Yllätyskeikka

Viime viikolla sain mielenkiintoisen työtehtävän. Radio Yle Pori oli tulossa tekemään juttua Raumalle, Lönnströmmin kotimuseossa olevasta juhlakattauksesta. Yhteydenoton ja varsinaisen tapahtuman väli taisi olla peräti ruhtinaallinen tunti, jonka käytin tehokkaasti hyväkseni lukemalla netistä kattaukseen liittyviä juttuja. Minulla oli hieman epäselvää, mitä mahdollinen pikakomennus pitäisi sisällään, joten pieni muistiin palautus teki oloni hieman varmemmaksi...

Toimittajan kanssa ehdittiin vaihtamaan muutama sana ennen varsinaista haastattelua.

Saimme kuulla myös lyhyen historian talosta ja esillä olevasta astiastosta.

Sen jälkeen toimittaja ryhtyi töihin ja alkoi haastatella minua.

Jutun aiheena oli Lönnströmmin kotimuseon kaunis astiasto, joka oli laitettu esille ruokahuoneeseen.

Juhlakattaus sopi hyvin alustamaan pääsiäisen ja kevään juhlasesongin alkua. 

Värilliset kristallilasit ja kultaset katelautaset tekivät kattauksesta arvokkaan.

Kattaus oli hyvin selkeä, mutta astiat tekivät siitä juhlavan.

 

 

 

 

Haastattelussa käsiteltiin myös yleisesti nykytrendejä. Kodeissa perinteiset juhla-astiastot ovat vähentyneet ja kattauksista on tullut rennompia ja vapaampia. Tavaroiden karsiminen ja "konmaritus" on alkanut näkyä myös astiastoissa. suuntaus on jossain määrin ymmärrettävää, mutta samalla vaarana on kauniiden (ja tunnearvoltaan mittaamattomien) perintöastioiden katoaminen. Toivotaan, että tässä asiassa maltettaisiin miettiä asioita muutaman kerran ennen kuin alkaa hävittämään perintökalleuksia. ja vaikka ei niitä enää käyttäisikään, ehkä jälkipolvi haluaisi säilyttää (ja mahdollisesti käyttää) niitä.

 

 

 

Lönnstömin kotimuseo on ainutlaatuinen paikka, jossa kannattaa vierailla.

Koti on alkuperäisessä asussaan ja kaikki esillä olevat asiat ovat kuuluneet taloon.

Kesäisin kotimuseo on auki laajemmin, mutta esim. tänään siellä järjestetään opastettu kierros kello 18.00.

Vierailukohteena näkemisen arvoinen...

 

 

 

 

Haastattelu oli tehty melko nopeasti ja seuraavan päivänä kuuntelin korvat punaisina radiolähetystä. Se oli osana isompaa kokonaisuutta ja jutusta oli saatu tehtyä oikein kiva. Voi olla, että radiokeikasta kehittyy jatkossa vielä jotain muutakin, sillä toimittaja ehdotti minulle mahdollista seuraavaakin jutun aihetta. Yllätyskeikka oli mielenkiintoinen kokemus...monellakin tavalla. 

 

 

 

 

 

 

Taaperoikäinen yrittäjä :)

Perustin sisustuspalveluja tarjoavan yritykseni, S T A I L I A M O:n kaksi vuotta sitten, aprillipäivänä Sisustusopintojeni päättymisen kunniaksi ja hetken mielijohteesta päädyin perustamaan toiminimen ja tässä sitä on vähitellen menty eteenpäin.

Yrittäjäpolkuni on ollut hyvinkin varovaista taapertamista. Tässä kohdassa ei voi ainakaan puhua menestystarinasta, jossa työtehtäviä ja asiakkaita tulisi "ovista ja ikkunoista". Yritykseni kasvu ja kehitys on edelleen ns. lapsen kengissä ja osittain tämä on ollut myös minun henkilökohtainen valintani. Olen laittanut itseäni sen verran likoon, mikä on hyvältä tuntunut. Toiminta on hyvin paljon vielä "harrastamista". Jos haluaisin menestyä paremmin, minun pitäisi yrittämisen osa-alueilla panostaa kaikkeen vähän enemmän. Enemmän riskiä ja rohkeutta, enemmän mainontaa ja verkostoitumista, enemmän heittäytymistä ja esilläoloa... ja olla vähemmän tyytyväinen siihen mitä minulla on.

 

Lyhyen yrittäjätaipaleeni aikana olen päässyt kokeilemaan erilaisia asioita ja opiskelujen myötä näkökulmia on alkanut tulla enemmänkin.

Kokemuksiini pohjautuen tunnistan paremmin vahvuuteni ja luulen tietäväni selkeämmin minkälainen olen sisustajana...ja yrittäjänä.

Minulle on edelleen tärkeätä löytää tasapaino oman päivätyöni (erityisopettaja) ja nykyisen yrittäjyyden välillä.

On tullut selväksi, että kummastakaan en halua luopua.

 

 

On enemmän kuin todennäköistä, että yrityksen kehittäminen kärsii väkisinkin  sivutoimisuudesta, mutta se olkoon minun valintani.

Haluan edelleen rauhassa (omaan tahtiin) hankkia asiakkaita ja kokemusta sekä hakea suuntaa, miten haluan kehittyä.

Muutamia kertoja olen miettinyt, että onko tässä edes mitään järkeä, mutta silti en ole valmis luopumaan yrittämisestä.

Viime vuonna yrityksen ensimmäinen vuoden täyttyminen jäi juhlimatta ja tänä vuonna näyttää käyvän samalla tavalla.Suuria muutoksia toimintaan ei ole suunnitteilla enkä ehdoin tahdoin niitä ole tietoisesti tekemässäkään. Silti olen avoin kaikille uusille eteen tuleville mahdollisuuksille. Tästä johtuen olen lupautunut esim. menemään tarvittaessa tuuraamaan Porin Asuntomessuille "messuemännäksi" Gloria- keittiöiden näyttelyosastolle tulevana kesänä.

Tällä tiedolla, taidolla... ja elämänkokemuksella mennään eteenpäin!

 

 

 

 

 

Manuaalisesti vs virtuaalisesti...?

Nyt kun olen päässyt tässä 3D-mallinnosten piirtämisessä niin sanotusti jyvälle, olen alkanut pohtia kumpaa suunnittelussa pitäisi käyttää: käsin vai mallinnos-ohjelmalla piirtämistä vai molempia, sillä molemmissa on omat hyvät (ja erilaiset) puolensa...

Mallinnos-ohjelmalla luonnostelet ja "piirrät" nopeasti (jos osaat käyttää ohjelmaa).

Virheiden korjaaminen on nopeaa ja loppu tulos näyttää hyvältä, valokuvamaiselta ja 3D- mallinnoksessa hyvinkin autenttiselta. 

Asiakkaalle kuvakulmien vaihtelu tietokoneella avaa tilan ja suunnitelman aivan eri tavalla kuin jos ne olisi piirretty käsin perspektiivissä.

Käsin piirtäminen tuo kuviin/suunnitelmiin aivan toisenlaisen tunnelman. Niissä näkyy todellakin suunnittelijan kädenjälki, mutta tekotapana se on hidas ja työläs.

Tietokoneella tehtävät suunnitelma ovat syrjäyttämässä käsillä piirtämisen ja virtuaalitodellisuus tulee muuttamaan esittelytekniikat lähitulevaisuudessa aivan uusille ulottuvuuksille.

 

Tässä postauksessa olevat kuvat liittyvät siskoni ikuisuusprojektiin, jota olen työstänyt työharjoittelussani.

Käsin piirretty versio on myös inspiraation jälkeinen harjoitelma, jossa olen miettinyt kalusteiden sijoittamista (tai oikeastaan niiden mahtumista ja mittasuhteita).

Kolmiulotteisen piirroksen avulla olen hahmotellut sisustusratkaisuja hieman eri tavalla, siksi se poikkeaa myös tuosta käsin piirretystä versiosta.

Nämä eivät ole siis todellakaan lopullisia suunnitelmia/ piirustuksia vaan harjoitustöitä.

 

 

Pyristelläkö kehitystä vastaan vai yrittääkö kulkea edes jollain tavalla valtavirran mukana?

 Tietokoneiden piirrosohjelmat ovat kalliita investointeja, joten kohtuuhintaisen ohjelman (SketchUp?) hankinta tulee jossain vaiheessa todennäköisesti ajankohtaiseksi...tai sitten hyödynnän sukulaisuussuhdettani nykyisessä työharjoittelupaikassani.Todennäköisesti tulen jatkamaan pohjapiirrosten piirtämistä jossain suhteessa käsin, sillä se on minulle myös meditatiivinen kokemus. Vähän niin kuin ne aikuisten värityskirjat. Kieltämättä tietokoneen tarjoama nopeus, monipuolisuus ja niiden ammattimaisuus on näissä sisustussuunnittelijatöissä ehdoton valtti, joten vastakkainasettelu taitaa muuttua meikäläisen kohdalla eräänlaiseksi kompromissiksi...

Työharjoitteluani on jäljellä enää pari viikkoa. Kuluneiden viikkojen aikana olen oppinut paljon lisää keittiösuunnittelusta ja saanut muutenkin arvokasta tietoa alasta.Työpaikkaohjaajani (molemmat) ovat erittäin osaavia ja  ammattitaitoisia. Olen saanut heiltä paljon ohjausta ja neuvoa, joita voin hyödyntää myös sisustussuunnittelijatyössäni. Keittiösuunnittelijaa minusta ei näillä näkymin tule, mutta tällä arvokkaalla (työ)kokemuksella lähden huhtikuun alkupuolella kohti seuraavia uusia haasteita...ja työharjoittelupaikkaani.

Pikkuisen pääsiäistä...

Tänä vuonna meidän pääsiäistä vietetään hieman eri tavalla kuin yleensä. Meillä isäntä lähtee Leville ja poika Järvenpäähän pelaamaan jääkiekkoa Leksa-turnaukseen, sillä seurauksella, että pääsisäiskoristelu jää kotona melko minimaaliseksi. Jotain aiheeseen liittyvää täytyi kuitenkin pikkuisen laittaa...

Ensin ajattelin laittaa pääsiäisruohoa kasvamaan, mutta päädyinkin tekemään ihan muuta.
Löysin JYSKistä lintuhäkin, johon ajattelin ostaa valmiin pääsiäisaiheisen asetelman.
Koska en löytänyt siihen oikeanlaista, päätin tekaista sellaisen omin pikku kätösin...

Alkuperäinen tarkoitus oli yhdistää muratti ja tulilatva yhdeksi asetelmaksi, mutta eihän minulla ollut siihen sopivaa purkkia.

Niinpä tein kaksi erilaista istutusta. Viime vuodelta säilössä ollut munaruukku pääsi uusiokäyttöön ja koristeeksi lisäsin vielä linnunpesän.

 

 

 

Lintuhäkkiin asettelin vähän heinää reunoille ja tulilatvan ruukussa keskelle.
Ei nämä nyt floristin tekemiltä näytä, mutta kelpaa oikein hyvin minulle.

Meidän perinteisiin pääsiäiskoristeisiin kuuluu lisäksi lapsen päiväkotiajoilta säilyneet virpomisoksat, jotka pääsevät joka vuosi esille.

Vielä täytyy ostaa muutamia suklaamunia, niin meidän pääsiäinen on koristelun osalta valmis.






Kaikille oikein hyvää palmusunnuntaita!



...ja alkavaa kesäaikaa. Olettehan muistaneet siirtää kelloja!












 

Kevään tuulahduksia

Kävin viikolla pikaisesti Viherkäisellä katsastamassa pääsiäisen kukkatarjontaa. Tällä kertaa en ostanut vielä mitään, mutta ehdinpä ikuistamaan kevään kukkaloistoa. Perinteisillä kukilla otetaan tämäkin kevät vastaan...

 

 

Helmililjat ja keltaiset narsissit...

 

 

 

 

 

Pienet orvokit...

 

 

 

 

 

 

...ja krookuksia.

 

 

 

 

Vaikka en multasormi olekaan, kyllä nämä kuvat herättävät jonkinlaista kihelmöintiä meikäläisessäkin.

Aamupakkasissa ja (ja vähäisen) lumen keskellä on vaikea uskoa, että kevät on todellakin täällä!

Viikonloppuna siirrytään kesäaikaan ja ajatukset alkavat väkisinkin siirtyä pihalle...

 

 

 

 

Keväisiä viikonlopun päiviä teille kaikille!

 

 

 

 

 

Värikäs kattaus

Innostuin yhtenä aamuna työharjoittelupaikassani kokeilemaan kahden eri astiamalliston yhdistämistä. Kattauksen tekeminen syntyi pikaisesti ja perinteisen valkoisen värin sijaan yhdistelin kahta väriä: violettia ja avokadon väristä astiastoa, jotka ilmeisesti molemmat ovat olleet joskus IKEAn mallistossa...

 

Minun täytyy tunnustaa, että minulla kattaus on sieltä perinteisemmästä päästä. Väri-iloittelua ei näy kuin korkeintaan pöytäliinassa ja servieteissä.

Joskus olen omistanut keltaisen (!) astiaston, mutta se on aikojen saatossa hävinnyt jonnekin.

 

 

 

 

 

 

Olen tietoisesti pyrkinyt myös vähentämään astioiden määrää, joten meillä arkena syödään Pentikin lautasista.

Säästelin joskus niitä, mutta minusta tuntui hassulta, että panttasin niitä kaapin perukoilla vain juhlatilaisuuksia varten.

Niinpä päädyimme ottamaan ne arkikäyttöön.

 

 

 

 

 

Joskus kieltämättä kaipaisin hieman väriä kattauksiin.

Näiden kuvia katsellessa voisin ajatella ostavani jonkun suhteellisen edullisen lautassarjan, jolla voi tehdä hieman vaihtelua.

Täytyykin ruveta katsomaan lautastarjontaa sillä silmällä, jos vaikka löytäisi jonkun kivan yhdistelmän.

 

 

 

Olisiko teillä lukijoilla suositella jotain sarjaa?

Ehdotuksia otetaan vastaan...

 

 

 

Uusia temppuja...

Lupailin teille taannoin kertoa pienestä kylpyhuoneremontista omistamassani kolmiossa. Viemäröintihommat on saatu päätökseen ja seuravaksi aletaan asentamaan vesiputkia ja sähköjohtoja. Koska kylpyhuoneessa uudistetaan vain kaluteet, remontti etenee vauhdilla. Olen päässyt harjoittelemaan 3D-mallinoksen tekemistä työharjoittelupaikassani Gloria-Keittiöllä. Ohjelman käyttö on suhteellisen yksinkertaista, mutta ainakin meikäläiselle työskentely on jokseenkin hidasta. Kokeilin eräänä päivänä mallintaa kylpyhuonetta uusilla  kalusteilla.

 

Ensin piirretään pohja (määritellään seinät, huonekorkeus, sekä ovien ja ikkunoiden paikata.

Tämän jälkeen kuvaan lisätään varisnaiset kalusteet ja erilaiset sisustustarvikkeet sekä määritellään seinien ja lattian materiaalit.

Koko komeus viimeistellään renderöinnillä eli mukautetaan kuvat mahdollisimman todellisiksi.

 

 

Mallinnosohjelmalla voi tehdä joko yhden huoneen tai halutessaan koko huoneiston sisustuksen.

Harjoitteluni aikana olen tehnyt muutamia keittiösuunnitelmia ja tämän kylpyhuoneen sain tehtyä aivan itsenäisesti.

Keittiösuunnittelu on sen verran "spesiaalia", että siinä tarvitsen vielä jonkin verran apua, mutta sellainen peruskalustaminen jo onnistuu.

 

Tiedän jo tässä vaiheessa, että kylpyhuoneeni ei tule näyttämään suunnitelman mukaiselta, mutta halusin nähdä, miten uusi allaskaluste sopii vanhalle paikalle, kun wc-istuin on kuitenkin melko lähellä. Kahdessa ylimmässä kuvassa näkyvää korkeaa kaappia en tule laittamaan, mutta se on havainnollistamassa, että pieneenkin vessaan mahtuu säilytystilaa, kun sen vain mitoittaa oikein. Kylpyhuone on pieni ja silti sinne täytyy mahtua kaikki toiminnot. Pesukoneen täytyy olla kapea, sillä kylpyhuoneen ovesta ei mahdu normaalilevyinen kone sisälle, joten siksi kuvassa päältä täytettävä-malli. Jos asuisin tässä, laittaisin tähän edestä täytettävän, mutta syvyydeltään kapean koneen, jolloin koneen päälle saisi laskutasoa kivasti.

 

Mallinnosohjelman kanssa harjoittelu on mukavaa ja lopputulos palkitsee aina. Suunnittelutyötä pitäisi tehdä huomattavasti enemmän, jotta siihen tulisi rutiinia ja varsinainen suunnittelutyö nopeutuisi. Olen työskennellyt SketchUp-ohjelman parissa ja siitä kokemuksesta on kieltämättä hieman hyötyä. Uusien asioiden omaksumiseen menee tällaiselta keski-ikäiseltä ehkä hieman enemmän aikaa kuin nuoremmilla ja sekös tässä hommassa välillä vähän harmittaa. On kuitenkin kiva huomata, että "vanha koirakin oppii uusia temppuja"...sekä vähän yrityksen ja erehdyksenkin kautta...;)