Viimeiseen parin vuoden aikana liikunta-arkeni oli muuttunut merkittävästi passiivisempaan suuntaan. Istuminen autossa ja päätetyöskentely alkoi näkyä erilaisina pikkukremppoina. Toukokuussa päätin tehdä ryhtiliikkeen. Jotta saisin liikuntajuonesta kiinni, ostin 30 päivän verkkokurssin, jota noudatin runsaan viikon verran. Liikkuminen ei suinkaan loppunut siihen, vaan se oli enemmänkin sysäys siihen, että sain kuntoilukipinäni takaisin. Lähdin toteuttamaan kuntoilun lisäämistä arkeeni asteittain.
Aluksi keskityin pitkien kävelylenkkien tekemiseen, jonka jälkeen aloitin kevyesti juoksemaan. Pyrin liikkumaan 2-5 kertaan viikossa. Melko pian aloin tehdä kotona vielä venyttelyä sekä ns. avaavia liikkeitä. Sain juoksukuntoni nostettua nopeasti sellaiseksi, että jaksoin juosta pidempiä lenkkejä. Lisäksi korjautin kesällä polkupyöräni. Tällä hetkellä kävely-ja juoksulenkit ovat ensisijaisia liikuntamuotojani, mutta pyöräily tuo mukavaa vaihtelua.
Olen pystynyt pitämään suhteellisen aktiivista kuntoilua yllä, vaikka olen palannut jo töihin. Pyrin olemaan itselleni lempeä ja kuunnella tuntemuksiani. En kaipaa ryhmäliikuntaa tai punttisalia, sillä haluan liikkua oman fiiliksen mukaan. On päiviä jolloin en jaksa lähteä liikkeelle, mutta huomaan, että tarvitsen liikuntaa ja erityisesti ulkoilua, siksi näitä liikkumattomia välipäiviä on vähän. Kävely, juoksu, pyöräily ja kotijumppa sopii minulle erinomaisesti. Tunnin liikuntasuoritus ei vie liian paljon aikaa arjestani ja viikonloppuisin pyrin tekemään pitempiä lenkkejä.
Noin neljän kuukauden kuntoiluprojektini jatkuu ja tavoitteenani on ylläpitää nykyistä liikuntatottumusta. Kuntoni on noussut ja vaatteetkaan ei kiristä ihan entiseen malliin, joten tämä on palkitsevaa monella tavalla. Olen tämän hetkiseen tilanteeseen oikein tyytyväinen - sikses (sanoo raumalainen), mutta aina löytyy myös parannettavaa tai kehitettävää.
Nyt kuitenkin iltalenkille!