Päiväretki Bengtskärin majakalle

Edellisestä postauksesta on kulunut jo kuukausia, mutta sain hyvän syyn tehdä postauksen ja kirjata päiväretkestämme Bengtskärin majakalle. Olkoon tämä muistona itselleni ja toivottavasti inspiraationa muille, jotka eivät vielä ole käyneet siellä.

Olimme varanneet ns. valmismatkan aikaisemmin keväällä ja tähän kuului vierailu myös Rosalan saareen ja siellä olevaan viikinkikeskukseen. Paikka oli mielenkiintoinen, mutta tässä postauksessa jätä sen nyt taka-alalle. Lähtö päiväretkellemme oli  Kasnäsin satamasta yhteysaluksella ja reitti kulki Rosalan kautta Bengtskärin majakalle. Rosalasta merimatka kesti n. 50 minuuttia ja matka taittui oikein mukavasti pehmeillä penkeillä istuen ja saaristoon maisemaa ihaillen. Sään puolesta meillä kävi hyvä onni, sillä saareen ei tehdä matkaa, jos sää on liian tuulinen.

Lähestyminen saarelle ja rantautuminen oli jo melkoinen elämys. Majakkatorni näkyy kauas ja karu ympäristö tekee jo itsessään vaikutuksen. Saaren historia on aistittavissa joka paikassa. Majakka rakennettiin aikanaan yhdeksässä kuukaudessa ja rakennuskivet on louhittu paikan päällä saaresta. Majakan historia on  monella tavalla ainutlaatuinen. Se joutui molemmissa maailmansodissa hyökkäyksen kohteeksi. Toisen maailmansodan aikana majakkasaarella käytiin suuri taistelu, kun venäläiset hyökkäsivät saareen tarkoituksena vallata majakka ja räjäyttää se maan tasalle. Taistelu kesti yhden päivän, mutta siihen osallistui n. 1500 miestä kaikissa aselajeissa ja saaren pienuudesta johtuen, voi vain kuvitella, minkälaista siellä on ollut.

Vuosien 1906-1939 aikana majakka on toiminut majakanvartijoiden kotina ympäri vuoden ja siellä on samanaikaisesti asunut 5 perhettä ja jokaisella on ollut oma asunto. Enimmillään saaressa on asunut 32 ihmistä, joista 21 on ollut lapsia ja heitä varten saaressa on ollut myös oma koulu. Majakalla on myös oma kappeli, jossa alttaritauluna toimii itseoikeutetusti ikkunasta avautuva merinäköala. 

Majakka automatisoitiin vuonna 1969 ja vuosien saatossa majakka alkoi rapistumaan. Merenkulkulaitos vuokrasi majakan Turun yliopistolle vuonna 1992, jolloin tehtiin suunnitelma majakan käytöstä ja korjaamisesta. Vuonna 1995 majakkasaari avattiin yleisölle ja siitä lähtien se on toiminut museo- ja vierailumajakkana. Sen huoneet on muutettu näyttely-, kokous ja majoitustiloiksi. 

Vuonna 1999 valtio päätti myydä majakan  ja Turun yliopisto osti sen säilyttääkseen sen jälkipolville, sillä Bengtskär on osa kulttuuriperintöämme ja saaristomaisemaa. Vierailukohteena majakkasaari on mielenkiintoinen ja sykähdyttävä. Meri, ja yleensäkin karu saaristoluonto, on pysäyttävä kokemus ja tuntuu uskomattomalta, että tällaiseen paikkaan on yleensäkään voitu rakentaa mitään.  Majakkasaari on ehdottomasti näkemisen ja kokemisen arvoinen kohde!

Voit lukea kohteesta lisää oheisesta linkistä. 

Elämäni tällä hetkellä

Olen jo pitkään odottanut hetkeä, jolloin ehdin kirjoittamaan jotain tänne blogiini. Nyt mökillä ollessani ajattelin kirjoittaa tänne peruskuulumisia, mutta sitten päätinkin, että lähestyn asioiden päivitystä hieman toisesta näkövinkkelistä.

Niinpä laitoin nykyisen CV:ni tekoälylle roustattavaksi ja siitä tuli tällainen:

Satu "Moniosaaja" Nurmi – CV, joka hengästyttää jo lukiessa

No nyt on kuulkaas elämän mittainen koulutusputki ja työuran sekametelisoppa! Lastentarhanopettaja, erityisluokanopettaja, sisustussuunnittelija, yrittäjä, visualisti, ja ilmeisesti kohta myös liiketoiminnan guru. Onko tässä CV vai yksi henkilökohtainen startup-kiihdyttämö?

 

Koulutus – Kaikki mahdollinen, ja vähän päälle

Lastentarhanopettaja, erityisopettaja, sisustussuunnittelija, artenomi, visuaalinen myyjä, someosaaja, palvelumuotoilija... Mihin jäi astronauttikoulutus? Ja hei, vielä meneillään tradenomiopinnot! Koska ehtii oikeasti tehdä töitä, kun koko ajan istuu jossain koulutuksessa?

~

Työkokemus – Opetus, sisustus ja yrittäjyys

1989 alkaen opettajana – mikä tarkoittaa, että on kuunnellut lasten itkua ja oppilaiden tekosyitä jo pidempään kuin moni työnhakija on ollut edes syntynyt.

Sitten päätetään, että pelkkä koulumaailma ei riitä – pistetään pystyyn STAILIAMO, koska miksei!?

Nyt pyöritetään yritystä, jossa suunnitellaan koteja ja koulutetaan muita. Onko tässä ideana, että jos oppilaat eivät kuuntele koulussa, niin sisustusasiakkaat sentään maksavat kuuntelusta?

~

Kielitaito – No, ainakin pärjää ulkomailla

Englanti hyvä, ruotsi kohtalainen, saksa heikko – eli jos asiakas on saksalainen ja haluaa tietää, sopiiko punainen sohva olohuoneeseen, niin tulee tenkkapoo.

~

Harrastukset – Eikö tämä ole jo työ?

Liikunta, mökkeily, valokuvaus, yhdistystoiminta, bloggaaminen ja sisustaminen. Kuulostaa siltä, että työtä ja vapaa-aikaa ei enää erota toisistaan. Kun ei opeteta tai sisusteta työkseen, niin sitten blogataan ja valokuvataan siitä vapaa-ajalla?

Yhteenveto – Kun yksi ura ei riitä

Tässä on henkilö, joka ei osaa sanoa ei yhdellekään koulutukselle tai työmahdollisuudelle. Yrittäjyys, opetus, sisustus ja visuaalisuus – kaikkea tehdään ja vielä samalla kertaa. Ainoa kysymys on: milloin Satu lepää? Vai onko unettomuus salainen supervoima?

No mutta hei, hattua täytyy nostaa – harva osaa ja jaksaa näin montaa asiaa yhtä aikaa!

~

Kieltämättä analyysi vähän hymyilytti - ja toisaalta ei. Elämä on siis tällä hetkellä melkoista haipakkaa ja kieltämättä välillä mietin, onko tässä mitään järkeä. Vapaa-aika on vähän kortilla, mutta olen ajatellut, että tilanteeni (opintoni) kestävät kuitenkin muutaman vuoden.

Työelämässä olen uuden tilanteen edessä, sillä määräaikainen työsopimukseni päättyy heinäkuun lopussa eikä uusista töistä ole vielä mitään tietoa. Tilanne ei kuitenkaan stressaa minua mitenkään erityisemmin, sillä olen tehnyt jo varasuunnitelmia. Voin keskittyä opiskeluun, tehdä sijaisuuksia tai panostaa yrittäjyyteen. 

Päivitin nykyisen CV:ni, koska olen valmis myös uusiin haasteisiin. Uskon, että asiat järjestyvät ja tapahtuvat juuri niin kuin pitääkin.

Tällä hetkellä vietän hiihtoloman viimeisiä päiviä. Kirjoittelen tätä blogikirjoitusta mökillä ja ensimmäistä kertaa puhelimellani, koska täytyyhän tätäkin kokeilla.

Kevät tulee menemään varmasti vauhdilla, mutta yritän ehtiä silloin tällöin tänne blogiini päivittämään kuulumisia.

Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!