Vipellystä

Ehdin kirjoittamaan blogiani vasta nyt. On pitänyt pientä kiirettä tänä viikonloppuna. Luulin vielä perjataina, että viikonloppu olisi ollut suhteellisen leppoisa. Perjantaina vietimme pojan kanssa rauhallista perjantaita ja isäntä kotiutui lauantaina puolenpäivän jälkeen työreissultaan.

Taisin vielä ruokailun jälkeen todeta, että onpa mukavaa, kun saa vain "olla ja lötkötellä". Kuinkas ollakaan, mies alkoi siinä kertoilla, että yksi hänen ja vanhimman pojan omistama asunto tulee myyntiin sunnuntaina eli siis siellä olisi näyttö. Asunto pitäisi stailata myyntikuntoon ( eli siis minun!). Huonekalut ja sisustustavarat pitäisi siirtää samasta rapusta jo myydystä kaksiosta tähän isompaan kolmioon. Taisin mielessäni laskea (todella hitaasti) kymmeneen, että sain hillittyä suurimmat tunteenpurkaukset. Ei siinä muu auttanut kuin laittaa hihat heilumaan.

Lauantai iltapäivä (ja vähän alkuiltaakin) meni tavaroita siirrellessä isännän kanssa ja tänään vielä jatkettiin isompien tavaroiden siirtämistä ja loppustailausta. Valmiiksi saatiin ihan ajoissa, mutta tunnelma muistutti TV:stä tuttujen sisutusohjelmien loppuhärdelliä. Otin vielä kuvia tästä asunnosta ja näytän niitä kuvia varmaan täälläkin. Nyt jäämme vain odottamaan, kiinnostuuko kukaan ostamaan tätä asuntoa.

Tänään on muutenkin on melkoista vipellystä. Aamupäivä meni siis asunnolla, kiireesti kävin kotona syömässä ja jatkoin matkaa sisustuskutsuille. Kotiin tultuani aloin suunnitella tulevaa työviikko ( = oppitunteja). Olen alkuviikosta muutaman päivän Helsingissä  koulutuksessa, joten tuntisuunnitelmat piti tehdä sijaiselleni. Tämän projektin jälkeen ryhdyin tekemään tulevien koulutuspäivien ennakkotehtävää, jonka jälkeen aloin silittää kyseiselle reissulle vaatteita...eli ohjelmaa on ollut ihan riittävästi yhdeksi sunnuntaiksi.

Tänään olemme saaneet nauttia myös Nuuttipukkien vierailuista. Meillä kävi mm. merirosvoa, prinsessa ( 2 kpl), paholainen, herrasmies ja pingviini sekä sportti-tyttö Spidermanilla vahvistettuna...

 

Valitettavasti kamera ehti ikuistamaan vain nämä viimeiset Nuuttipukit.

 

 

 

Onneksi tälläisia vipellys-viikonloppuja on harvoin. Odotukset ja todellisuus eivät oikein tässä kohdassa kohdanneet...tai ainakaan tiedonkulku. Milloinkahan minä opin, että mies ei ihan aina muista kertoa kaikkia "pieniä" yksityiskohtia...

 

Viikonloppu meni kuitenkin tästä lisäohjelmasta huolimatta ihan mukavasti. Nuorempi poika oli myös mukana "talkoissa" ja saimme kuitenkin olla yhdessä koko perhe...rentoutumisesta en nyt mene takuuseen...:)

 

Alkuviikosta olen siis Helsingissä, joten postaukseen tulee väkisinkin muutaman päivä tauko. Palailen sivustoille taas muutaman kokemuksen rikkaampana.