sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Kesäajassa


Meillä kesäaikaan siirtyminen tapahtui ilman se suurempaa "mullistusta". Poika olisi ehkä nukkunut hieman pitempään, jos olisin antanut nukkua, mutta siinä kaikki. Tulevalla viikolla ollaankin jo huhtikuussa ja tiukasti keväässä. Aika menee tunnetusti nopeasti ja kieltämättä ajatukset harhailevat hieman jo kahden kuukauden päässä siintävässä kesälomassakin.




 
 
 
Kotona sisustaminen muuttuu vähitellen keveämmäksi. Makuunuoneessa tyynynpäälliset vaihtuivat jo jonkin aikaa sitten. Kello- tyynynpäällinen on viime kesän alennusmyyntien löytö.




 
 
 
Ajan myötä minusta on tullut maltillisempi (=laiskempi) sisutaja. Ennen jaksoin vaihtaa huonekalujen paikkaa lähes joka kuuukausi, mutta nyt muutokset tapahtuvat pääosin tekstiileillä tai pientavaroilla. Mies taitaa huokaista vain helpotuksesta.
 
 
 



Huonekaluliikkeissä en oikein uskalla vierailla, koska sieltä saan usein uusia inspiraation lähteitä. Ja on minulla aina jotain pientä muutosta/ vaihtelua kypsymässä. Onneksi täällä kotona on kuitenkin sen verran huonekaluja, että jo näiden siirtelyllä (edes silloin tällöin) saa vaihtelua ihan  mukavasti. Eikä se käy niin paljon rahapussin päälle...;)
 
 
 
 


 
Jos totta puhutaan, muutama hyllyprojekti odottaa edelleen laatikoissa kasaamista, mutta näillä ei tunnu olevan suurta hoppua... se ensimmäinen "sisustuskohtaus" meni ja toista tässä odotellaan. Kevään "pakko tehdä"-töiden listalla on ainakin kukkamultien vaihto ja ikkunoiden pesu. Kumpikaan näistä ei ole siellä mukavien töiden listalla...




Tänään piti mennä pojan kanssa uimahalliin, mutta hän tulikin toisiin aatoksiin. Pienestä ohjelmamuutoksesta johtuen taidankin ottaa itseäni ns. niskasta kiinni ja lähteä kesäajan kunniaksi pihalle haravanvarteen. Jos vaikka samalla aloittaisin (...tai siis jatkaisin) tuota pihasuunnittelua. Se kun ei näytä tulevan koskaan valmiiksi. Pihakalusteita olin ajatellut uusia tulevana kesänä ja viime kesänä valmistuneen terassin ympäristö kaipailee lisää istutuksia, lähinnä köynöksiä.


Nyt kuitenkin hetkeksi ulos ja auringonpaisteeseen. Mahtaisko tuo jälkikasvu lähteä kaveriksi pihalle?




lauantai 29. maaliskuuta 2014

Viimeiselle matkalle


Tänään oli setämme hautajaiset. Viimeiselle matkalle oli saattamassa lähimmät sukulaiset ja ystävät. Siunaus -ja muistotilaisuus olivat pienimuotoiset ja kauniilla tavalla vaatimattomat, juuri sellaista miten hän oli elänyt... ja millaiset hän olisi varmasti halunutkin.







Muistotilaisuudessa tunnelma vaihteli ilosta suruun, kun muistelimme setämme elämää. Mies, jolla ei ollut omaa perhettä, mutta jolla oli meille suvun lapsille aina paikka sydämessä.






Tähän loppuun vielä muistovärssy, jolla jätimme jäähyväiset rakkaalle sedällemme.


 
Meri tyyntyy, varjot pitenee,
rauhan ranta lähenee
- vene hiljaa satamaan saapuu.
 
 
.
Setäämme lämpimästi muistaen...
 
 
 
 
 
 
 

torstai 27. maaliskuuta 2014

Reviirin laajennusta ja WhatsAppia


Meillä on tällä viikolla puhaltanut "muutoksen tuulia". Maanantaina pojan kaveri tuli pyytämään häntä ulos leikkimään. Tällä kertaa paikkana olisi läheinen leikkipuisto ja sen ympäristö. Pidin hetken itseni kanssa pienen sisäisen palaverin ja annoin pojalle luvan lähteä. Samalla tuli annettua myös ensimmäinen kotiintuloaika (...onko tämä joku juhlan paikka?).

Minulle tilanteen teki hieman epämieluisaksi se, että itse olin lähdössä jumppaan eli en ollut vahtimassa/päivystämässä kotona. Pelonsekaisessa tunnetilassa lähdin kuitenkin jumpalle ja jätin isännän kotivahdiksi.





 
 
Kaikki oli ilmeisesti mennyt hyvin (tai näin minulle ainakin kerrottiin..). Meidän pojan ensimmäinen "reviirinlaajennus" oli siis onnistunut. Tiistaina sama toistui taas, sillä erolla, että nyt minä päivystin kotona. Viikonlopun jääkiekkoreissulla poika oli asentanut serkkunsa avustuksella WhatsAppin ja pitihän minutkin laittaa ajantasalle...
 
 
 



 
Poika lähti jälleen kavereiden kanssa samaiseen lähipuistoon ja minä pysyin tilanteen tasalla tämän uuden palvelun avulla. Poika viestitti väliaikatietoja ihan kiitettävästi... ja pyytämättä.
 



 
 
 
 
 
Meillä ei vielä onneksi "napanuora" ole kokonaan  katkennut, mutta venymisen merkkejä on alkanut näkyä. Poika pystyy/haluaa olla jo pieniä aikoja yksin kotona, kulkee koulumatkansa yksin ja käy kavereilla (ilman äitiä). Asteittainenn irtautuminen on alkanut ja tätä äitiä vähän hirvittää!
 
 
 
Tässä kohdassa voin kyllä hehkuttaa nykyajan kännykkäaikaa. Ainakin tälläisellä ylihuolehtivaisella äidillä on ehkä yksi murhe vähemmän, kun tietää että poika on ainakin suurin piirtein puhelimen...tai sen WhatsAppin päässä. Ja loput "elämää suuremmat asiat" jonkun muun käsissä...
 
 
 
 
 
 
 
 

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Tiistain turinoita


Viikko on lähtenyt käyntiin ihan maltillisesti. Varsinaista työkiirettä ei ole juuri nyt (tyyntä myrskyn edellä ?!!!) ja kotonakin on suhteelisen leppoista. Vaikka tällä viikolla on ohjelmaa melkein jokaiselle päivälle, olotila on melko rauhallinen.






Täällä kevät tekee väkisinkin tuloaan. Isäntä lähti toiveikkaana käymään mökillä ja samalla kartoittaa jäätilannetta. Taitaa olla vain ns. ajan kysymys, milloin mökin rantaan pääsee omalla veneellä (tai paatilla niinkuin täällä pruukataan sanoa...). Enpä nyt ihan heti muista näin aikaisin alkanutta veneilykautta. Yleensä me olemme menneet mökille rospuuttokauden jälkeen, vapun aikoihin...
 
 
 
 




Minulla on tässä muutaman päivänä pyörinyt "talvivaatteet naftaliin"- operaatio. Näinkin pienessä taloudessa tuntuu, että pestävää riittää moneksi pesukerraksi. Varovaisen toiveikas olen, ettei näitä vaatteita tarvitsisi enää tällä kaudella käyttääkään.
 
 


 
 


Viime viikolla mies kävi pikaisella ostoskierroksella Prismassa ja toi sieltä minulle tullessaan tämän kukkasen (krysanteemi?). Olkoon tämä osoituksena siitä, ettei meillä sentään kaikki ole keltaista. Ostamani narssissit saivat jo roskistuomion muutama päivä sitten.
 



Tälläistä suhteellisen tavallista tiistaita täällä!






sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Uusi kahvikapselituttavuus


Joillekin  useille "hittikodinkoneille" käy niin, että alkuinnostuksissaan niitä käyttää jatkuvasti. Sitten tulee kyllästyminen ja kyseinen aparaatti siirretään muiden saman kohtalon läpikäyneiden joukkoon, yleensä jonkin kaapin perukoille. Näin on käynyt ainakin meidän kahvikoneelle.







 
Pitkästä aikaa kaivoin kahvikoneen esille muutama viikko sitten, kun "Hömppisäidit" (oli joukossa yksi isäkin!) tulivat meille. Prismassa käydessäni ohitin kahvihyllyn ja bongasin sieltä minulle uuden kahvikapselituttavuuden : Latte Macchiato Vanilla. Tätähän piti ehdottomasti päästä kokeilemaan!
 
 
 
 
 



Onneksi kone on melko helposti otettavissa esille eikä käyttö ole vaikeata. Tänään ajattelin tekaista kunnon kahvit sunnuntain kunniaksi. Kahvikupposeen laitoin vähän ekstraa ja otin vielä kakkujen ja leivosten koristeluun tarkoitettuja suklaarouheita...
 
 





Ja kyytipojaksi vielä muutama korvapuusti ja kahvinautinto oli taattu...suosittelen, nams!
 
 
 


 
 

Maistuis varmaan sullekin!
 
 
 
Viikonloppu alkaa olla ns. paketissa. Lauantai meni nauttiessa (yksin)olemisesta, kun miehet olivat katsomassa jääkiekkopeliä. Tänään olimme koko perhe pojan ensimmäisellä pelimatkalla, naapurikunnassa (matkaa huikeat 15 km!). Ensimmäsiseksi pelireissuksi juuri sopiva :) Paikan päällä pojat pelasivat kaksi peliä ja molemmista tuli voitto. Eikä tainut poika saada vielä pelaamisesta tarpeekseen, sillä pelaaminen näyttää jatkuvan täällä vielä pihapelinä. Tänään olisi vielä sauna ja iltatoimet päälle.
 
 
 
Maaliskuun viimeinen viikko pyörähtää käyntiin hieman sekalaisissa tunnelmissa. Seuraavana viikonloppuna pojalla on viho viimeinen jääkiekkoturnaus ja setäni hautajaiset. Tiedossa siis iloa ja surua; elämän koko kirjoa...


 
 
 
 
 

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Kannustusjoukkoa


Meidän miespuoliset perheenjäsenet suunnistivat tänään Espooseen seuraamaan jääkiekon välieräottelua. Matkaan lähdettiin puolen päivän aikoihin yhden pysähdyksen taktiikalla ja päälle laitettiin tietenkin asiankuuluvaa rekvisiittaa...



 
 
Nuorempi mies ei ollut kovinkaan innoissaan, kun äiti halusi ikuistaa lähtötunnelmia.
 
 
 


 
 
Reissuun otettiin mukaan myös miehen veli ja hänen poikansa. Kun miehen kanssa mietittiin sukulaissuhteita, niin reissuun lähti 2 kpl setiä ja samalla 2 kpl kummisetiä, 2 veljeä  ja serkkupojat ( 2 kpl) ja silti yhteenlaskettu henkilömäärä on neljä...!!! :)
 
 
 
 
Minä nautin tästä "vapaapäivästä" lähinnä oleskelemalla täällä kotona (ja saan aikana kulumaan oikein hyvin!). Miehet palaavat reissulta vielä tänään myöhään illalla. Onneksi ymmärsin siivota jo eilen,  joten tällä päivälle jäi vain pyykinpesua ja lakanoiden vaihto. Sää on ulkona mitä keväisin ja ajattelinkin tänään tehdä juoksulenkin...pitkästä aikaa.
 

 
Ilmassa taitaa olla kevään tuntua!
 
 
 
 
 
 
 
 
 

torstai 20. maaliskuuta 2014

Sukkasaldoa


Nyt on tullut aika tehdä eräänlainen loppuyhteenveto talven aikaansaannoksistani. Sukkia olen saanut tehtailtua tällä kaudella ihan kiitettävästi. Tässä muutama kuva talven sukkasaldosta.





Lapselle sain kudottua (vai neulottua?...minulla menee aina nämä sekaisin) kolme paria ja yhden parin isännälle. Värimaailma on hieman tummahko, mutta minusta villasukan pitää olla vähintään harmaa. Isännän sukat meinasi jäädä valmistumatta, mutta sain kuin sainkin ne tehtyä.
 
 




Olen sen verran laiska, etten jaksa tehdä kovinkaan monimutkaisia kirjoneulemalleja, joten raidoilla mennään. Onneksi nykypäivänä on keksitty myös lankoja, joista kirjoneuletta tulee väkisinkin. Tämän talvikauden sukkamallit ovat kuitenkin ihan omasta päästä. Ohjeiden noudattamisessa olen melkeinpä yhtä laiska...jos nyt sukkaohjeissa voi niin kauheasti soveltaakaan. Sukkien koot ja meikäläisen käsiala eivät mene kyllä alkuunkaan yhteen. Miehen sukka on erään ohjeen mukaan 38 vaikka jalannumero on siro 41.
 
 
 


 
Poika ehti tänä talvena käyttämäänkin sukkia ja todennäköisesti ensi talvena täytyy tehdä uusi satsi jalan kasvaessa. Isännällä on omat vielä korkkaamaatta, mutta voi olla niille tulee vielä käyttöä...ainakin, jos katsoo tällä hetkellä ikkunasta ulos. Takatalvi tuli myös tänne!
 
 
 
Meidän taloudessa villasukkien käyttö ei rajoitu ainoastaan talvikauteen. Mökillä villasukkia käytetään lähes läpi vuoden ja tällä kotonakin "hiihdetään" villasukissa melko pitkää kautta. Ja olen aivan varma, että itse tehdyt villasukat lämmittävät paljon paremmin kuin ostetut, sillä onhan nämä  sentään rakkaudella tehty! <3 <3



 
 
 
 

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Keltatautiako?


Nyt alkaa näyttää uhkaavasti siltä, että keltainen sisustusväri valtaa enemmänkin meidän huusholliamme. Valtausvuorossa on tällä kertaa meidän WC...



 
 
Olen jo pitemmän aikaa hakenut keltaista WC-mattoa, mutta en ole sellaiseen törmännyt. Siksipä pieni kevätmuutos piti tehdä pelkillä pyyheliinoilla.
 
 
 




Nämä pyyheliinat ostin viime viikolta Prisman reissulta ja värisävy (sekä hinta) oli just passeli. Ostopäätöstä ei tarvinnut kovinkaan kauan aikaa miettiä.




 
 
 
 Vessan ilme raikastui kertaheitolla ja nyt on keltaista muuallakin kuin "pytyn reunoilla"  ;)
 
 
 

 


Seuraavaksi täytyy ruveta jo vähän varomaan, ettei tämä "keltatauti"ryöstäydy kokonaan hallinnasta. Muutama keltainen tyynynpäälinen on vielä asettelematta, mutta eiköhän se sitten jää siihen...
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Pientä (keltaista) piristystä olohuoneeseen


Kuluneella viikolla sain hyvän syyn tehdä hieman perusteellisemman siivouksen talossa, sillä torstaina meille oli tulossa "hömppisläisiä" kylään. Edellisestä viikkosiivouksesta olikin kulunut luvattoman paljon aikaa, sillä taannoinen sairastuminen oli vienyt siivousvoimat... ja - halut.






Siivousinnostuksissani vaihdoin myös talvisemmat tekstiilit keväisempiin ja yleisilme muuttui heti.








 
Olin viime syksyn ja talven aikana ostanut kotiin keltaisia tyynynpäällisiä ja tuon torkkupeiton. Nyt oli niiden aika tulla esiin ja tuoda hieman piristystä tähän musta-valko-harmaaseen sisustukseemme.
 
 
 




 
Lintuaiheiset tyynynpäälliset ovat Pentikin Sademetsä mallistoa viime kesältä (tai syksyltä). Talven alennusmyynneistä löysin vielä samanlaisen pöytäliinan, mutta se saa luvan odottaa pääsiäiseen. Yksivärisen keltaisen taisin ostaa myös Pentikin myymälästä. Vähitellen näitä keltaisia juttuja on alkanut kerääntyä meille.
 
 
 





Torkkupeitto on H & M Home mallistosta ja tuo etualalla oleva harmaa tyyny on ihan omin käsin väkerretty...
 






 
Jälleen kerran tuli todistettua, että melko pienilläkin jutuilla sisustukseen saa muutosta, varsinkin kun muu sisustus on sitä "hajutonta-mautonta"- tyyliä. Kevätinspiksestä ei ollut oikein vieläkään tietoa, mutta tulipahan tämäkin homma tehtyä. Tai oli ainakin jonkinmoinen kevätsiivouksen aloitus...
 
 
 
 
 
 


keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Keltaista kehiin!


Se kauan kaipamani kevätfiilis alkaa vähitellen hiipiä mielentilaani. Olen odotellut takatalven tuloa tänne meidän leveysasteille, mutta tänään(kin) saimme nauttia aurinkoisesta ja lämpimästä kelistä.

Eilen sain päähänpiston, että minun pitää saada keltainen huvi. Selasin jo illalla huivitarjontaa eri nettikaupoissa, mutta tarjonta oli hieman heikkoa juuri tuon värin takia. Tänään käväisin Lindexilta. Siellä roikkui yksi vaivainen keltainen huivi, mutta se riitti minulle. Siispä kassan kautta ja kotiin.



 
 
 
Ostokseni innoittamana kokeilin huivia päivän asuni kanssa. En ole mikään asustehuivien käyttäjä ja tälläinen pukeutumistyyli on hieman vierasta minulle. Ajattelinkin käyttää tätä ensin muutaman (mustan!) ulkotakin kanssa väriä antamaan ja ehkä joskus innostun kietaisemaan tämän kaulaani myös sisävaatetuksen piristykseksi.






Sävy ei ole ihan puhtaan keltainen, vaan se taittuu ehkä hieman sinapin keltaiseen...vai olisiko tuo kenties ehkä enemmän sahramin keltainen. Niin tai näin vaatekaappini sai kertaheitolla aurinkoista väriä.



Ja toivottavasti tästä saisi myös hieman energiaa myös itselleni. Meikäläinen näyttää työpäivän jälkeen jokseenkin nuutuneelta eikä tuo kuvankäsittelykään ihan ihmeitä pysty tekemään! :) Sumeat on kuvat, mutta niin on kohdekin!!!


Näiden epämääräisten otosten jälkeen aloin valmistautua illan siivousurakkaan ja lähetin miehen pojan jääkiekkoharjoituksiin "jaloista pois". Taisin minä siinä hieman jo innostua sisustamaankin, mutta tästä sitten myöhemmin kuvien kanssa eli seuraavaksi todennäköisesti jotain sisutusjuttuja.



Tähän loppuun vielä ajatus kirjasta, jonka sain joululahjaksi rakkaalta siskoltani. Pieneen kirjaseen on koottu positiivinen ajatus vuoden jokaiselle viikolle ja tässä tämän viikon ajatus:



"Monet ihmiset jäävät onnesta osattomiksi: eivät siksi, etteivätkö he löytäisi sitä, vaan siksi, että he eivät pysähdy nauttimaan siitä."
 
-  William Feather -
 
 
 
 
 
 

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Jotain kivaa odotettavissa


Olemme tässä jo jonkin aikaa pähkäilleet kesälomareissumme kohdetta. Miehellä on vielä lomapäiviä käyttämättä, joten matkan ajankohta ja kohde piti päättää. Halusimme tietenkin johonkin lämpimään, Suomen kesä kun on aina vähän arvaamaton.




 
 
 
Mies halusi ehdottomasti paikkaan, missä voisi nautiskella koko viikon "mereneläviä". Poika halusi paikkaan, jossa olisi uima-allas mielellään vesiliukumäellä varustettuna  ja minä halusin mahdollisimman lyhyen lentomatkan päähän. Muutamia kohteita netissä surffatessamme päädyimme lopulta Kreetan saarelle.
 
 
 



Minä olen lomaillut kyseisellä saarellä 80-luvun lopulla ja ainakin silloin siellä oli mukavaa; lämmintä riitti, oleminen oli suhteellisen edullista ja ihmiset olivat ystävällisiä.Tai sitten aika kultaa muistot. Mies ei ole koskaan käynyt tässä maassa, joten päätöksen tekeminen oli suhteellisen helppoa. Matka varattiin sunnuntaina ja tämä kevät menee varmasti nopeasti, kun on jotain kivaa odotettavissa...
 
 
 
(Tämän bloggauksen kuvat on kopioitu suoraan Kreeta pieni matkaopas -sivuilta ja olen hieman muokannut myös näitä alkuperäisistä kuvista. Siksi kuvien laatu on hieman heikohko, mutta tunnelma välittyy varmasti näistä.)
 
 
 
 
 

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Ajatus sunnuntaille


Poika lainasi viime viikolla kirjastosta kirjoja ja yksi niistä oli Maukan ja Väykän  pieni kirja ystävyydestä. Muutamana iltana poika on lukenut kirjassa olevia ajatuksia ääneen. Tähän kirjaan on koottu kissan ja koiran (siis Maukan ja Väykän) humoristisen filosifisia mietteitä ystävyydestä, seikkailemisesta ja elämän tarkoituksesta. Tässä yksi ajatus sunnuntaille, olkaa hyvä...




 
 
 
Elämän tarkoitus
 
Minä en vieläkään tiedä, kuka keksi hernekeiton.
Kaikkia kysymyksiä ei ehdi kysyä elämän aikana.
Elämän tarkoitus on sen jakaminen toisten kanssa.
 
 
 
Niinpä :)
 
 
 
 
Ja seuraavaksi minä suuntaan pienelle kävelylenkille ja valmistauden tulevaan työviikkoon. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille blogini lukijoille!!!
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Aamukävelyllä


Tänään lähdimme aamukävelylle koko perheen voimin. Poika aloitti kevään pyöräilykauden ja me vanhemmat tyydyimme kuluttamaan kengänpohjia.




 
Pitkästä aikaa aurinkokin näyttäytyi. Viime yönä täällä oli varsinainen kevätmyräkkä; tuuli ja satoi vettä aika tavalla. Aamulla myrskystä ei ollut enää tietoakaan ja aamulenkin sai tehdä kauniissa kevätsäässä.
 



 


Jää peittää vielä merenlahtea, mutta on vain ajan kysymys, milloin ne lähtevät. Jotenkin sitä toivookin, että kevät tulisi tänä vuonna kertaheitolla.
 
 
 
 
Tänään on jo paljon ehditty. Aamulenkin jälkeen lähdimme jäähallille jännittämään pojan peliä (voitto tuli ja poika oli maalissa!) ja nyt ollaan kotona hetken aikaa. Naistenpäivän kunniaksi mies on luvannut viedä minut illalla ulos syömään (= hirvipeijaisiin) ja se sopii kyllä minulle oikein hyvin. Minulla oli mennyt päivämäärät hieman sekaisin ja itse olin mennossa peijaisiin vasta kahden viikon päästä. Onneksi mies alkoi eilen puhumaan asiasta, joten ehdin järjestelemään pojalle yökyläpaikan mummilaan. Illan vaatetuksesta ei ole vielä tietoakaan, mutta tähän hätään en lähde enää mitään uutta hankkimaan. Eiköhän tuolta vaatekaapista jotain löydy. Vanhoilla mennään.
 
 
Ei tässä tämän kummempaa. Minä taidan mennä ottamaan pienet kauneusunet...varmuuden vuoksi :)
 
 
 
Aurinkoista ja mukavaa lauantaita kaikille!
 
 
 
 
 

torstai 6. maaliskuuta 2014

Kevätfiilistä etsimässä


Olen tässä jo jonkin aikaa huokaillut, että kevätfiilikseni on jollain tavalla hukassa. Vieläkään en ole intoutunut vaihtamaan tekstiilejä keväisempiin ja perusteellisempi kevätsiivouskin on tekemättä. Minä alan jo vähän tuskastua. Mies lohdutti minua eilen toteamalla, että hänestä kevät on vasta huhtikuussa. Sain tästä ehkä hieman lisää "armonaikaa" kevätfiiliksen heräämiseen.





 
Tänään lähdin hakemaan keväisempää oloa minun suosikkitaimimyymälästäni, mutta tällä kertaa jouduin pettymään kevätkukkatarjontaan. Taitaa olla niin, että olin sittenkin liian aikaisin liikkellä, sillä tovin kierreltyäni mukaan lähti yksi St Paulia ja kaksi ruukkua narsisseja.
 
 





Tällä kertaa kukkasista ei tullut väriloitoa tänne kotiin, mutta jotain elävää kuitenkin.
 






 
St Paulian laitoin keittiön ikkunan eteen ja narsissit menivät isolle ruokapöydälle. Narsisseita tuli kieltämättä vähän pääsisäisen tunnelmaa, mutta ollaan nyt sitten vaikka hieman etuajassa sen suhteen.
 




Sisustuslehdistä olen sujuvasti lukenut kevään sisutustrendejä, mutta jotenkin tuo sisustus- ja kevätsiivousinto ei ole vielä tarttunut minuun. Pitäiköhän alkaa jo huolestua?







tiistai 4. maaliskuuta 2014

Herkkuhetki


Tänään on vietetty laskiaistiistaita ei niin perinteisessä talvisäässä. Meillä oli töissä suunniteltu ulkoilupäivä ja tänään sainkin olla pienen ryhmän kanssa pari tuntia metsäretkellä. Kiikarit kaulassa olimme kuin parempiakin lintubongareita ja reissussa tuli bongattua ainakin tyhjiä linnunpönttöjä. Ruokana oli laskiaistiistaiseen tapaan hernekeittoa ja jälkiruoaksi pannukakkua hillon kanssa.





 
Tänään työpäiväni oli poikkeuksellisesti lyhyempi ja hain pojan iltapäiväkerhosta aikaisemmin. Kävimme kirjastossa hakemassa hänelle oman kirjastokortin ja tietenkin hänen piti päästä lainaamaan myös kirjoja. Sen jälkeen suuntasimme kotiin ja päiväkahville, sillä siellä meitä odotti herkkuhetki.
 
 
 
 



Olin eilen ostanut lähikaupastastamme laskiaispullia ja nyt oli meidän vuoro päästä syömään näitä herkkuja. Isäntä oli ottanut varaslähdön jo eilen. Kylläpä maistui hyvälle!




Laskiaistiistai on sujunut täällä kotona hyvinkin rauhallisesti. Ilmeisesti "ulkoilmamyrkytyksen" saaneena vetaisin pienet (tunnin mittaiset) päiväunet! Illalla ajattelin mennä vielä kävelylenkille ja silmäillä tänään postista tulleita sisustuslehtiä. Mukavaa "laskiaislekottelua" siis tiedossa...

Huomenna onkin jo keskiviikko eli tässä vaiheessa voi todeta, että viikko on jo hyvässä mallissa. Huomisen jälkeen ylihuomenna onkin taas perjantai :)





sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

"Veräjänvartija"


Meillä kiekkokausi alkaa olla lopuillaan. Pojalla on vielä muutamat harjoitukset ja pelit. Kauden päätteksi on vielä yksi vähän isompi turnaus ja sitten tämä jääkiekkokausi olisi paketissa. Tänään oli pojan vuoro pukea maalivahdin varusteet päälle. Toisen kerran tämän kauden aikana...



 
 
Varusteet ovat melko massiiviset ja pukemisjärjestyskin poikkeaa jonkin verran kenttäpelaajan varusteista. Minä sain kunnian olla taas "hovipukijana" ja hiki siinä hommassa tulee. On tarroja, remmejä ja rensseleitä...melkoista virittämistä, mutta saatiin kuin saatiinkin ne ihan oikein(päin)  päälle!
 
 
 




Eteisessä piti vähän kuivaharjoitella torjuntoja ja kokeilla polvisuojusten eli patjojen kireyttä. Ja hyvin se hanskakäsikin heilahti!
 
 
 




Maalivahdin homma ei kuulu pojan suosikkirooliin, mutta jokaisen joukkueen jäsenen kuuluu kokeilla maalivahtina olemista 1-2 kertaa kaudessa, sisältäen muutamat viikkoharjoitukset ja sen päätteeksi aina peli. Sen jälkeen vuoro siirtyy taas seuraavalle. Ihan hyvä systeemi minun mielestäni. Tänään harjoituksien jälkeen hallilta kotiutui ihan tyytyväinen ja hikinen pikkumies...
 
 
 
 
Kiekkokausi päättyy siis maaliskuussa ja huhtikuussa meillä ei harrasteta mitään. Joku voi tässä kohtaa kuulla pienen riemunkiljahduksen ja helpotuksen huokauksen meikäläisen suusta. Pieni harrastustauko voi olla ihan hyväkin, sillä jääkiekkotreenit sitouttavat jonkin verrankin meidän menojamme harjoituskauden aikana, ainakin toisen vanhemman osalta (eli yleensä äidin!).
 
Toukokuussa vaihtuu urheilulaji eli silloin alkaa jälleen jalkapallo. Onneksi harjoituksia ja pelejä on vain yksi viikossa (=siis kaksi menoa viikossa) ja nekin ovat sopivasti viikolla. Juhannusviikosta alkaa vielä kesätauko eli kesällä voi ihan oikeastikin lomailla. Tosin mainittakoon vielä, että tänään ilmoitin pojan kesäkuun alussa järjestettävään nelipäiväiseen jääkiekkoleiriin eli kyllä meillä kiekkoillaan vähän kesälläkin...ettei ihan pääsisi taidot ruostumaan.
 
 
 
 
 
 



lauantai 1. maaliskuuta 2014

Ei mitään uutta sisutusrintamalla


Se olisi sitten maaliskuu ja kevät! Tänään täällä oli havaittavissa pienimuotoista auringonpaistetta ja olisi voinut luulla, että on jopa huhtikuu. Vähän vaisua on tämä kodin sisutaminen tällä hetkellä. Olen katsellut kodin nurkkia vähän sillä silmällä, että jotain pientä pitäisi tehdä. Mutta jonkinlainen horrostila jatkuu edelleen...




 
 
Koska muutokset ovat olleet olemattomat, ei täällä uutta kuvattavaakaan oikein ole. Suunnitteilla oleva kirjahyllyprojektini odottaa myös toteutumista, mutta vielä mennään näillä tikapuuhyllyillä.
 
 
 
 


 
Itseni tuntien en ole kiinnittänyt näitä mitenkään, vaan ne nojaavat omalla painollaan seinään. Meillä on näitä hyllyjä kaksi kappaletta ja ne ovat osoittautuneet oikein hyviksi ostoksiksi. Voi olla, että jonain päivänä näiden paikalla on kuitenkin jotain ihan muuta.







En ole tainutkaan esitellä erästä sisutushankintaani n.vuoden takaa. Löysin Askosta tälläisen lokerikon, joka oli ihan pakko ostaa. Tälle ostokselle ei ollut muuta perustetta kuin että, se oli kivan näköinen. Noh, Peruste sekin :)
 
 
 

 
Tänä päivänä(kään) sille ei ole löytynyt mitään järkevää "funktiota". Siinä voisi säilyttää vaikka mitä "tilpehööriä", mutta meillä se on saanut olla tyhjänä... ihan vain kirjahyllynkoristeena.
 
 
 
Tämä päivä on on mennyt perinteisissä merkeissä jäähallilla. Vähän aikaa sitten vei pojan mummille yökylään ja kohta valmistaudemme miehen saunomiseen ja Putouksen finaalin katsomiseen. Vähän on sellainen "laimea" olotila. Johtuneeko viime viikon sairastelusta vai mistä, mutta joku energiapläjäys pitäisi saada...