Stailiamo

torstai 31. heinäkuuta 2014

Maalarin tikapuut


Olin jo kauan aikaa unelmoinut ja hakenut vanhan ajan maalarintikkaita. Kuinkas ollakaan, sellaiset löytyivät aivan läheltä. Siskoni asuu isossa maalaistalossa ja heidän piharakennukset ovat melkoisia aarreaittoja, ainakin meikäläisen silmin. Viime kesänä löysin sieltä puiset maalarintikkaat ja sisko lupasi ne minulle joululahjaksi... ja tämä tyttö oli onnesta soikulaisena.


 
 
Tikapuut ehtivät olla meidän autotallissa säilytyksessä (miehen tiellä) jo jonkin aikaa, kunnes eräänä lämpimänä päivänä kannoin ne pihalle kunnostusta varten.
 



 
 
 
Näiden tikapuiden tarina ei ole sen paremmin tiedossa. Maalitahroja näissä kuitenkin oli. Harjasin, pesin ja vielä hioin suurimmat kokkareet pois, muuten ne saivat jäädä alkuperäiseen kuntoonsa.
 
 
 
 

 
 
Sovittelin näitä kotona muutamiin paikkoihin, mutta tikapuut osoittautuivatkin hieman liian pitkiksi. Mies tarjoutui sahamaan muutamn askelman pois ja samalla saimme tikapuut myös suoremmaksi. Virittelimme myös hamppunarua tikapuisen "stoppariksi".
 





Näistä tuli täydelliset ja hieman huvittuneena mies seurasi, mihin nämä meillä lopulta päätyivät. Hänen mielestään niiden paikka alunperin olisi ollut kaatopaikalla, mutta yllättyi itsekin näiden maalarintikkaiden "uudesta elämästä"...
 
 
 
...siitä seuraavassa postauksessa enemmän... ;)
 
 
 
 
 
 
 
 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti