Nakotuksen lopputulos

Niinhän siinä kävi, että nakotus ei ottanut laantuakseen ja minun piti käydä ostamassa sen nakotuksen aiheuttanut tuoli. Se on ollut jo kovassa käytössä, kun näitä sisustussuunnitelmia on tullut väännettyä harva se päivä... ja ilta.

 

 

Tuoli on osoittautunut hintansa väärtiksi. Lähttöhinta oli muistaakseni 116 euroa, mutta nyt se oli alennetuna 49 euroa.

Kasaaminen tapahtui nopeasti (10 minuutissa), eikä tässä tarvinnut olla insinöörin vikaa, saadakseen tuolin näyttämään myös tuolilta.

Hyvä minä!

 

 

 

 

 

 

 

Istuinkorkeus on aavistuksen verran korkeampi kuin aikaisemmassa tuolissani, joten tässä on täytynyt

totutella uuteen työasentoon. Tuoli on myös jämäkkää tekoa, eikä mikään "rimpula".

 

 

 

 

 

 

Ulkonäöllisesti tammiset jalat olisivat voineet olla hieman tummemmat.

Pöytätasokin on tammea, mutta väriero on aivan selvä. Tämän kanssa täyty vain elää.

Ja siellä näytöllä peilaa itse bloggaajakin :)

 

 

 

 

 

 

Istuinosassa on kiinteä keinonahkainen pehmuste. Tuohon tuolin reunaan kerääntyy kyllä kaiken maailman moskaa (lähinnä pyyhekumin purua), jota on melkoisen hankalaa saada ilman imuria pois. Olkoon se tämän tuolin ainoa huono puoli toistaiseksi.

On myös mielenkiintoista seurata, kuinka kauna tuoli pysyy valkoisena.

 

 

Tuolissa istuminen jatkuu tiiviissä tunnelmissa edelleen.

Taidamme olla kohta erottamattomat... :)

 

 

 

 

Sisustusopinnoissani olen huomannut mielenkiintoisen (uuden) piirteen itsestäni. Kun saan tehtävän tehtyä, siivoan aina pöydän ja työhuoneen. Tämä on ehkä enemmän rituaalimainen toimenpide, sillä eihän huone ehdi kauan aikaa siistinä olemaan. Eilisen "megapäivän"  jälkeen rentoudutaan ja nautitaan, huomenna istun jälleen pöydän ääreen suunnittelemaan...

 

 

Palmusunnuntain kunniaksi taidan hakea kellarin kätköistä vanhat virpomisoksat esille, jotta pääsisi vähitellen myös pääsiäisen tunnelmiin.

 

 

 

Oikein ihanaa palmusunnuntaita!