksi niskasta kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Makean himo taitaa olla meidän naisten "perisyntiä". Yritän ajatella, että pieni määrä makeaa(=kohtuus) on ihan hyvä. Kyllä elämässä saa niitä pieniä nautintoja olla...<3

      Poista
  2. Nyt taas kun työt alkaa, palaan takaisin mun karkkipäivään. Perjantai on karkkipäivä tai herkkupäivä, muuten en syö karkkia. Tämä toimii, muuten herkuttelisin ihan liikaa. Pitäisi vielä päästä tuosta sokerista kahvissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä töissä joku tuo aina jotain herkkua/karkkia kahvipöytään ja tiedän jo nyt, että meikäläistä koetellaan silloin...ja tuo perjantaiherkuttelu on oikein hyvä idea. Sallitaan pieni herkuttelu, jotta se pysyisi muuten kurissa. Kannata ideaa!!!
      Aika nopeasti sitä tottuu sokerittomaan kahviin. Nykyisin juon vielä tummapaahtoista , jotta kahvin aromit maistuisivat enemmän. Tosin kahvin juontikin on vähentynyt viime aikoina...kummallinen ilmiö...? ;)

      Poista
  3. Olin aikoinaan 5 vuotta syömättä sokeria ja siinä samassa myös karkkeja. Sitten maistoin yhden ja sillä tiellä taas ollaan :D Suklaa, salmiakkai, lakritsi....loppumaton lista suosikkeja.
    Hyvää ja aurinkoista viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä...ei tämäkään ole minun ensimmäinen kertani, kun yritän vähentää sokerin syöntiä. Tänään kävimme markkinoilla ja poika osti metrilakua. Hetken meinasin jo pyytää pientä palaa, kun muistinkin "lakkoni". Niin helposti se kuitenkin unohtuu...
      Täällä ollut tänään ihan huippukelit. Olemme nauttineet päivästä Vanhassa Raumassa kierrellen...
      Oikein mukavaa viikonloppua!

      Poista