Vuoden 2021 kohokohtia

Niin sitä saatiin vuosi 2021 päätökseen ja ehdin uuden vuoden aattona tekemään jo Instagram Storien puolella kuvakoosteen viime vuodesta. Koska blogi on minun päiväkirjani, ajattelin kerätä tänne muutamia kohokohtia, joita voin sitten vuosien päästä vielä muistella näitäkin aikoja. Minun vuoteni oli kahtiajakoinen, koska olin keväällä vielä töissä erityisluokanopettajana ja syksyllä aloitin opiskelijaelämän. Seuraavassa muutamia poimintoja siitä... 

Vuosi 2021 jatkui siitä, mihin 2020 päättyi eli korona-arki väritti elämää hyvin vaihtelevasti. Kasvomaskien, käsidesien ja turvavälien kanssa arki on asettunut jollain tavalla omaan merkilliseen uomaansa. Keväällä koronatilanne oli kouluissa vielä maltillinen ja lukuvuosi saatiin vietyä kunnialla melkein loppuun asti. Koronan suhteen kesä oli jopa aavistuksen helpompi, tosin elokuun alussa  lähipiirissämme sairastettiin koronaa ja meidän perhekin sai siitä osansa. Puolentoistaviikon karanteenielämä laittoi meillä ns. normielämän hetkeksi uusiksi, mutta selvisimme siitä kuitenkin  kunnialla. 

Vuoden ehdottomina kohokohtina pitää mainita mieheni kanssa tehty kesälomareissu Ahvenmaalle ja poikamme rippijuhlat. Venereissumme oli eräänlainen ex tempore -reissu, jonka tarkoituksena oli järjestää yllätysjuhlat teinimme 15-vuotispäivän kunniaksi. Onnistuimme siinä täydellisesti ja sen lisäksi saimme kokea hienon kolmen päivän kesälomareissun Ahvenanmaan saaristossa veneillen ja telttaillen. 

Onneksi koronatilanne helpotti kesällä sen verran, että poikamme pääsi rippileirille ja saimme viettää ikimuistoiset rippijuhlat. Konfirmaatiotilaisuudessa oli rajoituksia kirkkoväen suhteen, mutta pääsimme sentään osallistumaan siihen viiden hengen porukalla. Juhlat pidimme pienessä ravintolassa lähisukulaisten kesken, joten juhlien onnistumisesta (ja toteutumisesta) taisimme kaikki huokaista lopulta helpotuksesta.

Kesä oli jo toinen kesä, kun mökillä tuli oltua enemmänkin (kiitos koronan!?) ja onneksi kesä oli myös säiden puolesta erinomainen; lämpöä ja auringonpaistetta riitti. Mökillä mies innostui rakentamaan varastorakennusta ja minä yritin parhaan kykyni mukaan olla auttamassa siinä. Näillä näkyminen rakentaminen jatkuu toisen projektin parissa vielä ensi kesänäkin...

Kesän jälkeen en mennyt takaisin työelämään, vaan aloitin opiskelut. Elokuussa minulla alkoi Stailaus ja tuotekuvausopinnot etänä ja syyskuussa aloitin Liiketoiminnan ammattitutkinnon suorittamisen SASKY koulutuskuntayhtymässä Huittisissa. Syksyn aikana opiskeluja on tullut vielä lisää ja näillä näkymin opintoni kestävät ainakin kesäkuulle ja todennäköisesti alkusyksyynkin, mutta tilanne tarkentuu vielä ajan kanssa. Vielä en hötkyile enkä suunnittele kovinkaan pitkälle tulevaa, vaan yritän nauttia nykyisestä tilanteesta.

Opiskelu on tuntunut erittäin hyvältä ja motivoivalta. Olen pystynyt keräämään sellaisia opintokokonaisuuksia, joista on minulle ollut (ja tulee olemaan) paljon hyötyä. Opiskelujen myötä olen saanut kaivatun hengähdystauon opettajan työstäni, sillä kieltämättä viime kevätlukukausi tuntui raskaalta. Vaikka opintoja on kertynyt jo melkoinen määrä, tuntuu, että syksyn aikana olen saanut enemmän aikaa itselleni ja ajatuksilleni. Valokuvausopinnot herättivät minun pitkään kadoksissa olleen kuvausinnon ja valokuvaus on ollut minulle myös jonkinlaista "terapiaa", josta olen saanut paljon voimaannuttavia kokemuksia. 

Vuoteen 2021 liittyy ristiriistaisia tunnelmia, jotka suurimmalta osin johtuvat vallitsevasta koronatilanteesta. Vuosi sitten ajattelimme sen kohta helpottavan ja tällä hetkellä olemme kaikki hyvin tietoisia nykyisestä tilanteesta; loppua ei tunnu näkyvän. Sopeutumista on vaadittu meiltä jokaiselta ja se "uusi normaali" näyttää jäävä pysyväksi tilanteeksi, ainakin jollakin tasolla. Elämästä on täytynyt oppia nauttimaan hieman eri tavalla, vaikka välillä jatkuvat uutisoinnit koronatilanteesta tuntuvat lohduttomilta. 

Silti jaksan uskoa parempaan huomiseen - ja tulevaisuuteen.

Hyvää alkanutta uuta vuotta 2022 kaikille!