sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Mitähän tästä tulee? (osa 2)


Leivontasessioni pääsi jatkumaan vielä tänään. Kävin eilen jo muutaman kerran kurkkaamassa kakkuani. Ilokseni ja suureksi helpotuksekseni sain huomata, että liivate oli tehnyt asiansa eli kakku oli alkanut jähmettyä.

Tänään työn alla oli suklaakoristeiden tekeminen ja intoa puhkuen lähdin sulattamaan suklaata vesihauteessa ja väkertämään niitä. Ja tälläinen on sitten lopputulos. Ei tullut pannukakkua, vaan elämäni ensimmäinen valkosuklaakakku.







 
Ei ihan konditoria-tasoa, mutta aika hyvä kuitenkin meikäläisen tekemäksi.
 
 




 
Itsetehdyistä koristeista poika totesi, että ovat ihan käärmeen näköisiä. Nuo valko-ja tummasuklaahiput ovat ihan kaupasta ostetut ja kakun kuvio täysin "tuulesta temmattu", luovuuskohtauksen aikaansaannoksia...
 
 
 
 
 
 
Isännällä oli sen verran itsesuojeluvaistoa, että ymmärsi lähteä mökille (karkuun?), koska pitihän minun saada jonkinlainen testiryhmä paikalle... Nyt oli hyvä syy soittaa muutamalle ystävälle ja pyytää kahville.
 
 
 
Lyhyellä varoitusajalla sain yhden uhreista ystävistäni kutsuttua meille.
 
 

 
 
Pöydälle tein hieman paremman kattauksen oikein servettien ja kynttilöiden kanssa. Olihan tämä melkoinen juhlahetki!
 
 
 
 
Eikä kakku ilmeisesti mitään huonoa ollut, sillä ystäväni halusi maistaa sitä vielä lisääkin (ja on ilmeisesti vielä hengissä!). Omasta milestäni se maistui myös hyvältä, ihan valkosuklaakakulta... :)
 
 
Tämä kokeilu siis onnistui, vaikka matkan varrella oli hieman epäonneakin. Tästä rohkaistuneena taidan tehdä samanlaisen pojan synttäreille kahvipöytään. Valmiita suklaakoristeita on jo pakastimessa valmiina, joten sukulaiset saavat muutaman viikon päästä olla seuraavat koekaniinit.
 
 
 
 
 
 
 
 

1 kommentti:

  1. Miksi mulla tuli noista "käärmeistä" mieleen jotkin vähän pienemmät luikerot jotka tonne pyöreään palleroon pyrkivät.. hmm.. :D Ehkä olisi aika mennä nukkumaan!

    - Paksu-Maikki

    VastaaPoista