torstai 29. marraskuuta 2012

Joulunodotus voi alkaa!


Meillä joulunodotus voi alkaa. Tämän vuoden joulukalenteri tuli ostettua lapselle eilen,  pienen metsästyksen jälkeen. Ensimmäisestä kaupasta se oli loppu ja toiveikkaana suuntasimme pojan kanssa viereiseen markettiin. Siellä meitä (onneksi!) onnisti.



Viime vuonna tuli ostettua ensimmäinen Lego-joulukalenteri ja hyvissä ajoin poika ilmoitti haluavansa tämän kaleterin tänä vuonna. Muistan joskus ammoisina aikoina haaveilleeni, että tekisin lapselleni ihan oman tavarakalenterin, mutta onneksi hän on tyytyväinen tähän versioon. Hän ei ole tavarakalenteria pyytänyt enkä minä ole (laiskuuttani/ saamattomuuttani) sellaista ehdottanut...valtakunnassa kaikki siis hyvin.




Tänään poika kävi parturissa ja hän sai sieltä mukavan yllätyksen, suklaakalenterin! Vaihtoehoja olisi ollut useampikin, mutta hän halusi ehdottomasti tämän Spiderman-kuvalla varustetun kalenterin... (NIIN jouluinen ETTÄ!?)

Viikonloppuna alkaa sitten tämä "kalenterirumba". Arkiaamuisin täytyy ruveta vissiin herättämään poikaa aikaisemmin, että hän ehtii kaikki kalenterit käydä läpi. Tosin muistelisin, että viime vuonna tässä herättämisessä ei ollut minkäänlaista ongelmaa...jostain syystä ;)

Ja huomenna TAAS perjantai! Tiedossa tonttuilua/ pikku joulua sekä töissä että eskarissa...TIP, TIP, TAP!








tiistai 27. marraskuuta 2012

Tiistaita vain!

Alkuviikosta on ollut jälleen tohinaa. Eilen kävimme pojan kanssa kääntymässä kotona, jonka jälkeen lähdimme "Hömppis"-tapaamiseen (se äiti-lapsi porukka). Siellä vierähti mukavasti koko ilta ja kun tulimme kotiin olikin jo iltatoimien vuoro. Se maanantai meni siinä.

Tänään töissä on ollut ihan tavallinen päivä, ei siis sen suurempaa dramatiikkaa. Töistä lähdettyäni kävin pikaisesti kirjastosta hakemassa materiaalia huomista koulupäivää varten. Sieltä hakemaan lasta eskarista ja kaupan kautta kotiin. Pyykkikone päälle, päivän postin katsastaminen pikaisesti ja pieni siivouskierros kotona. Tein "kevyen keskilattiasiivouksen" koko huushollissa ja tulipa samalla imuroitua saunakin. Siivoussessioon kuului myös lasipintojen pyyhintä; pieniä ja vähän isompia sormenjälkiä oli vähän joka puolella.

Kello viiteen mennessä olin saanut jo aika paljon aikaiseksi. Seuraavaksi ohjelmassa olikin syöminen. Ruokalista oli tänään pikaruokapainotteinen eli ranskalaiset ja nakit uuniin. Hyvin maistui kaikille...

Siivousurakan päätteeksi virittelin kynttilöitä joka puolelle taloa...




Tämä kuusi-kynttelikkö on mieheni (!) ostama muutaman joulun takaa.





Sen paikaksi on vakiintunut takan reuna.





Kaivoin kynttelikön viime viikolla esille, mutta vasta muutaman iltana olen ehtinyt polttaa siinä tuikkuja.





Miehen ostamaksi sisustusostoksesksi se ihan hyvä. Mies muisteli, että en olisi aluksi oikein välittänyt koko "härpäkkeestä". En voinut väittää vastaankaan, mutta tällä hetkellä se on minusta ihan kaunis koriste...("Sikses", sanoi raumlaine)






Nyt kun olen riehunut talossa turbovaihteella taidankin nauttia kynttilän valosta ja mukillisesta kuumaa glögiä... 
 
 



...ja onhan minulla muutama lehtikin ilmestynyt luettavaksi...


Loppu ilta menee oikein mukavasti rentoutuen ja mielestäni olen sen myös ansainnut!
 
 


sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Sunnuntai - säpinää...

Tämä päivä on mennyt yhdessä hujauksessa. Aamupäivä meni työhommia tehdessä ja ruokaa laittaessa. Iltapäivällä olikin pojan jääkiekkotreenit ja sieltä singahdimme suoraan kummipoikamme syntymäpäiville.




Tarjolla oli hyvää Sacherkakkua. NAM,NAM!
 
 
 
Syntymäpäiväsankari sai itse sytyttää ja sammutta kynttilät. Tietenkin kajautimme ilmoille myös syntymäpäivälaulun.
 
 
Tämä viikonloppu on ollut vähän "OHO- se- meni- jo"- tyyppinen. Välillä näinkin. Mutta huomenna laitetaan taas "arkirattaat" pyörimään. Kohta on joulukuu (IHANAA!!!) ja aloittelen vähitellen jouluvalmisteluja (siis lähinnä koristelua ja siivousta) täällä kotona...
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

lauantai 24. marraskuuta 2012

Eka tunnustus!






Ei voi olla totta!! Ensimmäinen tunnustus. Olen ihan "äimän käkenä". En oikein tiedä miten mun pitäis tähän suhtautua, kun en ole ennen tälläisiä saanutkaan...olen hyvin hämilläni.

Sain tunnustuksen ELÄMÄÄ MAIKKIMAASSA blogista (kiitos vaan työkaverini !).
Tähän tunnustukseen kuuluu mainita seitsemän SATUnnaista asiaa itsestä, jotka haluaa jakaa blogissaan muille...jätän tämän tehtävän kuitenkin myöhempään ajankohtaan.

Eiliset pikkujoulut ovat takanapäin ja onneksi olen selvinnyt siitä ihan hyvin. Ei ollut aamulla "ohkaista oloa" eikä päänsärkyä, mutta kummasti sitä on väsyttänyt melkeinpä koko päivän.

Tälläinen päivä on ollut omiaan löhöilyyn sohvalla. Poika on pitänyt minulle seuraa ja yhdessä katsoimme ja nauroimme aamupäivällä hulvattomia Paavo Pesusieni -ohjelmia. Mies teki vielä meille risottoa ja sorsaa. Sen jälkeen otinkin (vaihteeksi)pienet päikkärit.

Ei tämä päivä kuitenkaan ihan makoiluksi ole mennyt. Olen sentään pyykännyt kaksi koneellista pyykkiä...

Mutta nyt nautin tästä mukavasta "vain olemisesta". Yksi sisustuslehti on luettu kannesta kanteen ja muutama lehti odottaa vielä tarkempaa lukemista. Villasukkaprojektini on ollut vähän aikaa tauolla, mutta eiköhän se tästä vielä käynnisty uudelleen...joku päivä.

Taidankin tästä jatkaa löhöilyä!!!






torstai 22. marraskuuta 2012

Viikon pikapäivitys

Jälleen mennään sellaisella vauhdilla, että ei meinaa itsekään pysyä perässä. Tämä viikko on ollut jälleen enemmän ja vähemmän kiireinen. Töissä on ollut tasaista haipakkaa ja iltaisinkin on riittänyt ohjelmaa.

Eilen, keskiviikkona, kävimme lapseni kanssa "Iirolandiassa". Tämä on paikallisen jalkapalloseuran ylläpitämä joka keskiviikon liikuntatapahtuma ns. talviharjoitteluhallissa.


 
 
Alueelle on pieni sisäänpääsymaksu ja paikalla saa olla rajattomasti sulkemisaikaan asti. Toiminta on suunniteltu 0-11 vuotiaille.
 
 


 
Paikalla on erilaisia liikunta- ja toimintapisteitä, joissa lapset saavat vapaasti touhuta ja temmeltää.


 
 
Poika kokeili eilen ainakin koripalloa, sählyä, jalkapalloa, lentopalloa ilmapallon kanssa ja "turvatyynypainia".
 
 



Illan ohjelmaan kuuluu myös juomatauon pitäminen...tietenkin. Hallilla ilta sujuu nopeasti ja siellä on aina tosi hauskaa. Olemme käyneet syksyn aikana tapahtumassa melkein joka viikko ja tämän jälkeen on mukava käydä vielä kotona saunomassa.

Tänään on sitten minun vuoroni päästä liikkumaan eli tänään on vielä tiedossa Latinos-tunti. Pömppö-projektin jatkuu siis vaihteeksi vähän tanssillisimmissa merkeissä.




Ja jos vaikka vielä ehtisi lukaista näitä lukemattomia lehtiä...
 
 
 
Huomennna tiedossa pikkujoulu työkavereiden kanssa, joten palailen näille sivuille aikaisintaan lauantaina...ellen sitten pode jonkinasteista "juhlaväsymystä"...
 
 
 
 
 
 

tiistai 20. marraskuuta 2012

Pömppö-projekti

Sain sunnuntaina jonkinasteisen "kuningas-ajatuksen". Alan vahvistaa  keskivartaloni lihaksia, sekä selkä-että vatsalihaksia. Laihduttaa minun ei tarvitse, mutta keskivartaloni alue kaipaa mielestäni hieman muokkausta/kiinteytystä. Nimesin tämän "Pömppö-projektiksi" eli suomeksi: "pömppömaha pienemmäksi".

Olen siis joka ilta (siis jo kahtena iltana!) tehnyt lihaskuntoliikkeitä ongelma-alueellani. Harrastan liikuntaa kyllä jonkin verran, mutta ne eivät juurikaan vahvista "keskikorsettia", joten ei tässä muu auta kuin ottaa kotikonstit käyttöön.




Lapseni ottama kuva, kun äiti tekee vatsalihasliikkeitä "hullunkiilto" silmissä.
 
 


Mitä isot edellä, sitä pienet perässä!
 
 
 
Nyt kun olen tehnyt projektista näin julkisen, en uskalla/kehtaa sitä enää oikein keskeyttää. Kotijumppa sopii minulle tämän hetkiseen elämäntilanteeseen oikein hyvin. Isäntä on jonkin verran pois kotoa, joten säännöllisistä jumpista tai salitreeneistä ei tulisi minulle kuin vain stressiä. Mielenkiinnolla seuraan saavutanko minkäänlaisia tuloksia ja kuinka kauan projektini todellisuudessa kestää. Minä kun en ole ihan sieltä pitkäjännitteisemmästä päästä.
 
Se tässä projektissani on positiivista, että en aio muuttaa ruokailutottumuksiani enkä ruokavaliotani mitenkään. Eli syön ja herkuttelen ihan normaalisti. Yritän selättää pömppövatsaongelmani ihan puhtaasti lihastreenillä ja liikunnalla...ainakin aluksi.
 
Eli treeniä tiedossa tänäkin iltana.
 
Viikko on muuten alkanut ihan rauhallisesti. Tänään on vietetty Maailman Lastenoikeuksien päivää. Vieraillessamme äiti-mummin luona hän kysyi pojaltamme, että "mitähän se oikein tarkoittaa?" Poika totesi siihen varmalla äänellä:" No, että lapset saa tehdä mitä ne haluaa...!" Minä siihen hieman (!) asiaa korjaamaan. Kun sitten vielä tarkensin pojalta, että mitä hän haluaisi tehdä, sanoi hän vaatimattomasti, että "leikkisin pikku autoilla..." Eipä ollut suuria haluja hänellä...
 
Mukavissa tunnelmissa jolkutellaan viikkoa eteenpäin. Huomenna on jo keskiviikko!
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä...

Tänään innostuin yhden joululehden inspiroimana vähän askartelemaan. Minulla oli jo hienot visiot, mutta kuinkas sitten kävikään...




Ohjeet olivat seuraavanlaiset. Niissä neuvottiin käyttämään askartelu- tai skräppäyspaperia, minä päätin kokeilla tapettia. Ohje oli helpohko, mutta niin kuin kaikissa taittelutehtävissä, tässäkin piti olla millintarkka.




Lähtötilanteessa minun paperini ei ilmeisesti ollut (millintarkka)neliö, koska tähdestä tuli vähän vinkura. Leikkasin myös liian pitkät viillot, joten tästä yksilöstä tuli ns. kokeiluversio.
 

 

Seuraavaksi kokeilin ohuempaa paperia ja pienempänä. Tein kaksi samanlaista tähteä...




...jotka laitoin päällekäin...ja edelleen vinkura! PERrrr...Tunsin, miten pikku hiljaa askarteluintoni hiipui ja samalla luovuin myös hienosta visiostani kodin koristelusta. Sain todeta, että ei aina voi onnistua.
 
 
 
 
Kiltisti keräsin askartelutarvikkeet pois odottamaan seuraavaa kokeilua.Tämä ei ollut tosiaankaan niitä "tähtihetkiä"... HEH,HEH!
 
 
 
 
Meillä kuitenkin joulu on alkanut hiipiä taloon. Viime vuotiseen malliin en aio vaihtaa erityisiä jouluverhoja, vaan lisään nykyisiin vain valosarjan. Kätsyä ja helppoa!
 


Eiliseltä puutarhamyymäläreissulta ostin kotiin myös pienen sypressin ja laitoin sen (hieman liian pieneen) ruukkuun. Olkoon siinä, kunnes keksin sille jonkun muun paikan.
 
 
Näin se on taas viikonloppu mennyt hujauksessa. Ajattelin vielä tehdä huomisen ruoan valmiiksi (makaronilaatikkoa) ja katsoa sen toisen "must"-ohjelmani eli "Tanssii tähtien kanssa"...ja se olisi sitten siinä tämä viikonloppu.
 
 
 
 
 
 

lauantai 17. marraskuuta 2012

Päivitystä pihalta

Tänään olen ollut ulkohommissa. Tehtävänä oli leikata kadunpuoleiselta pihalta kolme kappaletta lehtikuusia tai marjakuusia (tai joku muu sellainen vihreä...!?) ja käyttää näitä ikivihreitä oksia pihan muissa asetelmissa. Aloitin työt mahtipontisesti pienilla oksasaksilla, mutta melko pian huomasin, että minun täytyy käydä puutarhaliikkeessä ostamassa järeämpää kalustoa.   Jo alkumetreillä piti siis keskeyttää hommat ja lähteä ostoksille.
 
Kun pääsin uudestaan parturihommiin, työ kävi tosi helposti. Innostuin leikkamaan näitä "pensaita " oikein kunnolla ja saman kohtalon koki vielä omenapuukin. Leikkausoperaation jälkeen minulla oli aikaimoinen kasa ikivihreää ja seuraavaksi aloin tehdä vihreitä asetelmia varastoista löytyviin ruukkuihin ja kattiloihin.


Portaiden viereen laitoin pienen maitotonkan ja muutaman lyhdyn...




Portaille kokosin vanhoihin emalikattiloihin oksia ja yhden callunan...




Ja vanhaan viininvalmistus- koriin sain upotettua melkoisen määrän oksia. Tänään minun oli pakko laittaa myös nuo valot. En voinut odottaa enää joulukuuhun.
 
 
Piha tuli päivitettyä siis talvi kuntoon kertarysäyksellä. Nyt ei puutu enää kuin lumi...
 




 

perjantai 16. marraskuuta 2012

Viikonloppu voi alkaa!

Jälleen yksi työviikko takan ja viikonloppu edessä. Täksi viikonlopuksi ei ole suunniteltu mitään ohjelmaa eli kotona ollaan ja yritetään ottaa rennosti.

Töistä tullessani käytiin pojan kanssa kaupassa. Kotiutumiseen minulle kuuluu melkeinpä aina muutama rutiini homma eli kauppakassin tyhjentäminen, postin hakeminen, pyykkikoneen täyttö ja puhtaan pyykin poisottaminen narulta sekä ruoan valmistus. Tänäänkin pientä puhdetta on riittänyt ihan alkuiltaan asti.

Nyt tuli sopiva tauko ja ajattelin käydä pikaisesti täällä ja lukaista muutaman blogin. Loppuilta sujuu TV:tä katsoen. Minulla on tasan kaksi "must"-ohjelmaa, jotka on pakko nähdä. Toinen on "Tanssii tähtien kanssa" ja toinen on "Vain elämää". Eli tunnin päästä menen meidän vieras-/pelihuoneeseen sohvalle, otan kaukosäätimen ja nenäliinapaketin käteen...



Tänään ehdi ruoan jälkeen istahtamaan hetkeksi glögin, juustokakun ja joululehden parissa.
 
 


Edelleen yritän "himmata" joulun aloitusta meillä kotona. Voi olla, että viikon loppuna aloittelen kodin koristelua pikku hiljaa. Minulla on muutama idea, mutta sen voi vaatia pientä kalustuksen siirtämistä. Nähtäväksi jää jaksanko innostua...

Mutta nyt minun viikonloppuni voi alkaa! Rentouttavaa viikonloppua sinnekin!




keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Metsämiehen kotona...


ovat lakanatkin "teeman mukaiset". Ostin tämän ihanan peura -aiheisen lakana ja tyynyliina-setin Hobby Hallista muutama viikko sitten.





Kuvastossa tätä myydään porona, mutta metsämieheni mukaan kuvan eläin on peura...tai sitten mieheni on metsästänyt näillä leveysasteilla harvinaisempaa eläintä...


 

Tähän settiin kuuluuu siis yksi lakana ja tyynyliina. Kangas on miellyttävän tuntuista puuvilla ja hintakaan ei hirvittänyt... (vaikkei olekaan hirven kuva, HEH,HEH...!). Minun piti vaihtaa nämä jo poikamme sänkyyn viime viikonloppuna, mutta kuinka ollakaan tämä(kin) homma jäi tekemättä.

Olen jotenkin tykästynyt näihin isokokoisiin eläinprintteihin, joita näkee monissa blogeissa esiteltävän. Tuleepahan luonto lähelle kaupunkilaisia, ainakin jollain tasolla.

Meillä tätä "eläinmaailmaa" on täällä kotona vähän joka muodossa; seinällä (täytettynä päinä), lattialla (taljana), lakanoissa (kuvina) ja ruokana pakkasessa. Sisustaminen on välillä tässä huushollissa haastavaa, kun mies haluaisi kaiken tuoda paraatipaikalle (=olohuoneeseen) ja minä yritän välttää "luonnontieteellisen museon" vaikutelmaa. Kompromisseja tehdään puolin jos toisin ja toistaisksi olemme välttyneet suuremmilta  näkemyskiistoilta. Ja onneksi mies ei ole ainakaan vielä ampunut norsua, virtahepoa tai kirahvia...seeprannahan voisin kyllä ottaa olohuoneen lattialle.

Syksy (ja osa talveakin) menee meillä metsästyksen ehdoilla. Tämä on meillä jo niin "normaalia", että en oikein osaa ajatella enää muunlaistakaan elämää. Melkeinpä joka päivä syödään jotain riistaa jossain muodossa ja en kyllä valita yhtään! Pakastimet on näin syksyisin täynnä jos jonkilaista eläintä eli ei meistä ainakaan vielä kasvissyöjiä tule.

Näissä eläimellisissä tunnelmissa jatketaan kohti loppuviikkoa...











maanantai 12. marraskuuta 2012

Sukkatehtailua

Nyt kun sain  työasioita vähän pois päiväjärjestyksestä, on minulla taas iltaisin aikaa tehdä ihan omia "vapaaehtoisia" juttuja. Siksi aloitinkin tänään villasukkien tekemisen, pitkän tauon jälkeen.




Langat ovat odottaneet "luojaansa", sillä aika ja jaksaminen on ollut vähän tiukilla...



 

"Sini-siskonen" on pyytänyt lyhytvartisia sukkia ja näistä pitäsi nyt sitten tulla sellaiset. Poika haluaisi myös uudet sukat, joten sukkatehtailu on virallisesti avattu tänään.


Tässä iltavalaistuksessa on hyvin mielenkiintoista neuloa mustalla langalla. Ajattelin jo hetken, että haen jostain kodin kätköistä otsalampun, on meinaan sen verran pimeätä. Kaikesta huolimatta tuntuu vaihteeksi tosi mukavalta tehdä näitä D.I.Y-juttuja...ennen joulukiireiden alkamista...


Ja tähän loppuun pieni arvoitus. Tiedätkö, mikä tämä on?






No, tietenkin piparitalon muotti. Löysin (tai siis ostin) tälläisen viimeiseltä Prisman reissulta ja ajattelin kokeilla piparitalon tekemistä tänä vuonna. Voi olla, että lopputulos tullaan näkemään myös täällä julkisuudessa. Katsotaan, katsotaan.



Marraskuun pimeässä illassa haluan toivottaa kaikille oikein  mukavaa alkanutta viikkoa!



lauantai 10. marraskuuta 2012

Isänpäivän aattona

Jos tämä viikko on ollut melkoista haipakkaa, niin sitä on jatkunut vähän tänne viikonlopun puolellekin. Torstaina isäntä ilmoitti, että suvun nuorimmainen tulee perjantaina yökylään meille. Tämä oli siis tämän "super-unon" ensimmäinen yökeikka meillä. Tämä pieni mies on kyllä niin valloittava ja ihana! Oikein sydänten murskaaja.

Ilta (ja yö) menivät oikein mukavasti. Tein illaksi kaikille "miehille" vohveleita ja hyvin tuntui uppoavan. Maha täynnä vohveleita oli ilmeisesti hyvä nukkua ja unta riittikin puoli seitsämään asti. Meidän nuori mies päätti herätä jo klo 5.35 (JEEeee...:( ). Onneksi poikamme on melkoisen lahjakas pötköttelijä eli hän nousi vasta pienimmän miehen mukana. Minä yritin vielä epätoivoisesti nukkua, mutta eihän siitä mitään tullut.

Pojille aamupalat pöytään ja laittamaan itseä valmiiksi. Olin päättänyt tehdä jo pitkään roikkuneet työhommat tänä viikonloppuna pois tekemättömien töiden listalta. Niinpä suuntasin aamupäivällä töihin (=kouluun) kirjoittamaan sähköisiä kaavakkeita. Niissä meni tunti jos toinenkin, mutta sain kuin sainkin ne tehtyä.

Kotimatkalla poikkesin PRISMAan ostamaan isänpäiväkukkasia ja muuta. Löysinkin ihan kivan valmiin kimpun huomiseksi.





Kimppu tulee ruokapöytään, kun mies haluaa kutsua jälkikasvunsa perheineen meille syömään isänpäivälounasta.
 



Kimpussa on krysantteemeja, ruusuja, neilikoita ja sitten noita vihreitä "palloja"...?
 



Tähän vuodenaikaan on vahän hankala löytää ajankohtaan sopivia kukkia ( onko niitä?). Ihan vielä kun ei viitsisi ostaa joulutähtiä tai tulppaaneja...
 



Todettakoon jälleen, että valokuvaaminen on enemmän kuin haasteellista. Päivänvalo (mikä...?) ei oikein riitä ja sähkövalaistuksessa tulee tälläistä jälkeä. Salamaa kun en suostu käyttämään, jos ei ole ihan pakko. Näillä mennään. SORRY!


 
Olotila on tällä hetkellä hieman väsynyt, mutta ennen kaikea helpottunut! Ei minua yleensä stressaa varsinainen (päivä)työ, vaan ne kasautuneet, tekemättömät työt. Työssäni erityisluokanopettajana työmäärä on vuosien aikana lisääntynyt huomattavasti. Oppilaat eivät ole yhtään sen hankalempia/ihanempia kuin aikaisemminkaan, mutta kaikenmaailman kaavakkeiden, HOJKSien, pedagogisten asiakirjojen, koulukohtaisten opetussuunnitelmien laadinta, suunnittelupalaverit yms. vievät tolkuttoman paljon aikaa. "Tämä(kin) on vain ammatinvalintakysymys", lohdutti mieheni...auttoipa paljon. Ja onhan meillä ne pitkät lomat...
 
Huomenna on siis isänpäivä. Onneksi mieheni haluaa aina tehdä meillä juhlalounaan. Minun tehtäväkseni jää aamupalan tekeminen ja juhlalounaan pöydän koristelu. Mies on luvannut jopa tehdä jälkiruoankin. Huomenna tiedossa siis mukava päivä; yhdessäoloa läheisten ihmisten kanssa ja hyvää ruokaa. Voiko enempää toivoa?!
 
 Ja nyt sauna lämpimäksi. Illemmalla voisi nauttia vielä vaikka glögiä...
 
Ai niin, oletteko huomanneet: minulla on jo kaksi (2) jäsentä lukijoina, joista toinen on sukulaiseni. Iloitsen kyllä ihan molemmista!!! Kiva, kun joku "ulkopuolinenkin" on käynyt täällä ja reksitöröitynyt. Sydämelliseti tervetuloa minun "satuelämääni"...
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Pientä haipakkaa

Tänään tälläinen lyhyt päivitys, on sen verran ollut pientä haipakkaa alkuviikko. Maanantaina tuli tehtyä hieman pidempi työpäivä ja eilen tiistaina olin vasta ilta kuudelta kotona. Mihinkään en osannut/jaksanut enää oikein tarttua ja loppu ilta menikin enemmän tai vähemmän "zombina".

Ja jos ihan totta puhutaan, niin eilisen saunan jälkeen silmäilin yhtä musiikkikasvatuksen kirjaa palauttaakseni mieleen musiikkijuttuja. Taitaa tämä olla jo vähän "työnarkomanian" puolella, mutta kun pidän edellen työstäni kuin "hullu puurosta". Haluan edellen kehittää itseäni ja ammattitaitoani...hullu, mikä hullu!

Tänään yritin kotiutua suht ajoissa kotiin. Pikainen käynti kaupassa ja ruoan laittoa, sillä meille tuli "pikkuväki" alias "termiitit" alku illaksi hoitoon. Ilta meni mukavasti leikkiessä mm. autovarikkoa ja postileikkiä. Eikä minun tarvinnut kuvitellakkaan tekeväni työjuttuja...oli  sen verran vauhdikasta menoa.

Kun pienimmät lähtivät, menimme saunaan ja nyt täällä on jo todella rauhallista ja hiljaista. Poika nukkuu jo yöunia ja minä ehdin tehdä pikaisesti huomisia tuntivalmisteluja. Mies katsoo uutisia ja minä yritän ehtiä lukea vielä blogilistaani läpi (tämän jälkeen).





Tänään bongasin oudon valoilmiön taivaalla, kun tulimme pojan kanssa kotiin. Marraskuussa aurinko on sen verran harvinainen näky, että ikuistin sen pikkueteisen seinästä.

Haipakkaa on siis ollut, mutta ei tämäkään enää ole mitään uutta. Kaikkeen tottuu.

Mutta nyt niiden muiden blogien kimppuun...


sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Tavallinen sunnuntai

Tänään on ollut ihan tuiki tavallinen sunnuntai. Heräsimme aamulla hyvissä ajoin. Poika viihdytti itseään pelaamalla  pikku autoilla ja vanhalla x-boxilla. Minä suunnittelin ja valmistelin tulevaa työviikkoa ja samalla yritin pienentää pyykkivuorta. Söimme n. yhden aikaan, jonka jälkeen alkoi valmistautuminen päivän jääkiekkotreeneihin.

Lapsen pukeminen (tai virittäminen) jääkiekkovarusteisiin on melkoinen operaatio, eikä meillä ole vielä edes kaikkia mahdollisia vermeitä käytössä. Sen olen jo oppinut, että meikäläinen pukeutuu viimeisenä, muuten voi läkähtyä kuumuuteen. Lapsi saatiin kuin saatiinkin varusteisiin...ja kaikki oli vielä ihan oikein päin!

Harjoituksissa oli jälleen iso joukko innostuneita jääkiekkoilijoita. Jälleen kerratiin jo vanhaa opittua ja opeteltiin vähän uusiakin juttuja. Lapset pääsivät tänään myös ihan oikeasti pelaamaan. Yksi osa kenttää oli tehty pelialueeksi ja kentän molemmissa päissä oli maalit ihan oikeine maalivahteineen. Voi, sitä pelaamisen riemua! Treeneistä tuli hikinen ja onnellinen "pieni mies".

Nyt on kotona rauhallista (meillä taitaa olla aina!). Kävin alakerrassa tekemässä poltinpuita ja nyt takassa palaa tuli. Kohta lämmitän myös glögiä ja taidanpa ottaa pienen lukuhetken Kotilieden joululehden kanssa. IHANAA!


 

Näin jouluihmisenä minun täytyy yrittää himmata tätä (orastavaa) jouluintoani. Perjantaina ostimme jo piparitaikinaa valmiiksi pakkaseen ja muutama joululehti on jo tarttunut mukaani kaupasta. Jos vielä hetken malttaisin...

Tähän loppuun vielä muutama tunnelmakuva eiliseltä illallta, kun oikein innostuin polttamaan kynttilöitä urakalla...
 


Tämä lyhty on valehtelematta ainakin 20 vuotta vanha...ja edelleen niin kaunis.




Eilen maltoin sytyttää olohuoneen pöydällä olevat kynttilät.
 



Olipa mukava viettää rauhallista iltaa ihan yksikseen. Poika oli jo nukkumassa ja isäntäkin tulee vasta tänään Virosta. Hyvä sisustuslehti ja pullo siideriä kruunasi illan.




Kuvaaminen tässä valaistuksessa ilman salamaa (ja muita hienouksia) on todella haastavaa. Valokuvista tulee väkisinkin tummia ja/tai keltaisia. Pahoittelen. Mies otti vielä uudemman kameran mukaan Viroon, joten minä olen käyttänyt vanhempaa versiota...

Tälläinen "normi-sunnuntai" täällä. Pitäisi muistaa katsoa tänään "Tanssii tähtien kanssa" -ohjelma ja suunnata ajatuksia pikku hiljaa taas huomenna alkavaan arkeen. Alkuviikoksi luvassa (taas) pidempiä työpäiviä, joten seuraavia postauksia luvassa aikaisintaan vasta keskiviikkona.

Mutta nyt lämmittämään sitä glögiä!




lauantai 3. marraskuuta 2012

Pientä säätämistä kotona

 
Pyhäinpäivän vietto on sujunut rauhallisissa merkeissä täällä kotona.
 
 


Aamupäivän olen puuhastellut kaikenlaista pientä, mm. vaihdoin ruokapöytään puhtaan kaitaliinan...
 
 


...niinkin värikkään kuin mustan!





Keittiössä minua on jo pitkään häirinneet meidän perheen vitamiinipurkit -ja purnukat. Kähjäsin vähän laatikoita ja löysin alumiinisen kakkuvuoan...
 



Vuoka sai uuden tehtävän keittiön sivupöydältä. On ainakin vähän siistimpää. Minä kun tykkään pitää keittiön työtasot mahdollisimman "tavarattomana".
 

 
Siinä ovat vitamiinit ja kalamaksaöljykapselit sulassa sovussa yhden maitohampaan kanssa.
 
 
 


Siirtelin ja ripustelin lyhtyjä eri puolelle taloa vähän uusiin paikkoihin. (Enteilen jo vähän joulua...)
 




Seuraavaksi innostuin siivoamaan mauste-ja kuiva-ainekaapin. Tavaraa lähti roskikseen ison muovipussin verran, vanhaa ja tosi vanhaa tavaraa. Nyt mahtui kapselikeittimen kapselitkin kaappiin sisälle. Aikaisemmin nämä laatikot olivat olleet nätisti pinossa keittiön työtasolla, mistä en ole niin kauheasti tykännyt. Tämän projektin myötä tuli siivottua kaapit vähän perusteellisemmin.

Iltapäivällä käytiin kahvittelemassa äiti-mummilla ja tulimme sieltä n. tunti sitten kotiin. Tarkoitus olisi edellen viettää rauhallinen pyhäpäivä. Olen jo sytytellyt kynttilöitä sinne sun tänne. Ajattelin vain nauttia tästä tunnelmasta ja ehkä lämmitän vähän glögiä. Pojan kanssa käydään vielä illemmalla saunassa, mutta siinä tämän päivän ohjelma sitten onkin.





Näiden kuvien myötä hiljennymme muistelemaan kaikkia niitä rakkaita, jotka eivät ole enää kanssamme...