sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Kahvitellen


Meidän isännällä on syntymäpäivä Veteraanipäivänä. Yhteensattumien vuoksi merkkipäivän viettoa piti tänä vuonna aikaistaa muutamalla päivällä ja  lähisukua kutsuttiin kahville jo lauantaina.





Juhlien järjestäminen ei ole todellakaan vahvin puoleni. Saan yleensä melkoisia stressin aiheita sekä tarjoilusta että esillepanosta. Tänä vuonna olin vielä päättänyt (hetken mielijohteessa) tehdä ainakin yhdet suolaiset ja makeat tarjottavat. Tosin molempien tekemiset olin jo valmiiksi testannut oman kouluni kotitaloustunnilla ja todennut niiden tekemiset riittävän yksinkertaisiksi meikäläisen valmistaa...
 
 
 
 
 
 
Kakkua en suostunut tekemään, joten isäntä kävi ostamassa paikallisesta leipomosta aivan ihanan näköisen (ja makuisen ) sitruuna-marenkikakun.
 
 
 

 
 
Perjantaina tein työpäivän päätteeksi savukinkkurullia ja Kinder-piirakkapaloja ja koska en kuulu tähän "pitoemäntä" -sarjaan, ostin myös muutamia tarjottavia suoraan kaupan hyllystä. Lisäksi ostin pojan lauantain koulupäivän buffetista karjalanpiirakoita, joten kahvipöydän tarjoilut olivat sekalaista sorttia sekä itse tehtyä että ostettua.
 
 
 
 
Kahvittelun jälkeen herkkuja jäi melkoisesti. Kakkua saa syödä ilmeisesti koko seuraavan viikon, muutamat tarjottavat pakastin. Miksiköhän sitä tulee aina arvioitua vähän pieleen ja tilaisuuden jälkeen ihmetellään, mihin ne loput tarjottavat hävitetään? Ilmeisesti syödään... ;)
 
 
Tuleva viikko on vapun takia (onneksi) vain neljä päiväinen. Tiedossa ei ole ihan niin ohjelmoitu viikko, kuin nämä viimeiset kolme viikkoa ovat olleet. Tässä ehtii yhden viikon hieman  hengähtää ennen kuin alkaa toukokuun kuuluisat "viimeiset rutistukset". Todellakin. Toukokuu on jo ihan lähellä!!
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

4 kommenttia:

  1. Voi miten herkullisen näköiset tarjoilut. Minäkin otan aina stressiä tarjoilusta jos järjestetään jotain
    Juhlia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juhlia järjestäessä huomaan aina kaikkia "pikku" puutteita kotona esim. likaiset ikkunat ja keittiönkaapin ovet. Eihän niitä kukaan vieraista välttämättä edes huomaa, mutta omaa kotia tulee katsottua silloin vähän eri tavalla. Koska tämä tarjoilupuoli ei todellakaan ole vahvuuksiani, saan niistä yleensä melkoiset stressin aiheet. Ja hyvinhän nuo juhlat ovat kuitenkin aina sujuneet... ehkä se stressaaminen on joku juhlaan liittyvä "riitti", jota ilman ei vain voi olla. Ehkä... ;)

      Poista
  2. Onnittelut isännälle ja NAM, mitä herkkuja!
    Ensi viikko tuntuu lähes lomalle jo ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viedään onnittelut perille. Tuo Prassenin kakku on tosi hyvää, sellaista pirteän makuista.
      Kyllä tällainen lyhyt työviikko on aina mukava ja pidennetty viikonloppu tuntuu jo minilomalta...

      Poista