Yhden (messu)kokemuksen rikkaampana

Opiskelupaikkani Sataedu osallistui kuluneena viikonloppuna Piha, puutarha ja Porin rakennusmessuille. Koska sisustaminen kiinnostaa minua, on tämänkin postauksen kuvat sisustuspainotteiset. Tässä muutamia kuvia paikan päältä...

 

Messuille oli koottu sisustussuunnittelijoiden ideoimana erilaisia huoneita, jossa oli hyödynnetty Porin vaihtokalusteen huonekaluja ja luotu erilaisia tiloja.

 

 

 

 

 

 

Tilat olivat melko pelkistettyjä, mutta sivukorvalla kuuntelin ihmisten kommentteja niistä.

Sisustus herättää aina mielipiteitä - puolesta ja vastaan...

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Meidän oma osastomme olikin sitten hieman vaatimattomampi.

Alla oleva kuva on perjantailta, jolloin rakensimme messuosastoa...

 

 

 

Pieni joukko meitä sisustusartesaaniopiskelijoita pääsi suunnittelemaan messuosastoa ja myös edustamaan varsinaisille messuille.

Ideana oli, että me opiskelijat voimme antaa sisustusvinkkejä ja koulutuksen edustajat kertovat koulutustarjonnasta messuyleisölle. Sataedun messuosasto oli meidän ideoima, tosin toteutus oli sekä aikataulullisesti että budjetillisesti melko haastava. Olemassa olevia messulakanoita piti käyttää kustannussyistä, joten meidän sisustuksellinen näyttävyys jäi vähän vaatimattomaksi. Toteutimme kuitenkin juhlakattauksen, jossa ideana oli tietynlainen eriparisuus.

Jotain kuitenkin saatiin toteutettua, vaikka alkuperäinen suunnitelma olikin toisenlainen.

Perjantaina aamupäivä meni messuosastoa rakentaessa ja sunnuntaina edustimme  parhaan kykymme mukaan.

Koska vuorottelimme osastolla olemista, pääsimme myös kiertämään messualueella. Väkeä oli ihan kivasti ja messut vaikuttivat ihan asiallisilta.

Moninaisuutensa vuoksi ehkä pientä "sekametelisoppaa ja sillisalaattia".

Kokemuksena messuviikonloppu oli hyvä ja voi olla, että innostun joskus "messuilemaan"  oman toiminimeni puitteissa. Messuilla kulkiessa olisin toivonut, että yrittäjät olisivat panostaneet enemmän oman osastonsa ulkonäköön. Messut on hyvä paikka tuoda tuotetta tai osaamistaan esille ja siksi ensivaikutelma ja hyvä yleisilme olisi enemmän kuin tärkeätä. Mielestäni näytteilleasettajat voisivat käyttää enemmän ammattilaisia (visualisteja ja sisustusuunnittelijoita), jotta oma messuosasto houkuttelisi asiakkaita. Messuilla osallistumien oli minulle oikein hyvä "opintomatka",  monessakin suhteessa...

Nyt on takki melkoisen tyhjä ja huomenna menen jälleen työharjoitteluun.

Vapun vietto taitaa sujua melko rauhallisisa merkeissä -  akkuja ladaten...

 

 

 

Messuvalmisteluja

Kaiken muun kevätkiireiden keskellä tällä viikolla työn alla on Porissa järjestettävä Piha, puutarha ja Porin rakennusmessut. Hieman pikaisella hälytyksellä Sataedu päätti osallistua tapahtumaan ja tietenkin sinne haluttiin myös opiskelijoita mukaan. Kaksipäiväinen messu keskittyy pihaan ja puutarhaan, mutta meidän tehtävänä siellä on edustaa koulutusta. Lauantaina osastolla häärää hiusalan opiskelijoita ja sunnuntai on pyhitetty meille sisustusopiskelijoille.

Messuvalmisteluihin tuli yllättävä käänne, kun ensimmäisessä (ja viimeisessä) yhteisessä palaverissa paljastui, että me sisustusalan opiskelijat vastaamme messuosastomme rakentamisesta ja yleisilmeestä. Me kun olimme ajatelleet, että menemme vain sunnuntaina pitämään pieni muotoista sisustusklinikkaa muutamaksi tunniksi. Pienestä hommasta tulikin vähän suurempi...
 

 

 

Sähköpostit ja whatsapp-viestit ovat vaihtuneet suunnittelutiimissä tiiviisti. Lisähaastetta projektille tuo se, että messubudjettimme on periaatteessa nolla!

Messuosasto yritetään saada kasaan jo olemassa olevilla koulutuksen tavaroilla (messuverhot, pöydät ja tuolit) ja me opiskelijat yritämme tuoda sinne ilmettä omilla tavaroillamme. Nyt nyhjätään tyhjästä!

 

 

Päätimme tehdä muutamia sisustusplansseja messuyleisön katsottavaksi, joten tällä viikolla muutama meistä on työstänyt näitä.
Vanhoja lehtiä, esitteitä ja mainoksia on tullut silputtua ja minulla on koossa tällä hetkellä kolme erilaista sisustustyyli-planssi. Muutama pitäisi ehtiä vielä askartelemaan, mutta aikataulu on armottoman tiukka, joten toteutukseen ei valitettavasti ehdi oikein kunnolla panostamaan.

Perjantaina tuodaan "kootut teokset" paikan päälle ja alemme siis kokoamaan messuosastoa.

Projektin alussa toivoin, että se ei olisi toteutunut (meitä oli vain muutama kiinnostunut), mutta nyt taidan olla jo hieman innoissani.Otan tämän(kin) projektin mahdollisuutena oppia jotain uutta, kun pääsee paikan päälle osallistumaan messujärjestelyihin... eli meikäläiselle tämä on myös eräänlainen opintomatka.

 

 

 

Ja koska minä pidän haasteista, ovat uudet kokemukset aina tervetulleita! 

Loppuviikko menee tiiviisti messuillessa ja yritän ehtiä ottamaan sieltä myös kuvia.

Vaihteeksi menen taas melkoisella tohinalla ...

 

 

Hei, hulinaa kaikille!

 

 

Sparrausta

Kävin viime viikolla hakemassa pientä sparrausapua ja ulkopuolista näkökulmaa yritykseni toimintaan. Tässä olen nyt muutaman vuoden verran toiminut toiminimellä ja vähän harrastuspohjalta, mutta nyt halusin kuulla ulkopuolisen neuvoja ja ehkä vahvistaa omia ajatuksiani yritykseni tulevaisuutta ajatellen.

Varasin ajan Rauman kaupungin yritysneuvontaan, josta sain asiantuntevaa palvelua.

Henkilökohtaisessa tapaamisessa yritysneuvojan kanssa keskitytään liikeideaan ja sen toteutukseen liittyviin haasteisiin.

Se on myös maksutonta ja ehdottoman luottamuksellista. Tapaamisen alussa kartoitettiin yritykseni nykyistä toimintaa ja sen jälkeen kerroin visioistani ja mahdollisista tulevaisuuden suunnitelmista.

 

 

Tapaamisen pohjalta sain muutamia hyviä toimenpide-ehdotuksia, joita lähden työstämään eteenpäin.

Ensi töikseni minun täytyy laatia liiketoimintasuunnitelma, joka jäi minulta yritystoiminnan alussa aikoinaan tekemättä.

Tämän lisäksi minun täytyy tehdä uusi CV, jolla markkinoin henkilökohtaista osaamistani. Kotisivut vaativat myös pientä päivitystä ja  freesausta. 

Jotta saisin nämä kaikki em. tehtyä, sovin yritysneuvojani kanssa vielä seuraavan tapaamisen kesäkuun alkuun, jossa katsotaan sen hetkinen tilanne.

 

 

Olen sen verran kauan aikaa pyöritellyt yritykseni asioita (ja lukuisia ideoita) pienessä päässäni, joten koin tämän neuvontahetken tarpeelliseksi. Sain riittävästi työkaluja asioiden eteenpäin työstämiseen ja uskoa siihen, että yritykseni sisällä olevat ideat eivät ole ihan "tuulesta temmattuja". Edelleen jatkan pienimuotoisesti yritykseni kehittämistä, mutta tiedossa on myös jonkinlaista kohderyhmän laajentamista. Katostaan nyt, miten saan asioita työstettyä ja vietyä niitä eteenpäin, sillä "hiljaa hyvä tulee"...

Monenlaista menoa...

Tähän viikko lukeutuu vaihteeksi niihin, jossa tapahtumia on jokseenkin paljon. Valokuvaamaan en ole ehtinyt, joten postaus toteutetaan muutamalla hyväksi havaituilla Pixapayn kuvapalvelun kuvilla...

Maanantaina kävin Kokemäellä päivittämässä opiskeluun liittyviä asioita. Samalla suunnittelimme Porissa järjestettävään kevätmessuun liittyviä asioita. Minä, kun olin ehdottanut, että me opiskelijat menisimme messustandille pitämään "sisustusklinikkaa" ja kertomaan vähän koulutuksestamme. Ja tietenkin minä olen sitä nyt järjestämässä... ja osallistumassa. Järjestelyjen osalta homma vähän laajeni, kun me olemmekin nyt suunnittelemassa ja tekemässä/rakentamassa osastoa, joten saamme vähän tuntumaa siihenkin. Tiiviillä aikataululla ja nolla budjetilla ollaan nyt kehittelemässä jotain...

 

Tiistaiaamuna menin omalle työpaikalleni (kouluun) suunnittelemaan ensi lukuvuotta, josta tuleekin mielenkiintoinen. Koulumme saa aivan uudet tilat vuoden päästä syksyllä yhdessä kahden muun pikku koulun kanssa. Ensi lukuvuosi ollaan vielä ns.väistötiloissa, mutta suunnittelua on tehty jo vuoden verran enemmän tai vähemmän. Vuoden päästä keväällä alamme valmistelemaan muuttoa ja koulujen yhdistymistä. Ei mikään pikkuinen juttu. Tämän viikon kokouksessa hahmottelimme kuitenkin ensi lukuvuoden luokkia ja mietimme alustavasti henkilökuntaresursseja.

 

 

 

Keskiviikkona kävin aamulla ennen työharjoitteluun menoa Rauman kaupungin yritysneuvonnassa, sillä sain jonkin aikaa sitten ajatuksen, että minun täytyy ruveta työstämään toiminimeäni johonkin suuntaan. Tarvitsen ennen kaikkea pientä sparrausta ja näkökulmaa, miten kehitän yrityspolkuani eteenpäin. Iltapäivällä osallistuin vielä Rakastunut Raumaan-kauppiaiden tempaukseen torilla, jossa meistä otettiin sydämen muotoinen ilmakuva.

 

Loppu viikosta on tiedossa vielä viikonlopun laivaristeilyä työkavereiden kanssa, joten tässä on menty ja mennään melkoisesti viikon aikana. Työharjoittelupäiviä tulee tällä viikolla väkisinkin vähemmän. Opiskelujen suhteen kahden näyttötutkinnon suorittaminen kummittelee taustalla, jotka minun täytyy työstää ne lähiaikoina alta pois ennen seuraavaa alkavaa näyttöäni.

 

Toteanpahan vain, että olen hetkellisesti (ja vaihteeksi) siinä tilanteessa, että menoa riittää ihan kiitettävästi.
Ymmärrettävistä syistä blogin päivittäminen on hieman haasteellista, mutta onneksi tämä on vain tilapäistä.


Lupsakkaa loppuviikkoa!

 

 

Sesonginvaihdosta

Tällä viikolla on päästy vihdoin ja viimein nauttimaan aurinkoista säistä. Aamut ovat olleet vielä yöpakkasten jälkeen kylmiä, mutta päivällä on ollut jo ihanan lämmintä. Sen verran olen seuraillut säätiedotuksia, että uskoisin talvikelien jääneen jo taakse...

 

Otin viikonlopun urakaksi laittaa talvivaatteita säilytykseen. Samalla tuli tehtyä pientä inventaariota ensi kautta ajatellen.

Pojan vaatteet ja kengät ovat auttamattomasti liian pieniä ensi talvena, mutta meikäläinen porskuttaa vielä menneen talven varusteilla...ja on joukossa vähän useammankin talven takaisia. Pientä päivitystä (=poistoja) raskin tehdä jo omissakin kokoelmissa...

 

 

Talvikenkiä näyttää olevan useampi (musta) pari ja muutama "retkimalli" on mennyt jo aikaisemmin säilytykseen.

Kenkien huolto sujuu vanhan tavan mukaisesti: kevyt pyyhintä rätillä, pinnan plankkaus/vahaus ja sanomalehteä varteen

Muutaman ns. paremman kengän korkolaput vaativat uusimista, joten ne pitäisi viedä suutarille ja saapikkaat saisivat näin lisää jatkoaikaa...

 

 

 

 

Kevään ja kesän vaatteiden osalta pitäisi myös tehdä inventaariota. Minulla on tapana heittää puolivuosittain (tai  sesongin vaihtuessa) vaatteita kierrätykseen, joten vaatekaappini vaatisi pientä päivitystä (eli täydennystä) sekä kenkien että vaatteiden osalta...

 

 

 

 

 

Seuraava kausivaihdos pitäisi suorittaa lähiaikoina myös auton osalta. Auto vaatisi ehdottomasti kunnollisen kevätsiivouksen sekä sisältä että ulkoa ja renkaat pitäisi vaihtaa kesärenkaisiin. Huomenna aamulla suuntaan jälleen opiskelujen puitteissa Kokemäelle, joten vaihdatan renkaat vähän myöhemmin. En ajatellut pitää kuitenkaan hoppua, sillä viime vuonna taisin vaihdattaa ne vasta lähempänä toukokuuta. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan,  niinhän sitä sanotaan.... ;)

 

 

 Toivotaan, että kevät tekisi tuloaan (vihdoinkin) oikein kunnolla!

 

 

 

 

 

 

 

Seuraava harjoittelupaikkani

Helmikuun alusta lähtien olen ollut opintovapaalla ja taakse on jäänyt ensimmäinen työharjoittelujaksoni Gloria-keittiöllä. Tällä viikolla aloitin Mattorauma:ssa koko loppu kevään kestävän työharjoittelun, josta olen varovaisen innostunut...

Niin kuin jo aikaisemmassa harjoittelupaikassa totesin, olen hieman mukavuusalueeni ulkopuolella ja tarkoituksellisesti.

Yli kaksikymmentävuotta kasvatusalalla toimineena myyntityö ei ole sitä kaikkein vahvinta aluettani, mutta uskon ja luulen selviäni tästä kunnialla, jopa kassakoneen käytöstä. Työharjoitteluni kestää kaksi kuukautta, joten siinä ajassa uskoisi jo jotain oppivan. Odotukset on korkealla ja olen innostunut oppimaan.

Haastetta on ihan riittävästi, mutta niin pitää ollakin.

 

 

 

Mattoraumassa myydään kodin remontoimiseen ja sisustamiseen liittyvää tavaraa. Päätuotteena ovat matot ja lattiamateriaalit sekä tapetit.

Tämän lisäksi heillä on myös laattoja ja piensisustustavaraa. Opeteltavaa ja omaksuttavaa on paljon ja siksi käytän kaiken liikenevän ajan sisustusmateriaalien opiskeluun. Koska toimin myös sisustussuunnittelijana, on harjoittelupaikkani mitä mainioin uusimpien trendien ja materiaalien "näköalapaikka".

 

 

 

 

Työpaikkaohjaajani toimii Mattorauman nykyinen omistaja ja hänen tyttärensä. Molemmilta olen saanut paljon apua ja neuvoa asioissa.

Olen käynyt  mielenkiintoisia keskusteluja mm. asiakaspalvelusta, yrittämisestä ja tietenkin sisustamisesta. Niin kuin keittiöliikkeessäkin, täällä vaaditaan myös omaa erityisosaamista ja materiaalitietoa. Aikaisemmista sisustusopinnoista on ollut hyötyä, sillä olen näinä muutamina päivinä pystynyt neuvomaan asiakkaita mm. tapettien tai maalien valinnoissa.



 

Harjoittelupaikkana Mattorauma on hyvä ja  hieman "vaarallinen", sillä liike on täynnä mitä erilaisempia ja ihanimpia sisustushoukutuksia.

Hyllyjä järjestäessä ja tapettikirjoja selatessa saa kehiteltyä väkisinkin kaikenlaisia uusia  ideoita ja sisustuhimotuksia.

Vain vaivoin olen saanut (vielä) hillittyä itseni...

 

Näiden muutamien päivien perusteella olotila tuntuu melkoisen tyyneltä ja rauhalliselta.

Suurin jännitys taitaa olla taltutettuna ja mieli on avoin kaikelle eteen tulevalle.

Opittavaa on paljon, mutta oikeastaan tämä tuntuu jopa mukavalta...

 

 

 

 

Leppoista loppuviikkoa kaikille!

 

 

 

 

 

Junnukiekkoa

Varmasti moni lukijoistani tietää, että meillä harrastetaan jääkiekkoa melko tiiviisti. Tai oikeastaan harrastajia tässä perheessä on vain yksi, mutta vuodet ovat tehneet tästä koko perheen harrastuksen. Viikonloppu huipentui pojan seuran (Rauman Lukko) järjestämään kaksipäiväiseen Euroports-turnaukseen...

 

 

 

Tiedossa oli melkoinen rypistys sekä vanhemmilta, sukulaisilta ja tietenkin pelaajilta, sillä tämä oli tietääksemme suurin seurassamme järjestetty junioritapahtuma. Yli 300 kiekkoilevaa junnua ja siihen lisäksi valmentajat, huoltajat ja kannustusjoukot kolmessa eri jääkiekkokaukalossa.

Jokaisella joukkueella oli viisi peliä pelattavana ja vastustajat tulivat ympäri Suomea.

Juniorikiekkoa parhaimmillaan!

 

 

 

Kahden päivän aikana oli tiedossa aikaisia aamuja ja pitkiä päiviä hienon harrastuksen parissa, joka on paljon muutakin kuin vain jääkiekkoa.On hauska seurata näitä 11-12 - vuotiaita tyttöjä ja poikia, jotka jaksavat syttyä jokaiseen peliin aina uudelleen ja uudelleen.Tässä vaiheessa laji ei ole mennyt vielä liian totiseksi, vaikka hieman viitteitä alkaakin näkyä. Ensi vuonna pelit jo kovenevat, kun pojat siirtyvät D-junioreihin ja taklaukset sallitaan. Harrastaminen alkaa vaatia sitoutumista hieman enemmän, joten myös motivaatio alkaa joiltakin hiipua. Meillä mennään kausi kerrallaan ja ainakin vielä motivaatiota tuntuu olevan.

 

Pojan jääkiekkojoukkueessa 06-syntyneiden ikäryhmä on suuri.

Joku oli laskenut, että kaupunkimme kaikista 06-syntyneistä pojista yli 20 % pelaa jääkiekkoa (ja osa vielä jalkapalloa tai salibandya), joten seura tekee samalla melkoista nuorisotyötä. Ja uskallan väittää, että ilman meitä (innokkaita) vanhempia harrastajia voisi olla vähemmänkin... 

 

 

 

 

Viikonloppuna me vanhemmat teimme pitkiä päiviä erilaisissa toimitsijatehtävissä, mutta olihan tämä kaiken vaivan arvoinen. Isoimman kiitoksen tästä (ja koko kaudesta) kuuluu ehdottomasti meidän joukkueen vakinaisille toimihenkilöille (joukkueenjohtajat, valmentajat, huoltajat...), jotka jaksavat vuodesta toiseen touhuta poikien kanssa joka viikko harjoituksissa ja pelimatkoilla. Heidän panostuksensa mahdollistaa poikamme harrastamisen, josta olen enemmän kuin kiitollinen.

 

 

Joukkueelle tuli viikonloppuna monenlaista menestystä ja sitäkin enemmän elämyksiä ja yhdessä koettuja hetkiä. Oli hienoa olla mukana jakamassa tätä kaikkea. Jos (ja vaikka) jääkiekko vaatii panostusta meiltä vanhemmilta, niin kyllä se paljon antaakin. Eilen illalla tällä äidillä oli jokseenkin "kaikkensa antanut"-olo...väsynyt, mutta onnellinen...

 

 

 

Nyt kuitenkin kohta uutta viikkoa ja uusia haasteita.

Jääkiekossa on tiedossa kahden viikon tauko ja tämä äiti lähtee uuteen työssäoppimisjaksoon.