Kuivahko tapaus?

Minulla on ollut koko ikäni taipumus kuivaan ihoon. Erityisesti talvella kuivan ihon kanssa on ollut välillä ongelmaa. Eikä joka päiväinen saunominenkaan tee tälle ihotyypille hyvää. Pojan käydessä parturissa, hoksasin kysäistä jotain apua kuivalle ja kutisevalle päänahalle.

Ensin olin ostamassa vain shampoota, mutta päätin ostaa ja kokeilla myös hoitogeeliä.

 

 

 

Kokeillaan nyt näiden kanssa ja eletään toivossa, että jatkossa olisin vähemmän kuiva tapaus.

 

 

 

Olen muutenkin menossa tässä kuussa vielä oikein ihotautilääkärille. Talvikuivuudesta ja ihokarvojen höyläämisestä johtuen olen raapinut sääreni suhteellisen kamalaan kuntoon, eikä oikein kotikonstitkaan tunnu tepsivän. Nyt sain itseäni niskasta kiinni ja soitettua ajan oikein lääkärille.

Meikäläisen pitäisi opetella juomaan päivittäin enemmän vettä, jolloin iho ei välttämättä kuivisi näin paljon. Tunnustan myös, että ihon rasvaamisessa voisin olla tunnollisempi. Parannettavaa siis löytyy.

Todettakoon tähän loppuun kuitenkin, että tämän naisen kuiville jutuille ei enää mitkään konstit auta...se on jo toivotonta!



Kohta suuntaan matkani jäähallille. Pojalla alkoi tänään neljän päivän jääkiekkoleiri ja käyn hallilla vähän auttamassa poikia luistinten ja varusteiden kanssa. Päivän ohjelmasta riippuen ehdin toimittamaan omia asioita eli tämä loppu viikko menee enemmän ja vähemmän koti-jäähalli-koti -akselilla... vaihteeksi.

"Matkamuisto"

Kreetan lomalla en innostunut juurikan shoppailemaan itselleni mitään. Tuomisena sieltä vain valkoiset varvastossut. Lentokoneessa tein vielä ex tempore- ostoksen ja olkoon se vaikka matkamuisto itselleni reissusta.

Ihastuin tähän Pilgrimin korusettiin selatessani lentokoneen tax free-kuvastoa ja kun näin sen vielä livenä, ei ostopäätöksen tekeminen ollut enää vaikeata. Hintakin sattui olemaan ihan kohdallaan.

 

 

 

 

Korusettiin kuuluu siis korvakorut ja rannerengas. Ei ihan aitoja timantteja, mutta kelpaa kyllä tälle "koruharakalle".

 

 

 

Lähikuvaa rannekorusta. Ihanaa blig-blingiä!!!

 

Ranteessakin tämä näyttää minusta oikein hienolta, olematta kuitenkaan liian "kruusattu".

 

 

En muista koska viimeksi olen ostanut itselleni jotain korua, sillä mieheni on huolehtinut meikäläisen koruvaraston kartuttamisesta ihan kiitettävästi. Nyt oli vaihteeksi minun vuoroni.

 

 

 

 

Korusetti on kuitenkin sen verran juhlava, ettei sitä tule ihan joka päivä käytettyä. Kesällä ei näillä näkymin ole tiedossa mitään juhlia, johon voisi hyvällä syyllä koristautua, joten...

 

 

 

 

Juhlakutsuja odotellessa...

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hotellin esittelyä

Ajattelin kertoa ja esitellä hotellimme kuvien muodossa. Tiedossa taas melkoine pläjäys kuvia. Koittakaa jaksaa...

Hotellimme oli nimeltään Iolida Village ja se oli luokiteltu neljän tähden hotelliksi. Se ei näyttänyt kadulle päin mitenkään kummoiselta, mutta sisältä se oli erittäin viihtyisä. Ei niin perinteisen hotellimainen lainkaan, mihin olen aikaisemmin tottunut.

Sama rakennus iltavalaistuksessa. Tässä rakennuksessa sijaitsi vain hotellin vastaanotto ja toimistotilat. Talon takana alkoi varsinainen hotellialue...

 

 

 

Hotellialue muistutti enemmänkin pientä kylää. Huoneistot sijaitsivat kahdessa kerroksessa ja jokainen talo oli vähän erilainen.

 

 

 

Kulkureitit oli päällystetty kivetyksillä ja alueella oli myös paljon nurmikkoaluetta. Jokaisella asunnolla oli joko parveke tai oma ns. maaterassi.

 

Hotelli alue oli myös melko pieni eli se oli helppo meikäläisenkin ("suuntavaistoihmeen") hahmottaa.

 

 

Kuten jo aikaisemmassa postauksessa kirjoitin, allasalueita oli kolme erillistä. Kaksi sijaitsi huoneistojen välittömässä läheisyydessä ja tämä kuvan vesiliukumäki/lastenallasalue oli hotellialueen laidassa omana erillisenä allasosastona..

Altaissa oli syvyyttä ihan reippaasti (150 cm) eli ihan pienillä lapsilla ei ollut ilman kellukkeita mitään asiaa näihin isompiin altaisiin. Vesi ei myöskään ollut lämmitettyä, mutta kylläkin tähän aikaa vuodesta jo ihan uimakelpoista (n. 20 asteista)...paitsi ei minulle!

Hotellialueella sijaitsi myös leikkihuone pienille lapsille ja vähän isommille pelihuone tai pikemminkin tila, sillä tässä oli vain katos. Kaikki tämn paikan laitteet olivat maksullisia ja viikon aikana näihin laitteisiin taisi meiltäkin mennä erinnäinen summa rahaa. Kaiken lisäksi tämä sijaitsi aivan meidän huoneistomme vieressä eli sinne oli helppo vain pistäytyä...

 

 

 

Vastaanottotila oli tyylikäs. Tällä alueella toimi myös maksuton WiFi-yhteys ja iltaisin sohvilla istuskeli melkoinen määrä netin käyttäjiä sulassa sovussa.

Ja olihan siellä meidän miehetkin :D

 

 

Meidän huoneistomme oli ensimmäisen kerroksen kaksio, pienellä maaterassilla/parvekkeella varustettuna. Kalustus oli tälläistä melko simppeliä tyyliä.

 

 

 

Täällä oli myös pieni tupakeittiö astioineen ja keittiökoneineen. Muutamana iltana laitoimmekin iltapalaa itsellemme. Lähellä oli paikallinen "SALE", josta sai ostettua välttämättömimmät ruoat. Tässä samaisessa huoneessa meidän perheen nuorimmainen myös nukkui. Ja kuten kuvasta näkyy, oli meillä ihan riittävästi tilaa levitellä tavaroita.

 

 

 

Kylpyhuone ei ollut suuren suuri, mutta meidän porukalle riittävä. Pienestä kylpyammeesta ehdimme nauttia muutamana iltana.

 

 

 

Ja sitten vielä muutamat kuvat hotellialueesta iltavalaistuksessa. Tässä siis meidän "lähialtaamme".

 

 

Tässä rakennuksessa oli "baari" ja täällä järjestettiin ohjelmaa hotellin pienelle ja isolle väelle sekä päivisin että iltaisin. Kuvaa ottaessa täällä oli menossa jonkin sortin tanssikurssi. Meidän isäntä ei uskaltanut tulla lähellekään kyseistä tapahtumaan, vaan luikahti kiireesti hotellihuoneeseemme.

 

 

 

Yleinen siisteys oli erinomaista ja joka ilta aurinkotuolit ja -varjot järjestettiin ojennukseen odottamaan seuraavaa päivää.

Ja tässä vielä iltavalaistuskuva hieman eri vinkkelistä kuvattuna.

 

 

 

Kaiken kaikkiaan oikein hyvä neljän tähden hotelli. Hotelli oli varmastikin jo tähän aikaa vuodesta melko täynnä, mutta se ei mitenkään näkynyt alueella. Iltaisin ohjelmat loppuivat klo 22.00 aikoihin ja muutenkin hotellissa oli rauhallista. Palvelu oli ystävällistä ja mm. aamupala oli riittävän monipuolinen. Tällä kokemuksella voisin kyllä suositella kyseistä hotellia kaikille lapsiperheille.

 

 

 

Että tälläinen hotelli oli meidän väliaikainen kotimme viikon aikana. Ei yhtään hullumpi?

 

 

 

 

 

Kuvaterveiset Kreetalta

Aloitimme kesäloman vieton jo hieman etuajassa. En tiedä kuinka montaa lukijaa pystyin jymäyttämään poissaolostamme, sillä blogin ajoitetut jutut toimivat tällä kertaa ihan suunnitellusti. Blogi päivittyi omia aikojaan ja me lomailimme kaukana Suomesta...

Viime viikolla lensimme viikoksi Kreetalle, Agia Marina nimiseen paikkaan. Tänään tyhjensin kameran lomakuvista ( 340 kpl !) ja ajattelin näyttää teillekin hieman lomatunnelmia. Kuvia tulee väkisinkin paljon tähän postaukseen, sillä vaikka kuinka tiivistetysti yrittän kertoa reissustamme, kuvatulvasta ei voi välttyä.

Hotellimme oli tälläinen kylämäinen, erittäin viihtyisä ja siisti hotelli. Tämä oli selvästi suunnattu lapsiperheille, sillä nuorisoa ja vanhoja ihmisiä (jos meitä ei vielä lueta niihin!?) oli todella vähän. Alueella sijaitsi kolme erilaista allasaluetta ja tämän allasalueen vieressä oli meidän huoneistomme.

Hotelliin kuului myös oma "vesipuisto", jossa oli neljä suhteellisen hurjaa liukumäkeä. Tällä samaisella allasalueella sijaitsi oma lastenallas-alue, josta en näköjään huomannutkaan ottaa yhtään kuvaa. Meidän miespuoliset innostuivat ihan kiitettävästi uimaan viikon aikana, kun taas minä kunnostuduin enemmänkin kuvaamaan.

 

Hotellista oli rantaan sellaiset 200 metriä ja rannan tuntumassa oli ravintoloita (ja hotelleja) melkoinen määrä. Meidän lomaviikollemme osui tuuliset säät, joten näissä aalloissa ei varsinaisesti käyty uimassa.

 

 

Säät olivat viikon aikana vaihtelevat, mutta meidän onneksemme ne huonoimmat kelit sattuivat meidän retkipäiviksi. Ensimmäinen retkemme oli merirosvolaiva-risteily. Se kesti kokonaisen päivän ja lapsille oli suunniteltu mukavaa teemaan liittyvää ohjelmaa. Todella kiva päivä!

 

 

 

Risteilyn aikana pysähdyimme eri paikoissa ja näissä merissä meidän miespuoliset pääsivät kyllä pulikoimaan. Minä tyydyin hankkimaan rusketusta rannalla... ja valokuvaamaan.

 

 

 

 

 

 

Toinen retkikohteemme oli vuoristosafari ja sekin kesti koko päivän. Maastojeepissä kyyti oli melkoista, mutta pääsimme myös sellaisiin paikkoihin, mihin ei ihan tavallisella autolla edes pääse. Pojan mielestä tämä reissu oli vähän tylsä, mutta oli matkassamme ihan nurisematta.

 

 

Safarilla pääsimme tutustumaan erääseen viinitilaan ja maistelemaan heidän viinejään.

 

Tämän safarin aikana pääsimme ihailemaan myös hienoja maisemia ja syömään pienessä kylässä.

 

Kolmas retkipäivämme oli myös pilvinen päivä ja sen me hyödynsimme vierailemassa Hanian vanhassa kaupungissa. Päivä oli tuulinen, mutta sateelta sentään vältyimme.

Haniassa vietimme puolipäivää ihastellen/ päivitellen kaupungin hulinaa ja tutustuessa lukuisten (nahka)kauppojen tarjontaan. Mies innostui ostamaan itselleen täältä nahkalaukun.

Kävelymatkan päästä hotellissamme sijaitsi myös eräänlainen huvipuisto. Täällä vietimme useamman illan ajaen sähköautoilla ja pelaten minigofia.

 

 

 

 

Olihan meillä myös aurinkoisia päiviä ihan riittävästi, jotta saimme vähän väriä pintaan.

 

 

 

 Ja tietenkin nautimme koko viikon hyvista ruuista ja ravintoloista sekä mukavasta yhdessäolosta.

Kaiken kaikkiaan meillä oli hyvä lomamatka. Retkikohteemme oli ainakin tähän aikaa vuodesta mukavan rauhallinen. Tekemistä riitti ja ainakin nuo muutamat retket tekivät lomastamme onnistuneen kokemuksen. Ehkä niiden takia meitä ei haitannut, vaikka koko ajan ei auringonpaistetta ollutkaan.


Jos tästä jaksan ja innostun voin tehdä vielä muutaman postauksen Kreetalta, esim. hotellista ja retkistä, sillä nyt ainakaan ei ole pulaa kuvista eikä aiheista. Ja jos lukijoita vain kiinnostaa?


Täällä on ns. loma-arki alkanut. Meikäläinen ei nyt ihan vielä ymmärrä, että tässä olisi vielä hulppeat yhdeksän viikkoa lomaa jäljellä. Matkalaukut on tyhjennetty ja pyykkikone on surrannut aamusta asti. Tänään on tehty myös kotiruokaa pitkästä aikaa. Jos vielä olisi oikein ahkera, pitäisi tuo viidakko (jota myös nurmikoksi kutsutaan) niittää. Tosin äsken loppunut sadekuuro siirtänee hommaa illemmaksi...


Ei näin ensimmäisen lomaviikon jälkeen kannata nyt kauheasti rehkiä, eihän? Ehtiihän tässä vielä...

Säilytysongelma?

Koska pihalla ei nyt toistaiseksi tapahdu mitään, keskitytään sitten sisätiloihin.

Toukokuussa mieheni vietti yhden viikonlopun muurinpohjalettuja paistaen, tarkemmin sanottuna hän oli koiranäyttelyssä myymässä lettuja tapahtumaan osallistuville. Viikonlopusta jäi jonkin verran jäljelle lettutaikina-aineksia, joita on "kristillisesti" yritetty jakaa läheisille.

Munia jäi myös jonkin verran ja näiden kanssa meinasi tulla ihan säilytysongelma.

 

 

Olen aina säilyttänyt (jostain syystä) munia jääkaapissa, mutta nyt ei sinne yksinkertaisesti mahdu näin isoa määrää . Niinpä hain kaappien kätköistä ratkaisua ongelmaani...

 

 

 

Lasitölkki ajaa nyt asiansa. Vähän hamppunarua ja metallinen sydän koristeeksi. On tämä nyt kauniimman näköinen säilytin kuin sellainen perinteinen munakennolevy. Ja vie vähemmän pöytätilaakin.

 

 

 

 

 

 

Tälläinen helppo DIY-vinkki kiireiseltä (!) lomalaiselta. Tosin mainittakoon, että tämä idea on nähty aika monessa sisustuslehdessä ja -blogissa, mutta nyt siis myös meillä.

 

Pitäisköhän ruveta leipomaan?

 

 

 

 

 

 

 

Raitaa

Tuo mies osaa yllättää aina silloin, kun sitä vähiten odottaa.Tässä eräänä päivänä hän toi työreissultaan minullekin "tuliaisen".

 

 

 

Minä sain tälläisen raidallisen kesäkassin ja otin sen tietenkin heti käyttööni.

 

 

 

Kassi (vai laukku) on juuri sopivan kokoinen. Se ei ole liian iso, mutta ei myöskän liian pieni. Sinne mahtuu sopivasti isohko kalenterini ja muuta pikku sälää, joita kannan uskollisesti mukanani.

 

Kassissa ei ole pitkää olkahihnaa lainkaan eli se kulkee näppärästi olkapäällä, mutta lähellä kainaloa. Tälläistä minulla ei olekaan. Enkä muutenkaan erityisemmin ostele laukkuja tai kasseja.

 

 

 

Raidallisena tämä kiinnitti tietenkin myös mieheni huomioni. Muistuttaahan se raidallisena seepraa.

 

Nimettäköön tämä siis SEEPRA- kassiksi!

 

 

 

 

Ja tähän loppuun aiheeseen liittyvä pieni loppukevennys elävästä elämästä:

 

Sanotaanhan, että naisen kassissa/laukussa voi olla mitä vaan, mutta se kaikki on tarpeellista. Tässä muutama vuosi sitten lähdin töistä ja kävin vielä moikkaamassa työkavereita kahvihuoneessa. Siinä keskustellessani aloin kaivaa kassini sisältöä ja ensimmäisenä kassista otin esille...VOHVELIRAUDAN!!! Kyllähän sellainen jokaisen naisen kassissa täytyy olla... :D

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tarttis vissiin tehdä jotain...

Täällä on kesäloma vihdoinkin alkanut ja nyt voi suunnata katseet (ja tarmon) tänne kotinurkkiin, sekä sisällä että ulkona...

Meidän taloudessa on kaksi työhuonetta. Isännälle oma ja minä saan olla yhdistetyssä vieras-työhuoneessa. Tälläiseen ratkaisuun olemme joutuneet pakottavista syistä...ja perhesovun säilyttämiseksi.

 

 

Syy on tässä. Vaikka Lundian pöytä on isohko, me emme mahdu olemaan saman pöydän ääressä.

 

 

 

Mies osaa levittää paperinsa suloisesti ympäri huonetta ja tälläinen epäjärjestys taas ahditaa minua. Minä harrastan enemmänkin paperin kasaamista. Luonne-eroko?

 

 

 

 

Viimeisen remontin yhteydessä uudistimme hieman kalusteita. Aikaisemmin tässä seinustalla oli Lundian kirjahyllyt, nyt siinä on kevyemmät mappikaapit. Ja onhan täälläkin näitä metsästysmuistoja seinällä...niinpä niin.

 

 

 

 

 

 

Tämä huone on jäänyt kaikessa tohinassa viimeistelemättä. Olen ideoinut, että Lundian pöytää voisi hieman tuunata. Laatikon etusarjat ja mahdollisesti pöydän kannen voisi maalata valkoiseksi muiden osien jäädessä puun väriseksi eli ei maalaisikaan kaikkea valkoiseksi. Ja kyllä tässä huoneessa tarttis vissiin jotain muutakin tehdä...

 

 

 

Lisää siis hommia kesälomaksi!