sunnuntai 17. syyskuuta 2023

Päivityksen paikka

Hiljaiselo blogin puolella jatkuu edelleen, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö elämässäni tapahtuisi mitään,  pikemminkin päinvastoin. Arki ja elämä on vienyt mennessään siihen tahtiin, että pysähtyminen blogin ääreen on jäänyt vähemmälle. Tänään ajattelin kuitenkin kirjoittaa viimeisimmistä kuulumisista.


Arki menee pääosin työntekemisen tahdissa. Työmatkat naapurikaupunkiin venyttävät väkisinkin työpäivää ja se määrittelee pitkälti arkipäiviä. Tänä syksynä töissä käyminen on ollut hitusen kevyempää, kun tuntee osaavansa ja hallitsevansa asioita enemmän. Vähitellen olen löytänyt oman tapani ja tyylini tehdä työtä ammatillisena opettajana ja tämä prosessi se vasta onkin on ollut mielenkiintoinen.

Koska en päässyt syksyllä alkaviin tradenomiopintoihin, tein päätöksen, että en lähde tekemään myöskään ns. polkuopintoja. Sen sijaan päätin keskittyä omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin, sillä viime vuosi oli monella tavalla kuluttava ja rankka. Uusi työ työmatkoineen, äidin vakava sairastuminen ja poismeno osoittautui jälkeenpäin arvioituna melkoiseksi koettelemukseksi ja sen sijaan, että olisin lähtenyt täyttämään vähäistä vapaa-aikaani opiskelulla, päätinkin panostaa itseeni. Nyt voin todeta, että tämä päätös on osoittautunut myös oikeaksi.


Tänä syksynä olen pyrkinyt ylläpitämään keväällä aloittamaani liikuntatottumuksiani, tosin  vaihtelevalla menestyksellä, mutta hyvällä omatunnolla. Pieniä iän tuomia terveyshaittoja on alkanut ilmetä siellä täällä kehossa, mutta siitä huolimatta olen yrittänyt liikkua useamman kerran viikossa. Viikonloput yritän pyhittää palautumiseen tekemällä minulle mielekkäitä asioita. Teinin jääkiekkoharrastus rytmittää edelleen perhe-elämäämme, mutta vuosien aikana siihen on tottunut. Todennäköisesti sen kanssa elämme viimeisimpiä aikoja, joten otetaan siitä(kin) "ilo irti".

Olen edelleen jatkanut sivutoimista yrittäjyyttäni. Tiedostan, että en pysty panostamaan siihen niin paljon, mitä pitäisi, mutta se antaa minulle sopivasti vastapainoa muuhun elämään. Se ei ole minulle rasite, vaan pikemminkin positiivista energiaa tuova asia. Tuntuu hyvältä tehdä luovaa työtä ja inspiroitua monenlaisista asioista. Ajattelutapani on ehkä vähän hassu, mutta kun muut harrastavat esim. kansalaisopistolla kädentaitoja, minä harrastan tällä hetkellä "yrittäjyyttä". Toimiminen Rauman Yrittäjänaisten hallituksessa on tuonut toisenlaista sisältöä ja näkökulmaa myös yrittäjyyteeni. Yrittäjyyteni elää ammatillisen opettajan päivätyön ehdoilla ja tässä asiassa olen löytänyt jonkinlaisen tasapainon sekä mielenrauhan - ainakin toistaiseksi.


Huomaan, että iän myötä ja yhä enenevässä määrin mietin työn merkitystä elämääni. Haluaisin, että sen painoarvo ei olisi niin merkittävä, vaikka tosiasia on, että se takaa toimeentulon ja tuo toisenlaista sisältöä elämään. Oma henkilökohtainen missioni elämän hidastamisesta kytee tuolla jossain sisälläni ja huomaan aika ajoin prosessoivani asiaa enemmänkin. Tässä prosessissa pienten muutosten tekeminen on osoittautunut tärkeäksi ja voin todeta olevani jo jonkinlaisella "matkalla"...

Näiden päivitysten ja pohdintojen myötä valmistaudun tulevaan työviikkoon.
Aurinkoisia ja voimaannuttavia syyspäiviä teille kaikille!



Tämän postauksen kuvat on ottanut taitava valokuvaaja Elli Halonen.