maanantai 30. kesäkuuta 2014

Kesälomapohdintaa


Ihminen osaa olla sitten ihmeellinen otus. Sitä kasaa talven ja kevään aikana itselleen kaiken maailman töitä, joita yrittää sitten epätoivoisesti tehdä kesäloman aikana. Tai minä ainakin.

Ajattelutapa on vähän hassu. Kun niitä suunniteltuja töitä ei ehdi tai jaksa tehdä siinä työarjessa, niin sitten ne kasaantuvat kesälomaan. Minulla onnekkaalla kesäloma on pitkä, joten varmasti ehtisin tekemään niitä töitä pois alta ja vielä ehtisin lomailemaankin. Mutta totuus on kuitenkin toisenlainen.

Kesäkuun vaihtuessa olen kuitenkin huomannut, että..

...ikkunat on edelleen pesemättä, puutarhakalusteet maalaamatta, pari muutakin suunniteltua maalausprojektia tekemättä, pihalla loput kesäkukat istuttamatta ja ne säleikön köynöskasvit päättämättä, ostamatta ja istuttamatta...



 
 

Kesäkuun vaihtuessa heinäkuuhun pysähdyin oikein miettimään. Mitä olen oikein tehnyt? Ensimmäinen viikko meni ulkomailla perheen kanssa, toinen viikko meni jäähallilla pojan jääkiekkoleirillä, pihalla olen muutamat istutukset saanut tehtyä ja lopun aikaa... no, olen tehnyt kaikkea epäolennaista, ei-niin-tärkeää tai suunniteltua.
Onko se sitten huono juttu?


Välillä poden huonoa omatuntoa ja välillä taas pystyn elämään asian kanssa. Loma on kuitenkin aikaa, jolloin minä nautin siitä, ettei ole niitä arjen aikatauluja. En osaa vain  olla ja löhötä (no, ehkä yhden päivän), vaan puuhastelen täällä kotona aina jotain pientä. Se ei välttämättä vaikuta kauhean tehokkaalta tai näy ns. ulosopäin, mutta kuitenkin...


Loma siis jatkuu täällä. Vielä on aikaa toteuttaa niitä suunnitelmiani tai sitten ne siirtyvät "hamaan tulevaisuuteen". Ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa lomanviettotapaa; jotkut nauttivat kulttuurista, jotkut matkustelevat, jotkut viettävät aikansa veneellä tai matkailuautossa, jotkut eivät tee mitään... nautitaan siis lomasta kaikki kenellä sitä on. Kukin omalla tavallaan.














sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Mitähän tästä tulee? (osa 2)


Leivontasessioni pääsi jatkumaan vielä tänään. Kävin eilen jo muutaman kerran kurkkaamassa kakkuani. Ilokseni ja suureksi helpotuksekseni sain huomata, että liivate oli tehnyt asiansa eli kakku oli alkanut jähmettyä.

Tänään työn alla oli suklaakoristeiden tekeminen ja intoa puhkuen lähdin sulattamaan suklaata vesihauteessa ja väkertämään niitä. Ja tälläinen on sitten lopputulos. Ei tullut pannukakkua, vaan elämäni ensimmäinen valkosuklaakakku.







 
Ei ihan konditoria-tasoa, mutta aika hyvä kuitenkin meikäläisen tekemäksi.
 
 




 
Itsetehdyistä koristeista poika totesi, että ovat ihan käärmeen näköisiä. Nuo valko-ja tummasuklaahiput ovat ihan kaupasta ostetut ja kakun kuvio täysin "tuulesta temmattu", luovuuskohtauksen aikaansaannoksia...
 
 
 
 
 
 
Isännällä oli sen verran itsesuojeluvaistoa, että ymmärsi lähteä mökille (karkuun?), koska pitihän minun saada jonkinlainen testiryhmä paikalle... Nyt oli hyvä syy soittaa muutamalle ystävälle ja pyytää kahville.
 
 
 
Lyhyellä varoitusajalla sain yhden uhreista ystävistäni kutsuttua meille.
 
 

 
 
Pöydälle tein hieman paremman kattauksen oikein servettien ja kynttilöiden kanssa. Olihan tämä melkoinen juhlahetki!
 
 
 
 
Eikä kakku ilmeisesti mitään huonoa ollut, sillä ystäväni halusi maistaa sitä vielä lisääkin (ja on ilmeisesti vielä hengissä!). Omasta milestäni se maistui myös hyvältä, ihan valkosuklaakakulta... :)
 
 
Tämä kokeilu siis onnistui, vaikka matkan varrella oli hieman epäonneakin. Tästä rohkaistuneena taidan tehdä samanlaisen pojan synttäreille kahvipöytään. Valmiita suklaakoristeita on jo pakastimessa valmiina, joten sukulaiset saavat muutaman viikon päästä olla seuraavat koekaniinit.
 
 
 
 
 
 
 
 

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Mitähän tästä tulee? (osa 1)


Pojalla lähestyy syntymäpäivät ja tarkoitus olisi juhlistaa niitä pienimuotoisesti/ perinteisesti lähisuvun kanssa. Kaverisynttärit ovat sitten myöhemmin elokuussa.

Tälläisellä "keittiöihmeellä" juhlien järjestely aiheuttaa aina pientä painetta, lähinnä tarjoilun suhteen. Tarkoitus on järjestää vain kahvitus, mutta kun tuo tarjoilupuolen "menu" ei ole koskaan ollut näitä meikäläisen vahvimpia puolia.

Poika haluaa ehdottomasti jäätelökakun (siis jäätelöstä koottu) ja se on jo yhteistuumin suunniteltu, vain toteuttamista vailla. Isännän sain suostuteltua suolaisten tarjottavien tekemiseen ja minulle jäi sitten tuo kakun tekeminen (tai  mahdollisesti tilaaminen).

Asiaa hetken mietittyäni päätin kuitenkin kokeilla kakun tekemistä ihan omin pikku kätösin. Koska leivonatkokemukseni ovat sitä mitä ovat olleet, päätin tehdä kokeiluversion. Mies ja poika lähtivät käymään pikaisesti mökillä, joten minä sain työskentelyrauhan keittiössä. Ja ei muuta kuin hommiin.






Kasasin vaadittavat ainekset esille ja huomasin, että valkosuklaata oli liian vähän. Ei muuta kuin kauppaan ( mikä on onneksi tuossa ihan lähellä) ja homma jatkui pikapyrähdyksen jälkeen. Reseptin olin tulostanut  netistä ja sitä tavasin melko uskollisesti ihan ääneen, jotta varmasti teen oikein.
 
 
 
 
 


Tulipahan käytettyä sellaisiakin laitteita, joita en ole lainkaan tai hetkeen tarvinnut (talousvaaka ja tehosekotin). Muutamia mutkiakin oli matkassa, sillä valkuaisen erottelu ei onnistunut ensimmäisellä kerralla ja liivatteen kanssakin oli vähän ongelmaa. Molemmista ainesosien käytöstä minulla on myös hyvin vähän kokemusta...niinkuin leivonnasta yleensäkin. Ohjeessa sanottiin, että tämän tekemiseen menee n. 25 minuuttia...minulla taisi mennä hieman enemmän :D
 
 


Keittiössä hyörimisen jäljiltä tiskiä ja sotkua oli tullut paljon. Sekoitusastioita oli keittiön tasoilla vähän joka puolella ja muutenkin keittiö oli kuin pienimuotoisen trombin jäljiltä. Tämän takia leivonta ei kuulu minun lemppareihin ja toinen syy taitaa olla, että (liian) harvoin saan onnistumisen kokemuksia. Muutaman "ärräpäänkin" taisi suusta päästää tämän leivontaepisodin aikana, mutta nyt tuotos on kuitenkin jääkaapissa hyytymässä huomiseen ja mielenkiinnolla odotan, mitä tästä mahtaa tulla.


Selviää huomenna...(osa 2).







perjantai 27. kesäkuuta 2014

Menomonot


Sarjassamme "jo pitkään hankintalistalla olleet tavarat" poistui tällä viikolla juoksulenkkarit. Näiden ostamista olen tainut suunnitella ne maagiset ja tutuksi tulleet pari vuotta. Kummallista hidasta kypsyttelyä (=aikaansaamattomuutta) tässäkin asiassa.




Juoksukenkien muoti on hieman muuttunut sitten viime ostokerrasta, josta kylläkin taitaa olla jo hivenen aikaa. Joukossa oli jos jonkinlaista kirkasta-neon- väriyhdistelmää ja minulta meinasi jäädä menomonot ostamatta outojen väriyhdistelmien takia. Minä olisin halunut sellaiset melko huomaamattomat ja nämä olikin sitten melkein ainoat vaihtoehdot.Minä olen myös melkoisen "merkkiuskollinen", joten se typisti valikoimaa vielä entisestään.
 




 
Näissä lenkkareissa on välissä goretex-kalvo, joten meikäläinen voi juosta vaikka vesisateella (enhän mä nykyisin juokse edes auringonpaisteella...tai yleensä millään säällä!) Jotenkin ajattelin jo noita syksyn juoksukelejä ja ostopäätökseni oli jälleen kerran tehty. Siispä kassan kautta kotiin.
 
 
 
 


 
Nyt olisi sitten uuden karheat menomonot odottamassa ulkoiluttamista.
 
Mistähän kaupasta saisi hankittua sitä menohalua...?
 
 
 
 
 
 
 
 

torstai 26. kesäkuuta 2014

Kenkäteline keittiössä !?


Taisin tuossa jonkin aikaa sitten vannoa, etten hankkisi mitään uutta meille vähään aikaa. Keittiö on ollut huonekalujen siirtojen takia vähän tyhjän näköinen ja kaipasin keittiön ikkunan eteen jotain laskutasoa. Jonkin aikaa pähkäiltyäni löysin sopivan sivupöydän... tai pikemminkin kenkätelineen.




 
Tämä on oikeasti eteiskaluste, mutta sopii mitoiltaan just passelisti tähän. Vaadittavilla mitoilla tähän on ollut hankala löytää sopivaa. On ollut liian korkeata tai liian leveää. Tätäkin vaihtoehtoa kävin kertaalleen jo katsomassa (ja hylkäsin sen), mutta nyt se oli sopivasti alennuksessa ja lähti mukaani.
 
 
 
 



Yhden iltapäivän hyörisin tätä kootessa "sen tuhannesta palasesta", mutta tuli siitä huonekalun näköinen ja vielä ihan tukevakin. Sovitin pöydän paikoilleen ja laitoin heti tavaraa esille..
 
 
 
 
 

Ja nyt se näyttää jo tälläiseltä (=täynnä on!). Keittokirjat siirsin kaapista avohyllyille ja tuo kenkätelineosio naamioituu tavalliseksi hyllyksi. Ajattelin vaihtaa vetimet vielä toisenlaiseksi, mutta saavat nyt kelvata paremman puutteessa. Kaapin tyyli ei ole ihan sitä mitä hain, mutta välttänee toistaiseksi. Ja ainahan tämän voi siirtää jonnekin muualle...vaikkapa mökille.
 
 
 
Toivottavasti kohta pääsen jo pihalle hommiin. Täällä sisätiloissa alkaa liian monta uutta ideaa muhia ja se voi käydä jossain vaiheessa kukkaron päälle. Isäntä jo melkein "kielsi" meikäläiseltä nettisurffailun :D

Tänään ajattelin suunnata tarmokkuuteni tekemällä viikkosiivouksen lakananvaihtoineen ja leikkamalla nurmikon. Jos puhtia vielä löytyy, niin voi olla, että pesen vielä ikkunat (vain ulkoapäin!). Ettei nyt menisi ihan uurastuksen puolelle...?!


 
 
 
 
 
 

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Ostoksia kirjakaupasta

 
 
Käyn kirjakaupoissa epäsäännöllisen säännöllisesti ja melkeinpä joka kerta sieltä tarttuu jotain mukaani. Tosin aina ne eivät ole kirjoja, mutta viimeisemmällä käynnillä mukaan tarttui jälleen muutamia.
 
 
 
 


 
Vaikka en ole minkään valtakunnan kokki, tunnen outoa vetoa keittokirjoihin. Pälimmäinen kirja oli ns. peruskirja helppoine ruokaohjeineen, jota ajattelin hyödyntää myös työssäni.
 
 
 



 
Grilli kuumana-kirjan ostin vähän niinkuin "summan mutikassa" ja se onkin osoittautunut ihan oivalliseksi opukseksi. Kirjan on kirjoittanut Strömsö-ohjelmasta tuttu kokki Paul Svensson. Hän avartaa näkemystä perinteisestä grillaamisesta. Grillissä voi tehdä melkeinpä mitä vaan, jälkiruoista lähtien...vaikkapa muffinsseja! Juhannuksena isäntä kokeili leivän tekemistä grillissä hyvällä menestyksellä ja minä ajattelin kokeilla (joskus!) niitä muffinsseja.
 
 
 




Pojalle löysin Reuhurinne-sarjasta tälläisen tehtäväkirjan ja hieman epäileväisenä esittelin kirjaa jälkikasvullemme. Aihealue saattaisi olla kuitenkin sopivasti kiinnostava (ja ajankohtainenkin!).
 
 
 


 
Hämmästykseni oli suuri, kun poika innostuikin ottamaan kynän esille ja puuhastelemaan siltä istumalta peräti kolme tehtäväsivua. Tälläistä ihmettä ei meillä ole nähtykään, jos ei koulutehtäviä lasketa!!
 
 
 
 

 
Tämä kirja voi olla joskus jopa sadepäivien pelastus, mutta kyllä Pleikkari taitaa olla vielä paha vastus tälle kynätouhulle. Taitaa pleikkari päihittää tehtäväkirjan vielä niukasti 100-0!
 
 
Ellei sitten tule sähkökatko....
 
 
 
 
 
 
Tänään olisi tarkoitus lähteä aamupäiväksi äiti-mummin kanssa kaupungille. Pojalle pitäisi hankkia samaisella reissulla nauhalliset tennarit, kun hän pitkän väännön jälkeen suostui harjoittelemaan rusetin tekmistä ja vielä sattui oppimaankin sen. Iltapäivä menee kotinurkissa, kun pojalle tulee kaveri kyläilemään...  ja pyykkikonettakin pitäisi taas käyttää. Perusettiä siis.
 
 


tiistai 24. kesäkuuta 2014

Uudet ulkoportaat...vihdoinkin!

 
 
Kesäkuun sää ei ole houkutellut allekirjoittanut pihahommiin. Kesäkukkien istutus jämähti alkutekijöihin, eikä terassikalusteiden maalausprojekti ole edes alkanut. Onneksi ulkotiloissa on sentään jotain edistystä tapahtunut. 
 
  
 
Jälleen muutaman vuoden projekti on saatu päätökseen. Nimittäin meidän uudet ulkoportaat. Taisin mainita näiden valmistumisesta jo aikoja sitten, mutta tämä projekti vähän "venahti", osittain meistä riippumattomista syistä.
 
 
 


Alunperin ulkoportaiden piti valmistua samoihin aikoihin talon laajennuksemme kanssa, mutta jostain syystä tämä asia ei vain edennyt toteutuksen asteelle. Näitä kävi yksi jos toinenkin (asinatuntija?) suunnittelemassa, mutta mitään ei oikein tapahtunut.
 
 
 
 



Laatat saatiin hankittua (toiveikkaana) jo viime kesänä, mutta talvi ehti tulla ensin ennen portaiden tekijää. Homma siirtyi jälleen eteenpäin...
 
 
 
 

 
Tänä keväänä mies herätteli jälleen projektia eloon ja lomareisuumme aikana nämä piti olla jo tehtynä. Ei ollut vieläkään.




Homma venyi vielä vähän kesäkuun puolelle ja laatakin loppuivat kesken, mutta nyt ne on valmiit ja ovatkin todella tyylikkäät, ainakin meidän mielestämme. Alkuperäiset, rumat betoniportaat jäivät siis alle ja laattamies teki isoista laatoista uuden pinnan. Kyllä meidän nyt kelpaa.

Vihdoinkin!









maanantai 23. kesäkuuta 2014

Naulalaatikon uusi elämä


Kellarikerroksemme remontin alta pelastin vanhan naulalaatikon, jolle olin suunnitellun uuden käyttötakoituksen.

Muutaman vuoden se sai odotella ihan rauhassa autotallissa ja meinasi tuo mieskin sen viskata kaatopaikkakuormaan. Vihdoin ja viimein sain sen laitettua seinään. Paikkansa se löysi pojan huoneesta. Eikä ollut edes iso homma.





 
Sisustuspuuskassani ryhdyin sanoista tekoihin. Naulalaatikon paikkaa on silti pitänyt vähän miettiä...ja siinä se nyt on. Vihdoinkin.
 
 





Puhdistin sen vain pölystä harjan ja rätin kanssa, muuten se sai olla ihan alkuperäisessä kunnossa.






Tähän on tarkoitus keräillä tätä pientä "sälää ja härpäkettä" näytille.
 
 


 

Aika tyhjältä nuo lokerikot vielä näyttävät, mutta eiköhän ne ajan myötä vähitellen täyty.
 





 
Lokerikossa on myös isännän tuomia tuliaisia pojalle ulkomaan matkoilta. Näillä autoilla leikitään, mutta harvemmin.
 
 
 
 
 

 
Tässä vielä naulalaatikko koko komeudessa. Samalle seinälle kiinnitin myös pojan jääkiekkoseuran metallisen logon, jonka hän sai kummi-sedältään viime kesänä syntymäpäivälahjaksi.



Ei tämä tyylisuunta edusta juurikaan minun/meidän sisustusta, mutta kaikessa rouheudessaan sopii uuteen käyttötarkoitukseen vallan mainiosti.



 Tänään menen parturiin ja toivon saavani hiuskuontalooni myös uutta elämää...
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Juhannus 2014 kuvina


Tämän vuoden juhannus sujui perinteiseen tapaan leppoisasti omalla mökillä. Kelit olivat sitä mitä olivat. Lämpötila ei tainut kohota kertaakaan yli 15 asteen ja pohjoisesta puhaltava tuuli viilensi ilmaa vielä lisää. Täällä ei kuitenkaan satanut vettä eikä räntää...hyvä niin. Mikäs meillä oli mökillä ollessa...











Juhannuksena saunottiin ja uitiin (paitsi minä), mies teki hyvää ruokaa ja mm. leipoi leipää grillissä. Kokeilu onnistui ja tästä taisi tulla tämän kesän "hittituote". Kuvassa Fisellet vasta nousemassa...
 
 
 
 
 



 
 
 
Melkein mökkinaapurin poika, joka sattumoisin on myös meidän pojan koulukaveri, kyläili myös meillä. Pojat pelasivat sekä perinteisiä mökkipelejä että nykyikaisempia versioita.
 
 
 



Mies poimi juhannuskukkia, mutta näillä ei juhannustaikoja tehty. Päätyivät koristeeksi pirttipöydälle kaikkien iloksi.
 
 

 
 
Muuten meillä meni tämä juhannus enemmän tai vähemmän oleilun puolelle. Nyt maltoimme vain olla.








Voisi sitä juhannusta huonomminkin viettää...
 
 
 
 
 Tänään lähdemme vielä kaupunkiin. Isännällä olisi viimeinen työviikko ennen kesälomia, pojalla ja minulla lomailu jatkuu...


 




perjantai 20. kesäkuuta 2014

Uudistuksia pojan huoneessa

 
Pojan huone koki tällä viikolla vaihteeksi pieniä uudistuksia. Alunperin minun ei pitänyt touhuta täällä mitään, mutta yhtenä kylmänä aamupäivänä ryhdyin siirtämään huonekaluja vain vähän...
 
 
 
 



Työpöytä vaihtoi paikkaa huoneen nurkkaan ja sängyn käänsin toisin päin. TV sai pysyä toistaiseksi paikoillaan. Tälläkin pienellä huonekalujen muutoksella huoneeseen tuli vaihtelua. Poika ei muutoksesta juuri "hehkuttanut". On jo niin tottunut näihin...tai sitten tyytyy kohtaloonsa...
 
 
 



Koska täällä ei vieläkään ryhdytty tapetoimaan, olen melko surutta naulannut ja ruuvannut sisustusjuttuja seinälle. Miehen avustuksella koulupöydän yläpuolelle tuli kaksi hyllyä. Kaapissa ollut kello sai myös paikan seinältä. Ja pari muutakin juttua lakkasi lojumasta lattialla.
 
 
 
 



Pojan sänkyyn vaihdoin uuden päiväpeiton ja lattialle ostin edullisen maton. Vanhat lastenmatot lähtivät pojan suostumuksella "kierrätykseen". Seuraavaksi ostoslistalla olisi muutaman taulukehyksen ostaminen ja (joskus tulsevaisuudessa) uusi sänky.
 
 
 
 


Huone on vieläkin vähän "tilkkutäkkimäinen", mutta menettelee. Nuo laatikot/hyllyt seinällä näyttävät minun mielestäni oikein kivoilta.
 
 


Pojan huoneen uudelleejärjestely ei todellakaan ollut tekemättömien töiden TOP 10-listalla, mutta tulipahan tämä tehtyä vähän ekstrana. Poika jo tiedusteli, kuinka kauan tämä järjestely on voimassa - sitä ei taida tietää kukaan. Seuraavaa inspiraatiokohtausta siis odotellaan.


Täällä siirrytään kohta juhannuksen viettoon, joten toivotan tässä vaiheessa jo kaikille...



 oikein leppoista juhannusta!
 
 






torstai 19. kesäkuuta 2014

Laatikkoleikki

 
Kesälomalla olen ryhdistäytynyt (ainakin hiukan) näissä kotiprojekteissani. Tilasin joskus kevättalvella sisutuspuuskassani IKEAsta tavaraa. Iso pahvilaatikko on odottanut kauan aikaa purkamatta miehen työhuonessa. Nyt oli aika vihdoin tarttua toimeen.
 
 
 
 


Laatikossa oli neljän seinähyllykön (vai laatikon?) verran tavaraa. Levitin sisällön yksi kerrallaan eteisen lattialle ja ryhdyin hommiin...
 
 
 
 


Kokoaminen oli todella helppoa. Ohjeet olivat IKEAmaisen selkeät eikä tässä tarvittu poppaskonsteja eikä erikoistyökaluja...eikä miespuolista apuakaan. Vielä.
 
 
 




Poikakin ihmetteli, kun noin tunnin puuhastelun jälkeen olin saanut kokoamisurakkani päätökseen. Lattialla oli neljä seinähyllyä ja iso kasa pakkausroskaa.
 
 



Tarvitsin miehistä apua vasta siinä vaiheessa, kun näihin piti porata pienet reiät ja kiinnittää vielä seinään. Yhteistyöllä saimme kiinnitettyä hyllyköt/laatikot seinälle ja ihan tarkoituksella asettelimme kaikki vähän erille tasolle. Aina ei tarvitse olla niin symmetristä!
 

 
 
 

 
Lopuksi järjestelin isoimpia LEGO-härveleitä esille ja olin varsin tyytyväinen, kun jo pitkään vaiheessa ollut sistusprojekti oli saatu päätökseen.
 



On näistä kylmistä kesäkeleistä se hyöty, että nyt malttaa puuhastella täällä sisätiloissa. Silti toivoisin, että lämpimät kelit alkaisivat vähitellen. Täällä hahmotellaan myös juhannuksen viettoa. Mies lähti käymään työn puolesta vielä tänään Helsingissä ja minä ajattelin tehdä pienimuotoisen juhannussiivouksen (= imuroinnin) täällä kotona.

Pojan huoneesta on tulossa seuraavaksi vähän laajempi postaus, sillä muutoksen tuulet pääsivät puhaltamaan siellä kuluneella viikolla. Ei kuitenkaan tapetointia, vaan ihan perinteistä kalusteiden siirtämistä. Olkaapa "langoilla".

Ja nyt imurin varteen!









keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Lumoava lakritsi



Kesään kuuluu ehdottomasti jäätelö ja vaikka kelit ovat mitä ovat, aina on aikaa pienelle jäätelöherkuttelulle.





Tänään palkitsin itseni Aino-sarjan Lumoava laksritsi-jäätelöllä.
 
 




Tätä on myynnissä myös isommassa rasiassa, mutta kaupasta ostin tällä kertaa näitä pieniä pikareita. Yhtä hupenevaista tämäkin.
 
 
 


 
 
 
Tämä jäätelöhetki soi pienen paussin kotona puuhastelulle. Pojan huone on kokenut jälleen pienen muodon muutoksen ja olen ahkeroinut myös ruuvinvääntimen kanssa. Täytynee esitellä muutos, kunhan saan sen vain valmiiksi. Uuden maton osto on ainakin tiedossa.
 
 
 
 
 
P.S. Näitä kuvia katsellensani kaipailen jälleen valovoimaisempaa obkjektiivia...
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 


tiistai 17. kesäkuuta 2014

Keskustan neliö


Seuraavaksi ajatteli esitellä teille asunnon, johon osa meidän kotona olevista huonekaluista menivät stailauslainaan. Tämä asunto oli perinteisessä alkuperäisessä kunnossa, mutta remontin myötä tästä tuli oikein tasokas koti jollekin.




 
 
Heti ulko-ovelta aukeaa iso aulatila/eteinen. Tässä oli aikaisemmin kiinteä naulakko, joka teki sisääntulosta todella pimeän ja ahtaan. Nyt tästä aukeaa näkymä melkeinpä koko huoneistoon. Koko huoneistoon asennettiin parkettilattiat ja kaikki pinnat uusittiin. Myös ovien aukotuksia hieman muutettiin.
 
 
 



 
Keittiö on näppärän kokoinen ja kaappitilaa sinne on saatu paljon. Tämä kuva on otettu myös eteisen suunnalta. Tähän tilaan mahtuu myös ihan kunnon ruokapöytä ja kaikki täälläkin on siis ihan uutta.
 
 
 
 


Ruokapöytä on lainassa "Sini-siskoselta" ja sopii tähän tilaan oikein hyvin. Keittiöstä on näkymä Keskuspuistoon eli vastassa ei ole ihan heti toista kerrostaloa. Liikenteen äänet eivät kuulu häiritsevästi, vaikka asunto sijaitsee pääkadun varrella.
 
 




Olohuonetta aulasta kuvattuna. Olohuone on sen verran iso, että sinne mahtuisi tuon keinutuolin paikalle iso ruokapöytä, mutta nyt haluttiin stailata näin. Olohuoneen takana pilkistää pariovien takana makuuhuone, joka jätettiin suosisolla stailaamatta. Tätä "takahuonetta" voisi halutessaan käyttää vaikka ruokahuoneenakin.
 




 
Olohuonetta ja keittiö ovat yhteydessä toisiinsa ja tässä siis näkymää vähän toisesta suunnasta. Jokaisessa huoneessa on myös tammiset (ihanat!) ikkunalaudat. Niistä minä tykkään erityisesti!
 
 
 




Yksi makuuhuoneista sisustettiin työhuoneeksi ja työpöydäksi keksittiin laittaa IKEAn jalat ja tamminen työtaso. Tamminen hyllykkö on meidän alakerran "lataamosta" ja tuoli on minun työhuoneestani. Näiden kuvien jälkeen kävin vielä koristelemassa huoneita erilaisilla esineillä eli kaikki tämän postauksen kuvat ovat vielä hieman kesken-eräisiä, mutta suunta-antavia.

 
 
Mainittakoon vielä, että tässä asunnossa on melkein 100 neliötä ja siinä on kaksi vessaa ja lisäksi vaatehuone. Parvekkeelle pääsee kahdesta makuhuoneesta ja kaikissa makuuhuoneissa on myös sopivasti kaappitilaa. Talo on vanha kunnon kivitalo aivan keskustassa eli vallan mainio asunto esim. vanhemmalle pariskunnalle, joka haluaisi esim. muuttaa omakotitalosta kerrostaloon. (Olipa myyntipuhe!)



Tälläinen "harrastus" meillä on isännän kanssa aina silloin tällöin menossa. Oman työn vastapainoksi.


; D