maanantai 29. elokuuta 2016

No, ny se tuli!!!!



Ikean kuvasto nimittäin....





Olin ehtinyt jo odottelemaan tämän tulemista koko viime viikon ja viikonlopun aikana tämä kuvasto oli ilmestynyt postilaatikkoomme.
Kovin tarkkaan en ole ehtinyt kuvastoa vielä tutkimaan, vaan enemmänkin se on ollut silmäilyä ja selaamista.
 
 
 
 
 
 
Minä olen säästänyt kuvastoja jo monen vuoden ajan, sillä näistä olen napannut silloin tällöin ideoita sisustukseen.
Minulla nämä toimivat siis jonkinlaisina sisustusoppaina, sillä kuvista tulee katsottua myös stailausta ja sommittelua.
 
 
 
 

 
 
Tämän kertaisessa kuvastossa on yllättävän paljon myös tekstiä asumiseen ja kotiin liittyvistä aiheista, onhan aiheena: "Ihana olla kotona". Ihan mielenkiintoinen vaihtoehto tai lisä aikaisempiin kuvastoihin. Tästäkin syystä kuvaston lukemiseen/ selaamiseen täytyy varata enemmän aikaa...
 
 
 
 
Elokuuta on jäljellä enää muutama päivä ja syyskuun vaihtuessa ajatukset alkavat väkisinkin siirtyä syksyyn. Viimeiset kesäkukat poistin viime viikolla ja syksyn istutuksia en ole vielä ostanut. Kotiin olen hankkinut muutamia sisutusjuttuja, joista yksi jo kotiutuikin meille...ihan vaan syksyn kunniaksi. Hyvillä mielin mennään kohti uutta vuodenaikaa.
 
 
 
Tervetuloa syksy ja syyskuu!
 
 
 
 
 

lauantai 27. elokuuta 2016

Tänä vuonna


Tänään pitäisi juhlistaa Venetsialaisia, niitä kesä-/ mökkikauden päättäjäisiä. Meidän mökkiviikonloppuna on jotain ihan muuta ohjelmaa, sillä poikamme pelasi jo eilen Luvian jäähallissa yhden jääkiekko pelin ja tänään vielä jatketaan kahdella pelillä. Viimeinen peli loppuu joskus seitsemän aikoihin ja kotona ollaan vasta joskus kahdeksan pintaan, joten mökille lähteminen ei tämän jälkeen enää oikein innosta. Tänä vuonna Venetsialaiset jäävät meiltä siis tältä osin juhlimatta.






Poikamme kuitenkin ehdotti, että jos viettäisimme Venetsialaisia sitten huomenna täällä kotona.
 Hänen ideoimanaan meillä on tarjolla tortilloja ja ehkä poltellaan kynttilöitä sisällä ja ulkona.
 Teemme näistä juhlista omannäköiset, sillä totuushan on, että aina löytyy jotain juhlimisen aihetta.
'Meillä se on tällä kertaa "Venetsialaisten jälkeiset" .
 
 
 
Tämän lainakuvan myötä toivottelen:
Oikein tunnelmallisia Venetsialaisia sinne mökeille ja rantoihin!
 
 
 
Ehkä olemme ensi vuonna taas juhlimassa mukana...
 
 




torstai 25. elokuuta 2016

Poimintoja (ja lainattuja kuvia) Elloksen sivuilta


Syksyn ja Ikean kuvaston innoittamana ryhdyin selaamaan myös Elloksen sivuja. Sieltä löytyikin kivoja juttuja ja jos ei vielä ollut sisustustarpeita, niin kuvia selatessani niitä alkoi tulla. Tämän postauksen kuvat ovat siis suoraan otettu Elloksen sivuilta...



 
 
Tämä hyllykkö on ennenkin ollut esillä blogissani ja yhä edelleen se on myös haavelistallani.
Elloksella oli tästä sellainen musta-valkoinenkin versio, mutta tämä puunsävyinen nyt vain kolahtaa paremmin meikäläiseen.
Ostohimoani hillitsee vain ja ainoastaan se, että meillä ei ole sille paikkaa...tosin äkkiäkös sellaisen nyt järjestäisi... ;)
 
 

 
 
Tässä kuvassa on mielestäni ihastuttava tunnelma.
Ihanan vaaleaa ja nuo kuviot luovat kivasti hieman etnistä tunnelmaa.
Ja rakkaus korituoleihin on ja pysyy!
 
 
 




Lisäksi tein muutamia valaisinlöytöjä. Tämä betoninen pöytävalaisin olisi juuri sopiva meidän eteiseen.
Olen hakenut hyvin yksinkertaista lamppua ja tämän yksinkertaisempaa ei nyt voi olla.
Ja tuo betonijalka on TOSI hieno. Tämä lähti jo tilaukseen...
 
 
 
 
 
 
Olen pitemmän aikaa hakenut olohuoneeseen seinään kiinnitettävää lukulamppua
Jatkovarren avulla lampun asentoa voisi säätää ja muutenkin se on muotokieleltään riittävän yksinkertainen.
Sopisi olohuoneemme seinälle paremmin kuin hyvin,..
 
 
 
 
 
 
 
Makuuhuoneeseen olen hakenut myös yölamppuja ja nämä voisivat olla sinne ihan sopivat.
Me emme tarvitse lukuvaloa, sillä meillä ei ole tapana lukea sängyssä. Näiden tehtävänä olisi pikemminkin olla tunnelman luojana ja sisustuselementtinä. Ja nuo pellavalakanat ovat NIIN hienon näköiset.
 
 
 
Kuvaselailu oli siinä mielessä hyödyllistä, että muutama juttu lähti tilaukseen Ellokselta. Voi olla, että muutaman sisustusjutun ostaminen tuo (toivottua) uutta puhtia tähän kesän jälkeiseen kodin sisustamiseen. Osa tilauksestani on jo ilmoituksen mukaan matkalla...odottavissa tunnelmissa siis.
 
 




tiistai 23. elokuuta 2016

Pihlaja


Tämän ajanjakson ehdoton lempikasvini (tai -puu) on pihlaja. Meidän häitämme vietettiin aikoinaan elokuun puolessa välissä ja pihlajan valinta hääpaikan ja -kimpun koristeena oli itsestään selvyys, monestakin syystä.






Hain Wikipedian avulla hieman tietoa pihlajasta ja minulle selvisi, että Suomessa kasvaa neljä pihlajalajia, joista yleisin koko maassa viihtyvä laji on kotipihlaja. Se on suomalaisten vanha pyhä puu ja osittain tämän(kin) takia halusin aikoinaan pihlajaa hääkimppuani täydentämään.








Pihlaja on ensimmäinen puu, joka tulee (kuulemma) istuttaa uudisrakennuksen piha-alueelle onnea tuomaan ja estämään mahdollisten haitallisten vesiheijasteiden syntyminen. Meillä sattumoisin kasvaa pihlaja tontin rajalla, joten siltä osin meillä ei pitäisi olla mitään hätään.



 
 
 
 

Tällä kertaa toin kotiin sisälle pihlajanoksia vain siitä syystä, että kaipasin ruokapöytään hieman väriä.




Toivottelen täältä arjen (ja isännän mahataudin) keskeltä oikein hyvää alkanutta viikkoa!








 
 
 
 

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Inspiraatiota Ikeasta


Koti on ollut jo pitemmän aikaa jonkinlaisessa pysähdystilassa sisustuksen suhteen. Koti tuntuu tällä hetkellä oikein hyvältä enkä kaipaa tänne suuria muutoksia. Huonekalutkin ovat saaneet olla pitkän aikaa paikoillaan. Syksyn alkaessa sitä kaipaisi kuitenkin pientä kohennusta näihin omiin nurkkiin.







Ikean uusin kuvasto tarjoaa aina luettavaa ja katsottavaa moneksi illaksi. Heidän teemansa "Ihanaa olla kotona" uppoaa minuun täysin!
Meillä ei ole vielä näkynyt postilaatikossa kuvastoa, mutta sitä odotellessa selasin sitä sähköisessä muodossa tietokoneellani.
Sieltä poimin tähän postaukseen myös minun silmääni miellyttäviä inspiraatiokuvia.
 







Tulevan kauden (2016-2017) sävyt ovat mielestäni hieman tummia ja jotenkin en jaksa enää oikein innostua niistä.
Sen sijaan puun sävyt ja yleensä luonnon materiaalit tuntuvat nyt miellyttävän minua enemmän, onneksi sitäkin on tarjolla.
 





 
 
 
Industrial-tyyli on miellyttänyt minua jo pitemmän aikaa, sellaisena pienenä ripauksena. 
Mustan metallin ja puun yhdistely on hyvä yhdistelmä, siksi nappasin tämän kuvan
 
 
 
 


En tiedä olenko jo hieman kaavoihin kangistunut, mutta edelleenkin tuo keltainen väri jaksaa innostaa minua sisustuksessa.
Meillä tuo keltaista taitaa olla tehostevärinä jo kolmatta vuotta peräkkäin. Se nyt vain tuntuu sopivalta väriltä tänne meidän suht tylsähköön harmaa-valko-mustan-sisustuksen keskelle.
 
 
 
 
Muutamia "himotuksia" minulla olisi, mutta ei kuitenkaan niin suuria, että jaksaisin lähteä Ikeaan asti. Taidanpa vielä vilkaista Elloksen syystarjontaa. Jos vaikka sieltä saisi lisää ideoita. Voi olla, että syksyn sisutusinspiraatio odottaa vielä tuloaan... tai sitten mennään ihan näillä vanhoilla sinne jouluun asti...



P.S Tämä postauksen kuvat on siis lainattu IKEA:n sivuilta...







 



 
 
 


perjantai 19. elokuuta 2016

Pala luontoa


Hyödynsin eilen pojan jääkiekkoharrastuksen ajaksi hieman aikaa itselleni ja lähdin jäähallin lähimaastoon pienelle kävelylenkille....




 
 
 
Jäähallin välittömässä läheisyydessä on ihanaa metsikköä,  jossa on myös pururata kuntoilijoille ja ulkoilijoille.
Tähän aikaa vuodesta siellä on niin virkistävää kulkea, sillä aistittavaa on taatusti joka solulle...
 
 
 
 
 
 
 
 
Jo ihan alkumatkasta innostuin poimimaan kanervaa kotiin ja kävelylenkin jälkeen kotiin tuomisena oli jo melkoinen puska.
Samaan hintaan kotiin tuli myös hieman metsän tuoksua.
 
 
 
 



 
Tässä on ilmeisesti vähitellen luovuttava kesästä ja annettavaa ajatuksissa tilaa syksylle,
vaikka lupailivatkin vielä ihan lämpimiä kelejä.
 
 



Ilmassa alkaa olla myös viikonlopun fiiliksiä. Huomenna olisi tiedossa ohjelmaa jääkiekon saralla ja sen lisäksi yritän ottaa viikonlopun vähän rennommin. Ensimmäinen kokonainen työviikko on takana ja olen kuta kuinkin hengissä. Olo on kuin urheilijalla konsanaan. Väsynyt, mutta onnellinen.









keskiviikko 17. elokuuta 2016

Jonkin sortin balanssia...


Tässä vaiheessa alku syksyä voi olla vielä hieman ennen aikaista arvioida omaa sopeutumista ja palautumista työelämään. Melko pian ja suhteellisen kivuttomasti nämä arkiset asiat ovat alkaneet kuitenkin sujua, omalla painollaan...ja viikonloput ovat jälleen arvossaan.






 
Koulun ja töiden alkaminen näin lomien jälkeen on aina "uuden alkua", tavallaan vähän niin kuin uusi vuosi. Tällä kertaa olen välttänyt suunnittelemasta elämääni liian pitkälle. Kalenteri täytyy uhkaavasti lapsen harrastuksista ja omista menoista, mutta yritän pitää ajanhallinnassani jonkinlaista balanssia ja välttää sitä hallitsematonta kiireen tuntua. Pieni stressi meikäläisellä on ihan hyvä ja jopa toimintoja ylläpitävä voima, mutta liika-annoksena jopa sietämätöntä. Yritän rauhallisesti tunnustella työtahtini (ja -rutiinin) toteutumista. Siksi en ole (vielä) suunnitellut edes minkään harrastuksen aloittamista. Ehtiihän tässä vielä.


 
 
 


 
 
Lapseni harrastaminen täyttää kalenteriani jonkin verran, mutta onneksi nekin menot tiedetään jo hyvissä ajoin. Sen verran elokuu toi meidän perheessä muutoksia, että meillä mies jäi pois matkatöistään ja nauttii olostaan "kotimiehenä", ainakin hetken aikaa. Meidän arjen pyörittämisessä tämä oli jopa tervetullut ratkaisu, mutta sen lopullisesta kestosta ei ole vielä täyttä varmuutta. Miehelläni kun on yleensä "10 rautaa tulessa" ja uusia suunnitelmia menossa koko ajan. Kuulostaa ehkä hieman dramaattiselta, mutta ajattelin, että nyt voin rauhallisin ja hyvillä  mielin keskittyä työn ja perhearjen tasapainon hallitsemiseen pitkän ( ja ansaitun) "sapattivuoden" jälkeen.
 
 
 
 
 
Huomaan, että ajattelutavassani on tapahtunut viimeisen vuoden aikana muutoksia, enkä oikein edes tiedä mihin tämä johtaa. Tällä hetkellä arvostan ja annan elämän perusjutuille (terveys, hyvät ihmissuhteet ja mukava työ) vieläkin enemmän painoarvoa. Tämä sisäinen hyväolo on meikäläisen yksi onnellisen ja tasapainoisen elämän kulmakivistä. Ja nyt just on aika hyvä olla...
 
 
 
 
Näillä ajatuksilla eteenpäin...
 
 
 


 

maanantai 15. elokuuta 2016

Pestoa, pestoa


Olen kuullut ja lukenut paljon hyviä ruoanvalmistusvinkkejä peston käytöstä. Jostain kumman syystä pesto on jäänyt minulle täysin vieraaksi, kunnes loppukesän kansainvälisillä ruokamarkkinoilla löysin italialaisen kojun, jossa pääsi maistelemaan pestoja...







Makuja oli jos jonkinmoista ja tällainen hieman makurajoitteinen (=ennakkoluuloinen) ihminen päätti kokeilla muutamia tuotteita. 
Maistelun ja muutaman käyttöidean innoittamana  päätin ostaa kolme purkkia erilaisia pestoja.







Yksi on chili-paprika, yksi on aurinkokuivattua tomaattia ja oreganoa ja yksi....nyt en kyllä muista.
Kaikki kuitenkin suhteellisen mietoja makuja.
 
 
 
 


Olen kokeillut pestoa nyt spagetin päällä ("pastamausteena") ja kieltämättä täytyy tunnustaa, että nämä ovat hyviä.
Pestot antavat erilaista makua ja ihan uuden makuelämyksen näihin samoihin vanhoihin perusruokiin.
 





Vielä en osaa sanoa tuliko minusta peston kestokuluttaja, mutta kyllä vaihtelu aina virkistää. Ruoanlaitossakin!
 
 





lauantai 13. elokuuta 2016

Kuvaussessio


Olen useasti halunnut harjoitella ihmispotrettien ottamista. Oma lapsi (eikä isäntä) ole kovinkaan suostuvainen valokuvamalliksi, joten sain idean kysyä isännän vanhimman pojan perhettä kuvauskohteeksi.







Tässä perheessä eletään yhtä merkittävää elämän vaihetta, sillä vanhin lapsista aloitti koulun, seuraava meni esikouluun ja viimeinenkin aloitti päiväkodissa yli kolme vuotiaiden ryhmässä.Kuvauskohteeksi valikoitui siis perheen herttainen tytär ja samalla päätettiin ottaa myös perheestä muutama (yli sata) yhteiskuva.






Valokuvaussessio oli monella tapaa haastava ...ja opettavainen. Kuvauskalustoni on hieman puutteellinen tämän tyyppisiin kuviin, kuvausilma oli liian (?) aurinkoinen, vaikka oli jo ilta ja ryhmäkuvissa "liikkuvia osia" (=ihmisiä) liian paljon. Aina joku oli "väärässä" asennossa tai ilme oli hassu. En kuitenkaan lähtenyt hakemaan sitä ns. täydellistä kuvaa...
 







Ja lapsikuvaus onkin sitten ihan oma lukunsa. Vanhin lapsimalleista oli hyvinkin yhteistyökykyinen ja innokas ehdottamaan omia ideoita. Kahden nuoremman eläväisen pojanviikarin kanssa kuvaaminen oli astetta haasteellisempaa. Valokuvaajana sai kyllä käyttää kaikkia konsteja, jotta sai lapsia innostumaan olemaan kuvissa mukana, heitä kun ei tämä valokuvaushömpötys aina jaksanut kiinnostaa...





Kuvia tuli napsittua melkoinen määrä. Osa kuvista oli (valokuvaajasta johtuen) huonoja, osa kuvista välttäviä, osasta tuli kuvakäsittelyn jälkeen hyviä ja mahtui mukaan vielä muutama "helmikin". Ihana ja opettavainen iltapäivä, jota ehdottomasti haluaisin kokeilla/harjoitella  tätä lisääkin...








perjantai 12. elokuuta 2016

Kirppislöytöjä vol 2


Ja jatketaan tämän kesän kirpputorilöydöistä. Seuraavaa ostosta olinkin haeskellut enemmän tai vähemmän tarmokkaasti jo pitemmän aikaa....







Olin jo vuosia sitten bongannut Diagnoosi Sisustusmanian-blogista aivan ihana kirjahyllyidean, jossa oli käytetty vanhan ajan puisia puristimia. Idean nähtyäni olen yrittänyt etsiä näitä puristimia paikallisilta kirpputoreilta huonolla menestyksellä.
Kunnes tänä kesänä sitten onnisti.



 
 




Näitä olisi ollut kaksi kappaletta, mutta ostin näistä tämän tummemman värisen. Maksoin ostoksestani innostuksissani peräti 10 euroa ja kotona ajattelin vielä googlettaa, olinko maksanut ostoksestani aivan ylihintaa....en ollut. Onneksi.
 









Jossain vaiheessa tämä "härpäke" kiinnitetään pystyyn seinään ja kirjat asetetaan ruuvin väliin puristuksiin.
On sanomattakin selvää, ettei tähän mahdu kirjoja kuin muutama, mutta sen tarkoitus onkin olla enemmänkin koriste.
Kirjahyllyn idea ja toteutus on mielestäni näppärä, hauska ja tuo sisustukseen vähän lisää mielenkiintoa.




Se onkin sitten jo toinen juttu, mihin seinälle tämä tulee. Ja milloin...?
 
 
 
 






keskiviikko 10. elokuuta 2016

Back to school...and work


Huomenna on edessä jälleen ne totisemmat paikat. Lapsi aloittaa neljännen luokan ja minä menen takaisin töihin erityisopettajaksi. Vatsassa on kieltämättä pieniä perhosia ja voi olla, että uni ei tule ensi yönä ihan heti...







Olen palaamassa entiseen työpaikkani, mutta moni asia on muuttunut tässä runsaan vuoden poissaoloni jälkeen. Meidän koulumme muutti väliaikaisiin väistötiloihin. Tiedossa on uusien tilojen ja yhteistyömuotojen opettelua, sillä tämä koulutilamme sijaistee erään yläkoulun välittömässä läheisyydessä.
 
 
 





Lisähaastetta tuo myös uudet työkuviot, sillä saan aloittaa 6-vuotiaiden lasten erityisopettajana, esi- ja alkuopetuksessa. Lähdin aikoinani päiväkodin erityisryhmästä koulun puolelle töihin, mutta en ole tämän opettajaurani aikana työskennellyt kertaakaan vielä eskari-ikäisten kanssa. Tätä minä odotan innolla, sillä olen aikoinani kouluttautunut juuri esi-ja alkuopetuksen erityisopettajaksi. Jollain ihmeellisellä tavalla jahkaannuin kuitenkin opettamaan vanhempia lapsia, joten nyt olen tavallaan palaamassa urani "alkulähteille".
 

 
 
 
 
 
 
Ja jotta haasteita ei olisi riittävästi, päätimme opettaja-kollegan kanssa kokeilla vielä ns. pariopettajuutta eli yhdistämme tavallaan kaksi esi- ja alkuopetuksen luokkaa, jolloin teemme opettamis- ja ohjaamistyötä yhdessä. Tästä(kin) uudesta asiasta olen hyvin innoissani.
 


 
 
Lapsellani jännitettävää ei taida olla ihan näin paljon. Hän palaa tuttuun kouluun ja luokkaansa, jossa opettajakin on (onneksi!) pysynyt samana. Arkeen palaaminen vaatii meikäläiseltä alussa ehkä hieman totuttelua, mutta eiköhän tästä vielä "jyvälle" päästä...
 
 
 
 
Joillakin koulut ovat alkaneet jo tänään ja joillakin vasta ensi viikolla.
Toivotan kaikille koulutyönsä aloittaville (oppilaille ja opettajille) oikein mukavia koulupäiviä... 
ja tervetuloa ihana/ kamala arki!



 
 
 

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Kirppislöytöjä vol 1


Kesän pihakirpputoreilta tein muutamia vallan mainioita löytöjä, joista muutaman halusin esitellä täällä blogini puolella. Tässä niistä ensimmäinen:







Tämä Ortexin (tai Plaston) vanhan laatikon löysin opettajatuttuni pihakirppikseltä kohtuuhintaan.
 



 




Ei minulla varsinaisesti tälle tarvetta ollut, mutta ihanan selkeä punainen väri suorastaan vaati minua hankimaan tämän itselleni uudeksi säilyttimeksi. Nyt se on saanut tärkeän tehtävän toimia työpöytäni laatikossa kaikenlaisen irtosälän säilytyslaatikkona.
 
 
 
 
Kyllä ihminen voi tulla pienistäkin asioista onnelliseksi.
Vaikka punaisesta muovilaatikosta...
 
 
 
 
P.S. Meidän asuinalueella olisi ollut tänä viikon loppuna omat kirpputoripäivät, mutta missasin kyseisen tapahtuman ihan totaalisesti. Sen sijaan nautiskelimme mökillä olosta, joka ei ollut huono vaihtoehto sekään...
 
 
 
 
 

 
 

lauantai 6. elokuuta 2016

Kaavioita...


Piirrän asuntojen pohjapiirustuksiin kalustesuunnitelmat pääosin käsin. Vaikka tietokonepohjainen 2D- ja 3D- mallinnokset onnistuvat meikäläiseltä suhteellisen hyvin, koen tämän omin käsin piirtämisen omaksi asiakseni. On totta, että käsin piirtäminen on huomattavasti hitaampaa ( ja ehkä vanhanaikaista?) kuin tietokoneella työskentely, mutta jotenkin se tuntuma vain säilyy parempana...







Tilasin viime viikolla muutamia kaavaimia helpottamaan/ nopeuttamaan kalustesuunnitelmien tekemisessä.
Pieni investointi, joka taatusti oli kannattava hankinta.
 
 
 
 
 
 
 
Kalustekaavio on mitoitettu 1:50 ja "piirruslevyllä" on paljon malleja niin keittiön, kylpyhuoneen kuin makuuhuoneiden kalustamiseen.
Peruskaavioissa on sellaiset standardimitoitukset, tosin huomasin, että esim. TV on kaavoitettu vielä vanhaksi ns. putkitelkkariksi.
Onneksi nykyajan TV on helppo piirtää ilman kaaviotakin.
 
 

 
 



Kaavaimen käyttö vaatii vielä hieman totuttelua, mutta innostuin kokeilemaan kalustekaavion käyttöä siskoni tulevan remonttikohteen pohjassa. Käytin ainoastaan ja vain kaavion malleja ja kieltämättä työskentely sujui suhteellisen ripeästi.
 
 
 
 
 
 
 

Käytännössä huonekalujen mitoitukset tietenkin katsotaan tapauskohtaisesti, sillä onhan huonekaluissa paljon ei "standardimitoissa" olevia huonekaluja. Nämä kaaviossa olevat huonekalumallit helpottavat kuitenkin  oleellisesti kalustesuunnitelmien tekemistä.
Ja edelleen joudun käyttämään myös perinteistä viivainta...
 
 
 
 
 
 


Kalustekaavaimen lisäksi ostin myös kirjainkaavion, jotta tulevat piirutukseni näyttäisivät nimiöineen päivineen siistimmiltä ja ammattimaisilta. Pieni juttu, mutta iso vaikutus yleisilmeeseen.
 
 

 
 
Näistä hankinnoista sain taas lisäinnostusta suunnitelmien tekemiseen...jos tästä nyt innostusta on koskaan puuttunutkaan!!!


 
 
 

torstai 4. elokuuta 2016

Pientä sisustamista


Tässä on mennyt jo jonkin aikaa, että en ole hankkinut kotiin mitään uutta sisutusjuttua. Kesä taitaa olla sellaista aikaa, ettei nämä sisällä tapahtuvat jutut juurikaan kiinnosta. Viime aikoina olen tehnyt kutenkin muutamia sisutuslöytöjä ja -ostoksia, joista tässä esittelen yhden...







 
Tämä metallisen talon löysin/ostin JYSKsitä.
Tällaista samanlaista olen nähnyt muuallakin, mutta tässä oli kivana lisänä tuo "puulattia".
Kaiken lisäksi tämä oli vielä edullinen ostos...tietenkin.









Nyt tässä on tekoviherkasvi, mutta voihan tuossa pitää talvella vaikka kynttilää tai tehdä jonkun kivan asetelman. Meillä kotona ei ole kovinkaan paljon koriste-esineitä esillä, sillä olen ilmeisen laiska pyyhkimään pölyjä. Taloa voi hyödyntää koristeena vaikka stailauksissa. Mikä ihana tekosyy taas kerran!

 
 
 

 
 
Tämä metallisen talon lisäksi olen tehnyt muutamia kivoja kirppislöytöjä pihakirpputoreilta,
mutta niistä teen aivan oman postauksen hieman myöhemmin...




Mahtaakohan ostokseni ennakoida jo tulevan sisustussyksyn alkua?!
Sellaista voisi olla jo vähän ilmassa....


 

tiistai 2. elokuuta 2016

Valokuvauksesta


Blogiharrastuksen myötä olen alkanut kiinnostua valokuvauksesta yhä enemmän. Tietoa ja taitoa on kertynyt vielä aika vähän, mutta motivaatiota valokuvauksen salojen oppimiseen on sitäkin enemmän...






Olen meidän perheessä ollut aina se "pääkuvaaja". Kamerakalustossakin olen pitänyt melko suppeaa ja hillittyä linjaa ts.yrittänyt pärjätä sellaisilla ihan "ok-kameroilla". Kuvaaminen on minulla myös hyvin toisaikaista. Välillä tykkään kuvata luontoa, välillä ihmisiä ja välillä vaikka sisustuksen yksityiskohtia. Varsinaista lempikohdetta tai aihetta minulla ei ole ja sitä omaa tyyliäkin haen vielä...
 






Ainut rajoite, jonka olen itselleni määritellyt on se, että haluan kuvata pääsääntöisesti vain luonnonvalossa ja ilman salamaa.
Luonnon valon vähentyessä kuvaaminen on tietenkin haastavaa ja joskus täytyy antaa itselle vähän myönnytyksiä...
 
 
 
 



Tässä loppu kesällä innostuin taas kuvaamaan ja olen jopa käynyt katsomassa hyviä ulkokuvauspaikkoja läheiseltä Seminaarinmäeltä. Hyviä kuvausmiljööpaikkoja siellä on vaikka kuinka paljon.
 
 
 
 
 
 
 
 
Pyysin isännän vanhimman pojan lapsia valokuvausharjoitteluni malleiksi. Tiedossa on taatusti vauhdikkaita kuvia ja mielenkiintoisia hetkiä. Katsotaan miten tässä oikein käy...mahtaako tulla yhtään onnistunutta otosta? Saan kuitenkin hyvää käytännön harjoitusta siitä, mitä lapsikuvaus voi olla...
 
 





Ilmoittauduin myös yhden illan valokuvauskurssille ja harkitsen vielä paikalliseen kameraseuraan liittymistä. Kamerakalustonikin odottaa pientä päivitystä, sillä tarvitsisin ehdottomasti sen valovoimaisemman kameran lähikuviin ja hämärtyviin päiviin. Ja lisäksi pitäisi vielä perehtyä kuvankäsittelyn saloihin, joten kyllä tässä opittavaa vielä riittää.
 
 
 
Pientä innostusta siis havaittavissa...




P.S Kaikki postauksen kuvat ovat minun ottamiani vuosien varrelta. Onpa joukossa yksi kännykkäräpsykin. Kuvan käsittelyssä olen käyttänyt Picasa3 ilmaisohjelmaa...eli näillä tiedoilla, taidoilla  ja välineillä tulee tällaista jälkeä...

maanantai 1. elokuuta 2016

Ajatuksia työhön palaamisesta...


Monilla lomat on lomailtu ja työt alkaneet tänään. Se on väistämättömästi edessä meikäläiselläkin. Nimittäin pitkän vapaan ( ja loman) loppuminen ja töihin paluu. Olen suhteellisen hyvin onnistunut olemaan ajattelematta koko asiaa, mutta nyt väkisinkin ajatukset karkailevat enenevässä määriin tuonne töihin.








Takana on huikeat ja ihanat 14 kuukautta lomailua ja vuorotteluvapaata yhteen putkeen. Jokaisesta hetkestä olen osannut nauttia ja nyt tuo töihin paluu hieman hirvittää. Ei niinkään sen vuoksi, että työt eivät motivoisi, pikemminkin päinvastoin.
Enemmän minua hirvittää tuo aikataulujen mukaan eläminen.
 






Aikatauluttaminen on minun arjessa se välttämätön paha ja myös elinehto. Oma työni erityisopettajana on onneksi suhteellisen säännöllistä, mutta näin perheellisenä omiin aikatauluihini vaikuttavat niin isännän kuin pojankin menot.
Siksi kalenterini on minulle tosi tärkeä...ja välttämätön apuväline.
 


 

 
 

Meillä isännällä on hyvin epäsäännöllinen työaika (tai siis ei työaikaa ollenkaan) ja hänellä on jonkun verran myös työreissuja. Poika harrastaa (ainakin toistaiseksi) jääkiekkoa, jossa treenejä tulee olemaan kolme kertaa viikossa ja viikonlopun pelit päälle. Minulle on sitten langennut tämän huoltajan/kuskin rooli. Ja vaikka lapsia ei ole kuin tämä yksi, on tässäkin ihan riittävästi sovittamista, ainakin tällä ajattelutyylillä ja persoonallisuuden piirteellä varustetulla äidillä...
 







Tässä on välttämätöntä taas prosessoida itsenä kanssa tuohon aikatauluelämään siirtymisestä. Onneksi minulla on tänä vuonna vain vähän tunteja ts. lyhyet työpäivät, joten uskoisin, että tuo arjen pyöritys täällä kotona onnistuu hieman helpommin kuin ennen vuorotteluvapaalle jäämistä. Se on totta, että "tukka putkella" mennään taatusti joku päivä tai viikko, kunhan ei tulisi ihan tavaksi. Voi olla, että "panikoin" tässä ihan suotta etukäteen. Varovasti uskallan toivoa, etten palaisi enää siihen samaan oravanpyörään, jossa tunnistin olevani ennen vuorotteluvapaani alkamista. Toisaalta on mielenkiintoista nähdä, miten yhdistän tulevaisuudessa päivätyöni ja yrittäjyyteni...menenkö ojasta allikkoon....




Näillä ajatuksilla nautin vielä hetken lomastani...