Stailiamo

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Kätevä isäntä


Olen aikaisemmissa kirjoituksissani aina silloin tällöin kehunut miestäni, ihan julkisesti. Mökillä meidän vanha ulkokalusteryhmä kaipasi kunnostusta (tai kaatopaikalle vientiä). Pöydän kansi oli mennyt jo todella huonoon kuntoon ja sille piti ehdottomasti tehdä jotain. Tuolit menettelevät vielä juuri ja juuri. Säästäväisinä/nuukina ihmisinä päätimme kokeilla vain pöydän kannen uusimista. Ja tuo mies otti sen tekemisen asiakseen.






Tämän pöydän valmistumiseen meni aikaa, mutta lopputulos oli meidän molempien mielestä hyvä. Laudat on sahattu ja höylätty ihan omista puista ja työstetty suurimmaksi osaksi autotallissamme.
 
 
 



. Pöydän lopullinen muoto aiheutti meillä pientä keskustelua. Isäntä halusi tehdä päätyosat vielä kaareviksi. Minulle olisi kelvannut vaikka ilman tuota päätypalaakin, sellainen vähän rouheampi versio. Molempia versioita pähkäilimme ja hyvässä yhteisymmärryksessä päädyimme lopulta tähän.
 
 



 
 
Kannen mies käsitteli vielä mustalla kalusteöljyllä. Ensin ajattelimme värjätä kannen samanväriseksi kuin tuolit, mutta täysin saman värisävyn löytyminen tuntui melkein mahdottomalta. Niinpä päätimme värjätä sen reilusti eriväriseksi...eli mustaksi (Piki).
 
 
 



Pöytä on nyt valmis ja paikoillaan. Näistä kuvista ei valitettavasti näy kunnolla tuo kaunis pöydän pinta .







Väriyhdistelmä on nyt vähän erikoinen, mutta tuolien maalaamiseen ei tänä kesänä (jos koskaan) ryhdytä. Voi olla että ensi kesänä meille tulee hankittavaksi jotkut hieman kevyemmät tuolit, mutta tämä kesä mennään näillä.
 





Kyllä tässä nyt kelpaa syödä.  Laudat eivät ole "vinksin vonksin", pöytä on pitempi kuin aikaisemmin ja tuolit mahtuvat paremmin pöydän alle kuin vanhassa versiossa. Monta hyvää parannusta tuli kertaheitolla.
 
 
 
 On minulla sitten kätevä isäntä!
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti