sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Veto pois

Tänään on niitä päiviä, joita ei kauhean usein itselle tai muillekaan toivoisi. Veto on koko kehosta melko lailla pois. Ei tunne oloansa kipeäksi, mutta ei myöskään jaksa tehdä mitään. Tekee vain sen kaiken välttämättömä (mitä se sitten onkin) ja lopun aikaa vois vaikka olla vaan...mieluiten nukkuisi. Ei tämä nyt mitään masennusta ole, mutta voisko tätä diagnosoida vaikka "kevät lamaannukseksi". Taustalla voi olla myös aamuinen lievä migreenikohtaus, mutta kieltämättä koko viikonloppu on ollut vähän "tahmeata". Toivottavasti tämä menee kuitenkin nopeasti ohi, koska tämä olotila pistää todella risomaan. Tekemistä olisi ihan riittävästi, mutta nyt ei kroppa vain jaksa toimia...

Viikonloppu on kuitenkin loppumaan päin. Eilen tuli porukkaa saunomaan ja ilta meni siinä. Tänään olin enemmänkin mökillä sisällä, pakottaen itseni tiskaamaan ja siivoamaan. Poika oli "apumies-Jessen" seuralaisena verkoilla ja saaliskin oli hyvä: kolme siikaa, made ja muutama ahven ja hauki. Onneksi mies oli tänään ahkera ja kulutti aikansa metsätöissä. Voi olla myös, ettei hän jaksanut katsella "aneemista vaimoa" koko päivää. Minusta kun ei oikein seuralaista ole saanut koko viikonloppuna. Harmittaa itsekin koko olotila. No, eiköhän sitä tästä taas kohta voimaannuta.

Edessä viimeinen työviikko ennen lomaa, eikä ihan kevyt sellainen. Keskiviikko ja torstai puristetaan työkaverin kanssa kahdestaan normaalin neljän ihmisen sijaan. Oppitunnit täytyy suunnitella niin, että suurin piirtein kaikki "pysyy kasassa", eriyttäminen on ehkä vähän hankalaa, mutta,mutta... Rutistetaan viikko ja sitten jäädään koko perhe lomalle.

Ja tähän loppuun muutama kuva vielä mökiltä...ihan muuten vaan...



Kuvassa minun ottamani kuva mökin rannasta muutama talvi sitten. Teetätin siitä isomman canvas-taulun ja annoin sen miehelleni joululahjaksi.




                         Ja taas yksi lyhtykuva. Vaihteeksi ulkona kuvattu.

Ai niin, aikaisemmassa postauksessani lupaamani sukkaprojekti on pahasti kesken. Miehelle lupaamani sukat eivät ole edistyneet yhtään; puikot on somasti pussissa ja lankakerä avaamatta. Mutta jos vaikka kävis pienoinen ihme ja minä tästä vielä piristyisin tämän viikon aikana.Näissä tunnelmissa huomiseen!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti