Keväinen energiapläjäys

Pääsiäisen aikaan kävi paikallisessa taimimyymälässä katsastamassa kevään kukka- ja kasvitarjontaa. Ihan vielä tarjolla ei ollut kesätaimia, mutta jo näissä kevään kukkasissa oli aimo annos energiaa. Pieni kamerakierros myymälässä yhdessä kauniin esillepanon kanssa toivat hyvän mielen ja tässä pieni annos teillekin...olkaa hyvä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällä kertaa enemmän kuvia ja vähemmän tekstiä.

 

 

 

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

 

 

 

 

 

 

Kun (joskus) tuntee itsensä vanhaksi ja väsyneeksi...

Mistähän se johtuu, että joskus peilistä katsoo itseä kriittisemmin kuin yleensä... ja mitä siellä silloin näen?

Peilistä katsoo takaisin vähitellen harmaantuva ja rypistyvä reilusti keski-ikäistynyt naishenkilö. Iho ei ole enää kimmoisa ja ne naururypytkin ovat jo vuosia sitten muuttuneet pysyviksi. Mitkään tehoseerumit tai ihmevoiteet eivät enää pelasta näitä piirteitä eikä ihokaan hehku enää nuoruusvuosien lailla. Maan vetovoima on vuosien aikana tehnyt tehtävänsä vähän joka puolella kehoa. Omaa peilikuvaani katson välillä kuin vierasta ja mietin, olenko minä todellakin "noin vanhan näköinen". Ja kieltämättä kasvoista paistaa välillä myös väsymys...

 

 

Ikääntymisessä minua haittaa toisinaan juurikin ulkonäön muuttuminen ja kuitenkin hyväksyn sen osana luonnollista vanhenemista.
Asia herättää välillä hyvinkin ristiriitaisia tunteita. Hiusten värjäämisen lopetin muutama vuosi sitten ja otan niihin harvakseltaan joskus väriraitoja.
Tiedän, että hiusten värjäämisellä olisi nuorentava vaikutus, mutta aion pysyä vakaasti tässä "viimeisen värin"- periaatteessa.
Kasvoissa olevat rypyt saisi varmasti sileämmiksi kosmetologin tai kirurgin käsittelyssä, mutta siihenkään en aio ryhtyä.
 

Onneksi tiedän, että nämä hetkelliset pienimuotoiset vanhenemiseen liittyvät "ikäkriisit" ovat ohimeneviä ja ne on selätettävissä muutamalla helpolla konstilla; pukeutumisella (osta uusi vaate!), sopivalla hiustyylillä (käynti parturissa riittää!) ja ennen kaikkea positiivisella asenteella. Kaksi ensimmäistä konstia vaativat pientä rahanmenoa, mutta tuo viimeisin on vain asenne kysymys. Joskus täytyy mennä seisomaan peilin eteen, katsoa itseä silmiin ja sanoa ääneen, että olet hyvä juuri tuollaisena kuin olet, aitona ja luonnollisena.


 Ja tänään on juuri sellainen päivä...






 

 

 

 

 

Pääsiäisen brunssi

Pääsiäinen on jo takanapäin, mutta halusin tehdä vielä ihan oman postauksen 2. pääsiäispäivän brunssista. Koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun tein brunssin, piti minun tietenkin perehtyä asiaan hieman tarkemmin. Googlettamalla selvisi, että BRUNSSI on aamupäivällä syötävästä runsaan aamiaisen ja lounaan yhdistelmästä tai välimuodosta käytetty nimitys (engl. brunch = breakfast + lunch). Brunssi nautitaan myöhemmin kuin aamiainen, mutta aikaisemmin kuin lounas.  

Ajatus brunssin tekemisestä sain jo ennen pääsiäistä, eikä minun innostuneisuutta pysäyttänyt enää mikään. 

Viimeinen lomapäivä osoittautui oikein hyväksi ajankohdaksi brunssin järjestämiseen ja ehdin hyvin suunnittelemaan ja valmistelemaan kaikki tarjoilut. 

Näillä meikäläisen kokkaustaidoilla en kovin ihmeellistä alkanut loihtimaan, mutta melko pienellä vaivalla sain koottua kelvollisen (ja elämäni ensimmäisen) brunssin.

 

Tarjolla oli mm. aamulla tehtyjä croissantteja, mannapuuroa, leipää eri muodoissa, jogurttia, hedelmäsalaattia, vohveleita ja mansikoita. Juotavaksi kahvia, tuoremehua ja maitoa.

Yhdessä vaiheessa suunnitelmaa oli tekemässä vielä skonsseja, mutta tyydyin hillitsemään itseni ja pysymään alkuperäisessä suunnitelmassa.

Brunssin noutopöydän katoin keittiön pöydälle ja hieman paremman aamupalakattauksen tein ruokahuoneeseen.

Pienellä satsauksella brunssista tuli hieman juhlavampi, joka sopi myös 2. pääsiäispäivän tunnelmaan. Oli mukava istua  perheen kesken pöydän ääressä rauhassa ja syödä monipuolisesti, arkiaamuisin kun tyytyy syömään suhteellisen nopeasti saman kaavan mukaan toistuvaa "kahden kahvikupin ja sämpylän"-  aamupalaa. Meidän perheessä pääsiäisen perinteitä on aika vähän, mutta tällä kokemuksella voisin tehdä tästä pääsiäisbrunssista jopa joka vuotisen tapahtuman.

Oli se sentään sen verran mukavaa... ja jos vaikka seuraavaksi kokeilisi niiden skonssien tekemistä.

Lomat ja vajaat viikot sekoittavat elämän rytmiä, niin että viikonpäivät ovat nyt sopivasti sekaisin.
Pieni vilkaisu kalenteriin kertoo jälleen melko ohjelmoidusta viikosta ja kohta ollaankin jo toukokuussa.
Tälle viikolle onkin luvattu hienoja kesäkelejä, joten toivottelen kaikille auringonpaistetta ja lämpimiä kevätpäiviä!


 

 

 

 

 

Selätetty kaaos työhuoneessa

Olen ihminen, joka pitää järjestyksestä. Ei niin, että joka puolella pitää olla "tiptop", mutta sekaisuus aiheuttaa minulle pienimuotoista ahdistusta. Minulle on tärkeätä, että kodin yleisilme on siisti, mutta  työhuoneessani oli jo pidemmän aikaan vallinnut melkoinen kaaos. Nyt pääsiäislomalla oli oiva mahdollisuus käydä siivousurakan kimppuun.

 

Huoneeseen oli kerääntynyt yhden asunnon stailauksen jälkeen epämääräisiä kasseja ja työpöytä pursusi työn alla olevia ja jo selvitettyjä papereita.
Huone näytti enemmän varastolta kuin työhuoneelta ja tälle oli tehtävä jotain.

Minulle työskentely kaiken sekamelskan keskellä ei oikein houkuttele. Tarvitsen tilaa ympärilleni ja nyt sitä ei enää ollut.
Työhuoneeni ei ole suuren suuri ja säilytystilaa on vähänlaisesti. Työpöytäni on iso, mutta sille kasaantuu myös helposti erilaisia paperipinoja.
Yleensä minulla on tapana selvittää työpöytä siistiksi, kun olen saanut jonkun asian valmiiksi, mutta ilmeisesti keskeneräisiä asioita on ollut viime aikoina liian paljon ja homma oli suoraan sanottuna levahtanut käsiini.

 

 

Muutaman tunnin siivousoperaatio ja järjestely huoneessa auttoi. Paperipinojen läpikäyminen selvitti myös ajatuksia.
Lattialle ja nurkkiin kerääntynet kassit ja pussit tuli inventoitua ja muutama tavara löysi jopa uuden paikan huoneesta.
Työhuone on suhteellisen pieni ja jo muutaman ylimääräisen tavaran pesiytyminen lattialle tai sivupöydille tukahduttaa sen.
Nyt huoneessa vallitsee kuitenkin jonkinlainen järjestys ja voin taas hengittää.

 

 

 

 

Minulla ja miehelläni oli aikoinaan yhteinen työhuone, mutta se osoittautui jossain vaiheessa mahdottomaksi yhdistelmäksi.
Meidän työskentelytapa (ja siisteyskäsitys) on hieman erilainen, joten yleisen perhesovun säilymisen vuoksi meillä molemmilla on nykyisin omat työhuoneet.
Olen saanut suunnitella molempien huoneiden sisustusratkaisut, mutta meikäläisen työhuoneessa tulee tehtyä pieniä muutoksia useammin.
Koska työpöydän ääressä tulee istuttua joskus enemmänkin, haluan että työhuone on toimiva ja visuaalisesti miellyttävä.
Jälleen tuli todistettua, että joskus viihtyisän työhuoneen luomiseksi riittää pelkästään jo siivoaminen...

 

 

 

Meidän pääsiäinen

Tänä vuonna pääsiäinen tuli niin oikeaan aikaa kuin olla ja voi. Neljän päivän vapaat/loma tarjoaa pienen hengähdystauon ja irtioton kiireisen arjen keskellä. Kuluneella viikolla keskustelimme töissä muutaman työkaverin kanssa pääsiäisen perinteestä ja jouluun verrattuna se on ainakin meillä huomattavasti vaatimattomampi juhla, jos edes voi puhua juhlasta.

Meillä kodin koristelu jäi tänä vuonna hyvinkin vähäiseksi. Rairuohoa en ehtinyt kasvattamaan lainkaan ja jälkikasvu ei tuonut enää pääsiäiseen liittyviä askarteluja koulusta. Meillä on taidettu siirtyä jo siihen seuraavaan elämänvaiheeseen, kun vain allekirjoittanut vastaa juhlasesongin mukaisesta koristelusta. Vanhat lapsen askartelemat virpomisoksat ja kaupasta ostettu keltainen tulppaanikimppu ovat ainoat pääsiäiseen viittaavat koristeet. Pääsiäismunia ostin enää yhden pienen pussin, mutta onneksi pojan koulussa järjestettiin vielä perinteinen pääsiäismunametsästys kaikille koulun oppilaille. Tosin se oli viimein  kerta, sillä tämän lukuvuoden jälkeen poika siirtyy yläkouluun ja myös koulu lakkautetaan, joten hauska perinne päättyi tähän pääsiäiseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Lapsen kasvamisen myötä pääsiäinen (ja moni muukin juhla) on menettänyt merkitystä. Pääsiäisen viettoon ei meillä liity varsinaisesti mitään erityisempää ohjelmaa. Syödään ehkä vähän paremmin/juhlavammin ja nautitaan olemisesta ilman aikatauluja. Tosin lauantaille meillä on tiedossa pojan jääkiekko-ottelu ja muutama työasia pitää hoitaa vapaapäivien aikana pois päiväjärjestyksestä, mutta muuten ei sen ihmeellisempää. Joskus aikoinaan teimme pääsiäisenä jonkun laskettelureissun, mutta vuosien saatossa sekin on jäänyt. Kirkossa käynti ja yleensäkin se hengellinen puoli tulee jollain tavalla hoidettua, kun kouluissa käydään erilaisissa pääsisäistapahtumissa. Minä pääsin työni puolesta tänä vuonna osallistumaan pääsiäiskirkkoon ja katsomaan pääsiäisnäytelmää.

 

 

 

 

 

 

 

Kun kaupat ja marketit ovat auki joka päivä, pyhien merkitys on mielestäni vähentynyt. Näin on tapahtunut myös pääsiäisen kohdalla. Ennen todellakin  hiljennyttiin viettämään pääsiäistä, nyt ihmiset suuntaavat vapaapäivinä marketteihin. En ole ihan varma, onko muutos ollut hyvä, mutta tällä mennään. Meistä jokainen kuitenkin luo omat juhlaperinteensä (oli kaupat auki tai ei) ja minä omalta osaltani pyrin siihen, että pääsiäisen vietosta jäisi edes jotain perinnettä jaettavaksi lapselle. Olkoon se vaikka se hieman parempi pääsiäisateria jälkiruokineen, yhdessäoloa perheen kanssa ja ulkoilua...

 

 

 

Oikein hyvää pääsiäistä kaikille!

 

 

 

 

 

 

 

 

Uudiskohteen stailaus

Sain runsas viikko sitten erittäin mukavan toimeksiannon, jossa sain kalustettavaksi ja stailattavaksi vastavalmistuneen kaksion. Nopealla aikataululla huoneisto piti kalustaa ja saada tehtyä myyntistailaus. Tällä kertaa en ajatellut niinkään mahdollista kohderyhmää, vaan visioin huoneet suhteellisen neutraaleiksi.

 

Stailauskohteena on yksi n. 60 neliön kaksio, jossa on iso keittiö, kunnon kokoinen makuuhuone, olohuone sekä parveke.
Lisäksi asunnossa on iso vaatehuone, joka nykykerrostaloissa on mielestäni harvinaisuus. Pintamateriaalit ovat neutraalit ja esim. kaikki seinät ovat valkoiset. Halutessaan uusi asukas pääsee maalaamaan tai tapetoimaan seinät haluamillaan materiaaleilla.

Koko kerrostalo on käynyt läpi ison remontin, jossa käytännössä kaikki on laitettu uusiksi. Kaikki huoneistot ovat kaksioita ja osassa niistä on myös sauna.
Mielestäni on nykyaikaa, että ostaja voi päättää haluaako asunnon saunalla vai ilman. Kyseessä on kuitenkin melko kalliita neliöitä.
Nykyaikaista on myös se, että jokaisessa asunnossa on huoneisokohtainen viilennys eli kesähelteellä saat nauttia miellyttävästä asumismukavuudesta.

 

Stailauksen ideaksi valikoitui tällä kertaa kevät, värimaailmaksi vihreä ja keltainen.
Tämän toimeksiannon haasteena oli se, että täällä ei ollut lainkaan verhonripustusmekanismeja.
Verhoilla on kuitenkin iso merkitys tunnelman luomisessa, joten asia piti ratkaista muulla tavalla.
Ratkaisuna verhottomuuteen toin tänne enemmän viherkasveja ja lisäväriä toin vielä sisustustekstiileillä.

 

 

 

 

 

 

Minun tehtäväni stailaajana on luoda asiakkaalle mielikuvia uudesta asunnosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.
Ensivaikutelma asunnosta on aina tärkeä. Sen tulee olla houkutteleva ja antaa myös sisustusvinkkejä kalustusratkaisuista tai värimaailmasta.
Uuden asunnon ostaminen on myös tunne-asia ja siksi koen tunnelman luomisen tärkeäksi. Ostaja on helpompi hahmottaa huonekaluja paikoilleen, kun se on stailauksessa konkreettisesti esillä. Tässä kohteessa esim. makuuhuone on niin iso, että sinne mahtuu hyvin vielä työpöytä tai vaatekaapisto vaatteille ja silti se on vielä tilava.



 

 

 

 

 

 Sain toteuttaa stailauksen vapaasti ja kalustin huoneiston STAILIAMOn varastossa olevilla huonekaluilla.
Jotain pientä piti uusia ja päivittää, mutta suhteellisin pienillä investoinneilla selvisin urakasta.
Yritin pitää kalusteiden ja sisustustavaroiden määrää kohtuullisena ja siitä huolimatta kannettavaa tavaraa riitti ihan kiitettävästi.
Asunto tuli valmiiksi jopa hieman etuajassa ja lopputulos on nähtävissä näissä kuvissa. Tämän postauksen kuvat on otettu kännykkäkamerallani, mutta ammattilaisen ottamat kuvat ja tarkemmat tiedot kohteesta on nähtävillä oikotie.fi- sivuilla. Huomenna, sunnuntaina 14.4.,
kohteessa on myös ensiesittely klo 12-13.00, joten voi suositella sunnuntaikävelyllä poikkeamaan täällä.




Olen nyt jonkin verran saanut toteuttaa näitä myyntistailauksia ja jokaisesta toimeksiannosta oppii jotain uutta.
Olen todennut, että kyllä minun täytyy olla "vähän hullu", kun nautin tällaisesta työstä. Tavaroiden roudaaminen on joka kerta pienimuotoista muuttoa, joka on kestoltaan vielä lyhytaikaista. Todennäköisesti jo kuukauden päästä vuorossa on jälleen tämän asunnon tyhjennys ja tavaroiden vieminen varastoon... 






 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällaista tällä viikolla

Ne, jotka seuraavat minua Instagramissa tai Facebookin puolella, tietävät että kulunut viikko on ollut melkoista haipakkaa.  Se ei suinkaan ole tullut yllätyksenä ja ilokseni olen huomannut, että suhtautuminen kiireeseen on jopa hieman muuttunut. En yritäkään hallita kaikkea yhtä aikaa, vaan yritän ottaa asian kerrallaan. Työ on viimeisen vuoden aikana opettanut joustavuutta ja mukautumista tilanteisiin ihan uudelle tavalla. Vaikka ohjelmaa  on ollut tällä viikolla paljon, olen pystynyt ottamaan asiat suhteellisen rennosti enkä koe olevani stressaantunut...kiireinen kylläkin.

Edelleen olen suunnitelmallinen, mutta kestän muutoksia paremmin kuin ennen. Ennen tein suunnitelmia pitemmälle ajanjaksolle, mutta työ ja elämä on opettanut, että kannattaa elää enemmän hetkessä. Olen helposti stressaava tyyppiä, mutta senkin suhteen olen kehittynyt, ainakin himpun verran. Etukäteen murehtiminen on osoittautunut turhaksi, sillä asioiden on ollut tapana järjestyä. Vaikka elämä on ajoittain hyvinkin hektistä, yritän malttaa olla hötkyilemättä.

 

 

 

Viime viikolla sain stailausprojektin, josta en voinut kieltäytyä. Sen sovittaminen muutenkin aikataulutettuun elämään tuntui aluksi lähes mahdottomalta, mutta ihmeellisesti sitä aikaa on kuitenkin löytynyt. Koska tein tätä iltaisin, tein löyhän suunnitelman jokaiselle illalle, mitä piti tehdä. Tässä kohdassa tuli todistettua, että hyvin suunniteltu oli jo puoliksi tehty. Tavaroiden kuljettamiseen ja esillepanoon kului tietenkin aikaa, mutta minun ei tarvinnut tehdä älyttömän pitkiä päiviä. Stailaus tuli tehtyä aikataulussa ja lopputulokseen olin tyytyväinen. Tästä stailauksesta aion tehdä myös seuraavan jutun blogiini.

 

 

 

 

 

Kuluneeseen viikkoon ei ole oikein muuta mahtunutkaan; aamupäivät olen ollut opettajan töissä ja illat stailaamassa.

Kotona olen käynyt kuta kuinkin vain kääntymässä ja nukkumassa. Televisiosta olen katsonut uutiset, jos sitäkään.
Vaikka viikko on ollut kiireinen, on asunnon stailaaminen ollut mukavaa vaihtelua. Huonekalujen kantaminen on ollut puhtaasti fyysistä työtä ja se varsinaisen stailaus on ollut jopa terapeuttista "sisustusfiiliksen" luomista.



Nyt voin hetkeksi huokaista helpotuksesta.
Stailaushomma tuli tehtyä ja viikonloppuna ei ole tiedossa mitään ihmeellistä ohjelmaa (ellei äänestämistä lasketa).
Aion nauttia kotona olemisesta ja hetkellisestä kiireettömyydestä ihan "koko rahan edestä".

 

 

 

Oikein mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille!

Kevään pakolliset kuviot

Keväällä oma TO DO- lista täyttyy tasaisesti. Tiedossa on melkoisen hektiset pari kuukautta ennen kesäloman alkamista, mutta tästä selvitään takuuvarmasti. Niin kuin aina ennenkin. Olin laskevinani, että työviikkoja olisi jäljellä sellaiset yhdeksän  ja sen jälkeen helpottaa hetkeksi. Tässä olisi pieni katsaus tai yhteenveto enemmän tai vähemmän pakollisista kevään tehtävistä...

Veroilmoitus.

 

Tämä välttämätön kuvio, jonka kanssa saan joka kevät muutaman harmaan hiuksen lisää.
Koska minulla on vuokra-asunto ja oma yritys, joudun aina täydentämään veroilmoitusta ja tekemään vielä oman veroselvityksen yritystoiminnasta.
Tein tänä vuonna veroilmoituksen ensimmäistä kertaa sähköisesti ja nyt tuntuu, että mahtoiko sen mennä ihan oikein, kun ei ole enää sitä paperista versiota.
Kohtahan se selviää, joko tulevina mätkyinä tai veronpalautuksena.

Lapsen jääkiekkoturnaukset

 

Huhtikuussa on tiedossa kaksi erillistä jääkiekkoturnausta, joissa ensimmäinen on jo tulevana viikonloppuna täällä Raumalla.
Pojan oma joukkue on järjestäjänä ja koko viikonlopun kestävä turnaus on melkoinen pyristys sekä joukkueelta että meiltä vanhemmilta.
Meistä on vuosien saatossa tullut jo melkoisia konkareita turnauksen järjestämisessä ja tiedossa on pitkiä päiviä jäähallilla.
Kaikki on kuitenkin vaivan arvoista, sillä saamme kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hienoja kiekkoelämyksiä.
Yhdessä tekemällä mahdollistamme sen, että pojilla on hiukan edullisempaa harrastaa tätä hienoa (ja kallista) lajia.

 

Huhtikuun lopulla menemme vielä Espooseen, jolloin on pelataan juniori D2- kauden päätösturnaus.
Sinne on ehdottomasti päästävä katomaan paikanpäälle, joten tiedossa jälleen yhden viikonlopun meno.
Ensimmäistä kertaa olemme mukana 60 joukkueen turnauksessa, jonne pikku kaupungin pojat pääsevät kokemaan jotain ainutlaatuista.
Espoon reissuun yhdistyy myös isännän syntymäpäivien viettoa. Olemme varanneet hotellihuoneen kahdeksi yöksi ja menemme myös teatteriin.
Jääkiekon lisäksi tiedossa on siis parisuhdeaikaa...eli "kaksi kärpästä yhdellä iskulla".

Suursiivous

 

Meillä se tarkoittaa "laajennettua siivousta"; lattioiden ja  ikkunoiden pesua.
Vanhassa talossa ikkunoiden pesu on hieman hankalampaa, sillä ikkunoiden ulkopinnat täytyy pestä ulko päin.
Kadun puoleiset ikkunat ovat sen verran korkealla, että niiden pesuun tarvitaan myös tikkaita. Sisäpuolelta ikkunat ovat avattavat, mutta ne täytyy ruuvata ruuvimeisselillä auki. Koska ikkunoiden pesu on piirun verran työläämpää, se ei kuulu suosikkitöihin. Mies tuossa kyllä vähän lupaili, että suursiivouksen voisi tänä vuonna ulkoistaa jollekin muulle. Kevätsiivoukseen kuuluu myös talvivaatteiden pesu ja varastoiminen, joka on myös melko työläs, mutta pakollinen operaatio. Sesonginvaihdossa tulee tehtyä samalla inventaariota vaatekaapeissa ja laitettua tavaraa kiertoon.
 

Mullan vaihto

 

Meillä viherkasvit alkavat olemaan vähän huonossa hapessa. Mullan ja ruukkujen vaihtoja pitäisi (tai olisi pitänyt) tehdä useamman kasvin kohdalla.
Tämä operaatio ei kuulu niihin mieluisimpiin ja siksi se jääkin usein keväisin tekemättä. Jos tänä vuonna saisin tämän homman tehtyä ja voisin ostaa muutaman uuden kasvin koekasvatukseen...

 

Talvirenkaiden vaihto

 

Kevät on meidän suunnalla jo melko pitkällä. Lunta on enää vain kasoissa ja tien pinnat ovat kuivia.
Meikäläinen ajelee perinteisesti aika pitkään kevääseen nastarenkailla, sillä jos se takatalvi tulee sittenkin.
Talvirenkaiden kanssa minulle käy usein niin, että ne vaihtuvat ihan siellä viimeisinä päivinä ennen talvirengaspakon päättymistä...
ja ihan vaan siitä syystä, että en saa sitä vai aikaiseksi.

 

Oppilaiden lukuvuositodistukset

 

Tämä pakollinen kuvio toistuu joka vuosi ja aina se on yhtä työläs.
Vaikka minulla on vain kuusi oppilaista, on heidän arviointi ja todistusten kirjoittaminen aikaa vievää.
Meillä annetaan sanalliset arvioinnit ja niiden laatimiseen saan kulutettua luvattoman paljon aikaa. Kun todistukset on kirjoitettu, tuntuu kuin lukuvuosi olisi "laitettu pakettiin" ja niinhän se vähän onkin. Koska lukuvuositodistukset kirjoitetaan aivan siellä toukokuun lopulla, painaa arviointiasiat taka-raivossa koko toukokuun ajan. Tähän olen jo jollain tavalla kuitenkin tottunut ja kirjoitan todistukset "urakkatyönä", sillä tunteja ei lasketa.

Näiden listattujen asioiden lisäksi kylkiäisenä tulee kaikkea muuta lisäkuviota, josta en osaa tai halua kieltäytyä. Elämä tuntuu toisinaan suorittamiselta ja listaa katsoessa, sitähän se onkin. Onneksi koko listan ei tarvitse tapahtua samanaikaisesti ja osa niistä ovat vähemmän tärkeitä. Ennen perinteisen kevätpaniikin syntymistä voi olla hyvä muistuttaa  " ettei elefanttiakaan syödä kokonaisena, vaan pala kerrallaan"...ja välillä yritetään nauttia elämästä.