Satua...vai totta

UPS! Sain jo viime syksynä tunnustuksen blogiini ja tehtävänä oli kertoa itsestä seitsemän SATUnnaista :) asiaa itsestä. Olin jo unohtanut koko asian, mutta seuraavaksi olisi muutama asia meikäläisestä. Ne, jotka minut jo tuntevat eivät tule kokemaan mitään suuria yllätyksiä...

Ja uskaltaudun laittamaan tähän kuvia itsestäni viime vuodelta. Meidän perhekuvissa minä olen harvemmin kuvauskohteena, mutta näköjään ainakin muutaman kerran minutkin on tullut ikuistettua. Koittakaa kestää...

 

1. Olen syntynyt jouluaaton aattona. Lapsena olen valehdellut, että olen syntynyt jouluaattona, koska se oli minusta hienompaa... :)

2.En pidä erityisemmin ruoanlaitosta enkä yleensä keittiöhommista. Olosuhteiden pakosta (=perheellisenä) teen kuitenkin ruokaa melkeinpä päivittäin, sellaista ihan perusruokaa.

 

3.Lempiruokani on edelleen maksalaatikko ja puolukkahillo. Olen ollut joskus hyvinkin nirso ruoan suhteen, mutta iän myötä makutottumukseni ovat kehittyneet. Edelleenkään en pidä kalasta. Syön kyllä kalaruokia, mutta en saa niistä mitään makunautintoja.

 

4.Olen koti-ihminen. Viihdyn kotona vähän liiankin hyvin. Välillä tuntuu, että minua on tosi vaikea houkutella kotoa lähtemään minnekään. Viihdyn hyvin myös yksikseni.  

 

5. En ole erityisemmin liikunnallinen tai ns. himoliikkuja. Käyn kerran viikossa Latinos-tunneilla pyörähtelemässä. Muuten harrastan kävelylenkkejä ja satunnaisesti juoksen...jos sitä lönkyttelyä voi juoksuksi kutsua.
 

6. En tiedä, olenko unelma-ammatissani, mutta pidän työstäni erityisopettajana todella paljon. Haasteita riittää ihan joka päiväksi ja parasta työssäni ovat ehdottomasti oppilaat ja työkaverit.

 

7. Olen ns. keskivertokamaa ts. minulla ei ole mitään erityislahjakkuuta. Soitan pianoa jonkin verran, laulan ja tanssin sujuvasti, mutta en ole missään taidoissa erityisen hyvä. Koulussa olin myös tasainen (kiltti ja tunnollinen) "8 -oppilas" . Ylioppilastodistuksen arvosana on M.  

 

Tälläinen suhteellisen tylsä tapaus siis kirjoittelee tätä blogia.

 

Enpä laita tätä tunnustusta kenellekään eteenpäin, mutta jos joku lukijoistani haluaa napsaista tästä aiheen niin olkaapa hyvä vain.

 

 

Mutta nyt tämä "keskiverto" Satu-ihminen jatka edelleen lomailua perheensä kanssa...





 

 

 

Mietteitä pojan elämästä

Poikalapsen äitinä (ja naisena) mietityttää ja ihmetyttää tuo poikien (ja vähän miestenkin) maailma. Välillä tuntuu, että olen aika kaukana siitä, välillä en ymmärrä edes kieltä...

Lapseni leikii Monschunojen, Transformersien, Blayplaydien ym. otuksien kanssa (en osaa edes kirjoittaa niitä oikein!). On Lego- Ninjagoja ja vaikka mitä. Mitä rumempia sen hienompia. Ja hahmojen nimet - ihan "hepreaa!!
 

 

Poikani suurin intohimo on tällä hetkellä jääkiekko. Sitä pelataan ihan autenttisesti kentällä tai virtuaalisesti tietokoneella/iPadillä... tai sitten mielikuvituksellisesti jääkiekkokorteilla sohvalle luodulla pelikentällä. Ei toivoakaan, että tuolloin pääsisi/mahtuisi sohvalle istumaan.

 

Tässä tutkitaan pelikortteja.

Joukkueet valitaan aina huolellisesti ja tilastot katsotaan korteista. Näitä kortteja meillä on melkoisesti. Poikani esittää välillä visaisia kysymyksiä pelaajista, joihin minun on täysin mahdoton vastata, kuten esim. pelinumero tai missä joukkueessa jokin pelaaja on pelannut aikaisemmin. Poika on jo melkoinen "tietotoimisto".

Ja koska urheilu ja jääkiekko on intohomina, täytyy tietenkin seurata myös tekstiteeveestä pelitilanteita joko kotimaasta tai NHL-tilastoja. Tuloksia seurataan myös paikallislehdestä. Ralli- ja formulamaailmaa fanitetaan melkein yhtä paljon kuin jääkiekkoa.

Välillä kyllä tämä äityliini on "äimän käkenä". Miten pojastani tuli tuollainen? Minä kun yritin (!) kasvattaa häntä "sukupuolineutraalisti" ts. en ole tyrkyttänyt poikien juttuja mitenkään erityisemmin...tosin jo pienestä pitäen olemme bonganneet kadulla autonmerkkejä ja moottoripyöriä. Kait nuo pojat on poikia vaikka voissa paistaisi...

Vai mitä tuumitte tästä?




Täällä vietetään hiihtolomaa koko perheen voimin. Laitan lomasta vielä jonkin koosteen, mutta nyt nautimme yhdessäolosta...




 

 

 

 

Kevään värit sisustuksessa

Keväällä tulee pohtineeksi kodin sisustusvärejä. Toistaiseksi täällä mennään vielä harmaassa värityksessä, mutta värivaihdosta on jossain vaiheessa tulossa meillekin.

Pinnalla ovat turkoosi, koralli ja keltainen. Korallia ja turkoosia väriä meille ei tule. Ainoastaan keltainen väri on sellainen, jota voisin sovittaa meille kotiin ja jota hetken jopa vakavasti harkitsin. Tänä keväänä mennään kuitenkin viime vuoden malliin eli oikein peruspinkillä ( vai onko se fuksiaa?)

Sain muutama viikko sitten ruokavierailtamme ihanan kukkakimpun ja se vahvisti kevään sisustusvärityksen.

Pinkki on mielestäni hyvä yhdistelmä mustan ja harmaan kaveriksi.

Minulla on viime vuodesta pinkin värisiä tyynynpäällisiä ja kokoelmaa pitäisi täydentä vielä muutamalla uudella. Taidan kuitenkin malttaa vielä mieleni. Nautitaan tämä talvi loppuun ja tuodaan kevättä kotiin vähän myöhemmin...

Vaatekaappikin tarvitsisi (epätoivoisesti) pientä päivitystä. Tehtävä tuntuu ylivoimaiselta, koska mielestäni kaupoissa ei ole tällä hetkellä mitään minun makuuni sopivaa. Taidan odotella kesävaatteita...

Kukkakuvien myötä toivotan kaikille...

          HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!!!
<3

 

Totta toinen puoli

Poika on jo monta päivää toitottanut, että pitäisi tehdä laskiaispullia. Tänään otin projektiksi niiden valmistamisen ja pojan toiveen täyttämisen...

 

Tässä kuvassa on vain osa totuus. Näiden pullien osalta voi kait sanoa, etten leiponut niitä, sillä todellisuudessa ne olivat...

 

 

PAKASTEPULLIA!!!! Miten kätevää!!!

 

 

Uuni kuumaksi ja esipaistetut pullat pellille. Ne oli jopa valmiiksi sokeroidut. Sitten vaan uuniin paistumaan n. 8 minuutiksi. Tähän mennessä ei tiskin tiskiä.

 

 

Kodin valtasi melko nopeasti vastapaistetun pullan tuoksu.

 

Tässä vielä ilma täytettä...

 

 

...ja tässä kermavaahdon ja mansikkahillon kanssa. Olivat muuten tosi hyviä!

 

 

Ehkä nämä pullat voisi nimetä uudestaa LAISKIAISpulliksi. Olivat sen verran helppotekoisia, että jopa MINÄ jaksoin tehdä niitä ja vielä onnistuin!!! Kaikkia pullia ei ole vielä syöty, joten huomenna herkuttelemme näitä lisää... laskiaissunnuntain kunniaksi.

 

 

P.S Mitähän suvun naiset ajattelevat moisesta pullan tekemisestä? Ei niin perinteistä? ;)

 

 

 

 

 

 

 

 

Lehtipläjäys

Tammikuu on takanapäin ja "ostolakkoni" on myös päättynyt. Paljon  en ole kuitenkaan innostunut törsäämään eli kohtuudessa on pysytty. Tammikuun aikana päätin, että jatkan tätä sisustuslehtien ostokieltoa vielä helmikuussa. Sen verran olen myös lehtien tilaaja, että niitä tulee riittävästi postilaatikkoon. Eilen posti toi kolme lehteä...

Sen verran on ollut ohjelmaa, että eilen ehdin silmäilemään yhtä lehteä, joten kaksi odottaa vielä sopivaa lukuhetkeä. Ehkä vasta viikonlopuna.

Minulle tulee vielä muutama lehti, mutta olen päättänyt järkeistää näidenkin lehtien tilaamista. Olen huomannut, että tämä blogimaailmassa seikkaileminen vie sen verran aikaa, että sisutuslehtien lukeminen meinaa väkisinkin jäädä vähemmälle. Netti tarjoaa tällä hetkellä mukavasti/riittävästi sisutusvinkkejä meikäläiselle.

Helmikuu sujuu mukavasti eteenpäin. Kohta koittaa hiihtoloma ja olen ajatellut (yrittää) pitää pientä lomaa bloggailusta. Nähtäväksi jää, miten tämä "periaate" pitää. Viime vuonna pidin päiväkirjaa lomanvietosta, mutta tänä vuonna en ajatellut sitouttaa itseäni niin paljon. Vaikka mukavaa homma tämä bloggailu on.

Loppuviikko on jo meidän perheessä hyvin ohjelmoitu ja viikonloppuna tiedossa pojan kanssa pieni ostosreissu kaupungille. Isäntä lähtee vaihteeksi metsästämään...

Näin meillä :)

Jaksamista loppu viikkoon. Ylihuomenna on jo perjantai! :)

Kokki kylässä

Eilen pääsimme nauttimaan kokin vierailusta meille kotona. Mies oli kutsunut metsästyskavereitaan syömään erään metsästystapahtuman saalista ( peuraa). Minun tehtäväkseni jäi pöydän kattaus.

Sain vihdoinkin laittaa esille jo kauan sitten ostamani kynttilänjalat.

Kynttilänjalat olen tilanut jo ennen joulua Perfect Home -sisustuskutsuilta, mutta sain ne vasta tammikuun puolella. Nyt oli hyvä syy laittaa vähän bling-blingiä.

Pöydälle kävin ostamassa vihreä- valkoisen kimpun. Papukaija- tulppaaneja ja neilikoita. Lisäksi oksia, joiden nimeä en muista ja vihreitä lehtiä.

 

 

 

Kattaus noudatti vihreä-valkoista teemaa (=metsä) ja serveteissä oli joku sarvipäinen eläin (...muistutti peuraa). Päivällinen oli alunperin kahdeksalle, mutta yksi ruokailija joutui perumaan tulonsa.

Kokki tuli hyvissä ajoin valmistamaan päivän menùta.
 

Alkuruoaksi oli:
 

Kuohkea keltavahverokeitto ja riimikauris crustand

(valitettavasti minulla ei ole kuvaa tästä...taisin olla liian nälkäinen...)

 

 

Pääruoaksi oli:

 

  White-tailed Deer Rhapsody

Grand veneur ja konjakkikermakastiketta

Glaseerattua porkkanaa

Peruna-palsternakkapyreetä

 

 

En osaa "suomentaa" noita ruokien nimiä, mutta voin vakuuttaa, että maukasta oli! Nautimme peuraa kolmella eri tavalla tehtynä.

 

Jälkiruoaksi oli:

 

Isotalon tilan ternimaitojäädyke

rapeassa marenkirenkaassa vadelmien

ja kuuman karamellikastikkeen kera

 

SLURPS!

 

 

Ilta meni oikein mukavasti syöden ja rupatellen eikä nuo miehet innostuneet kovinkaan paljon edes metsästämään. Oli mukava istua rauhassa ja seurata, kun kokki loihti tätä hienoa ateriakokonaisuutta meille. Hän hoiti myös tarjoilut pöytään ja samalla vielä siivosi koko keittiö "puts plank" hellaa myöden. Kokki laittoi vielä astianpesukoneenkin käyntiin ennen kotiin lähtöä. Ammattitaitoista meininkiä!

 

 

Voisihan se kokki useamminkin vierailla meillä...

 

Tänään saimme syödä vielä, mitä eilisestä oli jäänyt jäljelle; vähän lihaa ja pyreetä. Vieläkin maistui hyvälle.

 

 

 

 

 

 

Viikko pulkassa

IHANAA! Viikonloppu!

Työviikko on taas takanapäin ja edessä ansaittu viikonloppu. Töiden jälkeen kiertelin vähän kaupoissa etsien sunnuntain ruokailuun sopivia kippoja (alkukeittoon). Löysinkin muutaman hyvän vaihtoehdon, mutta käyn vasta huomenna ostamassa ne. Lapsi sai osallistua kyseisten kippojen metsätykseen, mutta tehtävä oli ilmeisen mieluinen, koska samalta kauppareissulta hankimme vähän herkkuja illaksi.

 

Isäntä on kotimatkalla työreissulta ja me aiomme viettää tänään nuoremman miehen kanssa elokuvailtaa ihan kaksistaan. Herkut ja elokuvan hän on saanut valita ihan itse. Autot-elokuva on hänen kestosuosikkinsa. Ja kyllä tämä äiti-ihminenkin siitä pitää.

 

Tällä hetkellä vähän laiskottaa ja aamuinen migreeni vaivaa vielä hieman pääkopassa. Tänään en aio tehdä enää mitään ihmeellistä. Ja tänä viikonloppuna huonekalut saavat olla ihan rauhassa omilla paikoillaan.

Huomenna täytyy käydä kaupungilla hankkimassa servettejä, niitä keittokippoja, kukkakimppu yms. sunnuntain ruokailua varten. Isäntä ehdotti, että olisimme lähteneet koko perhe katsomaan jääkiekko-ottelua, mutta enemmän minua houkuttaisi jäädä kotiin. Sunnuntaina on kuitenkin tiedossa jäähallireissu pojan treenien takia.

Nyt laitan tietokoneen kiinni ja alan virittäytyä pojan kanssa huimaan seikkailuun Salama McQueenin, Martin ja muiden Syylari-citiläisten kanssa. Rentouttavaa viikonloppua lukijoille!!!