lauantai 30. heinäkuuta 2016

Taiteilijan luona...


Pitsiviikolla olin ystäväni kanssa pienellä kierroksella Vanhassa Raumassa. Kävimme pihakirppiksillä ja samalla tuli kierreltyä muuallakin....



 
 
 
 
Eila Minkkisellä on oma ateljee ja myymälä Vanhan Rauman sydämessä ja kävimme katsomassa siellä taiteilijan töitä.
Ystäväni oli etsimässä itselleen sormusta, mutta samalla tuli katsottua vähän muutakin...




 



Meidän iloksemme ja yllätykseksemme taiteilija oli itse paikalla kertomassa ihanista koruistaan ja töistään...
 




Minulla ja ystävälläni on muutamia hänen tekemiään koruja 1980-luvulta tallessa ja hän kertoikin, että osa koruista on aivan uniikkeja.


 

 
 

Nämä korut ovat mielestäni edelleen kauniita ja ajattomia. Ajattelen, että jotain noista eläinaiheisista koruista voisi pitää ns. symbolisena voimaeläimenä ihmiselle, kenellä on elämässään menossa jokin hankalampi vaihe. Silloin nuorempana ei tällaista edes ajatellut...
 







 
 
Vaikka Eila Minkkinen tunnetaan hopeakoruistaan, tekee hän paljon muutakin.
Minua ihastutti nämä isot taideteokset. Nämä ovat kaikessa rouheudessaan ja yksinkertaisuudessaan hyvin kauniita...
 
 
 
 
Ihana vierailu. Kannattaa poiketa, jos joskus käy Raumalla...
 



torstai 28. heinäkuuta 2016

Oharit


Nyt kuulkaas taisi käydä niin, että meiltä jäi tänä vuonna mansikat ostamatta ja pakastamatta...




 
 
Olimme juuri silloin reissun päällä, kun täällä oli sesonki ja nyt ilmeisesti myydään "ei-oota".
Eikä tämä ole edes ensimmäinen kerta, kun meille käy näin. Vähän harmittaa, mutta pystyn kyllä elämään tämän asian kanssa.
Jos ensi vuonna taas ehtisi...
 
 
Meillä päin kesän lämpimät säät ovat aiheuttaneet lyhyessä ajassa jälkikasvullemme jo toisen päivystyksessä käynnin. Märkärupi on jo taltutettu, mutta nyt on vuorossa kipeytynyt kurkku. Eilen käytiin nielunviljelyksessä illalla ja niiden tulokset saadaan tänään. Lääkäriin päästää vasta huomen aamulla (lääkäritkin ilmeisesti lomailevat), joten tässä nyt äiti-ihminen taas vähän hermoilee Lauantaina olisi tiedossa isoveljen kanssa reissu Turkuun (Flow Park, Jukupark, mättöruokaa, elokuviin...), joten toivotaan, että ei tulisi ohareita tässä asiassa...sormet ristiin ja peukut pystyyn!!!
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Sempunmäellä


Pokemon Go-villitys valtaa kaupungissamme ja tuntuu, että joka puolella liikkuu ihmisiä puhelimet kädessä hakien virtuaalistkohdetta. Kävimme pojan kanssa lauantaina äiti-mummilla vähän kyläilemässsä ja sieltä käsin poika bongaili uusia Pokemon.kohteita. Äiti-mummi asuu aivan keskustassa, joten kohteita oli (ja on) lähistöllä vaikka kuinka paljon.






Lähtiessämme kotiin päin päätimme käydä läheisellä Myllymäellä, jossa sijaistee Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos, tutummin Seminaarinmäki. Meikäläisenkin opinahjo vuosikymmenten takaa. Täällä jossain luuraili yksi Pokemon...

 
 



Mukaan lähti myös äiti-mummi fiilistelemään Sempun tunnelmaa.
Samalla pääsi maistelemaan karviaisia ja seuraamaan lapsenlapsensa uusinta villitystä.







Kiertelimme mäellä ja ihastelimme puutarhaa ja vanhaa miljöötä.
Aika tuntuu osittain pysähtyvän täällä, vaikka paikka sijaistee aivan keskustassa...







Seminaarin puutarha on valloittava paikka, sillä siellä Normaalikoulun oppilaat käyvät oppitunneilla tunnistamassa kasveja ja on siellä heillä oma hyötypuutarhakin. Puutarha on sekä oppilaiden että opiskelijoiden käytössä....
eräänlainen paratiisi keskellä kaupunkia...




 
 
 
 
Ja löytyihän se Pokemonkin sieltä, tuulimyllyn läheltä!


 

 

 
Kävellessämme Seminaarinmäellä tutkailimme  samalla puiden ja kasvien nimiä.






Olipa virkistävä pikavisiitti kaikin puolin!






 
 
 

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Sadepäivän varalle


Aikuisten värityskirjat ovat olleet jo jonkin aikaa suosittuja ja olen niitä silmäillyt aina silloin tällöin kirjakaupassa käydessäni. Värityskirjavalikoima on melkoinen, mutta kaipasin hieman toisenlaista värityskirjaa omaan sisustushimotukseeni. Ja nyt toiveeni on toteutunut...






Selasin mökillä kesällä ilmestyneitä sisustuslehtiä, kun huomasin mainoksen Sisusta ja väritä-värityskirjasta.
Kun tulimme mökiltä takaisin kaupunkiin, tarkistin heti lähikauppamme lehtihyllyn ja siellähän se oli.
Selasin kirjasta ja sujautin sen muiden tavaroiden mukaan ostoskärryyn.



 




Kirjasessa on vähän asiaa väreistä, pieniä vinkkejä ja "väritystehtäviä". Oma kirjani on vielä värittämättömänä odottamassa sateisia päiviä tai muuten vaan parempaa hetkeä, jolloin voisin rentoutua sisustuskuvien värittämiseen. Hetken jopa mietin, että otan kuvista aina puhtaan kopion, jotta voin värittää kuvan aina uudestaan hieman eri tyylillä...
 


 
 
 
 
 
Pienen kesätauon jälkeen olenkin aloittanut  jälleen piirtämään siskoni hirsitaloprojektin pohjapiirustusta puhtaaksi ja voi olla, että välillä täytyy siitä(kin) hommasta ottaa pieni "aikalisä". Alustavien suunnitelmien tulisi olla jossain vaiheessa valmiita, sillä heillä on tavoite, että projekti olisi ensi kesänä valmiina.



 
 
 
 


 
Nyt on kuitenkin sellainen lämmin jakso meneillä, ettei paljon väritys- tai piirustushommat houkuta.
Täällä alkoi perinteinen Pitsiviikko ja tänään olisi tarkoitus lähteä vähän kiertelemää kaupungille.
Ei muuta kuin ulos ja aurinkoon. Tai ehkä sittenkin varjoon...



 
 
 
 
 



perjantai 22. heinäkuuta 2016

Jäätelötehtailua


Tänä kesänä olen innostunut tekemään jäätelöä ihan itse. Mukavinta tässä on ollut se, ettei ole tarvinnut ostaa mitään erillistä konetta, vaan tämän tekeminen onnistuu kotikonstein. Kunhan on vain pakastin...




 
 
 
Tein pojan sukulaissynttäreille kahta erilaista jäätelöä ja kummatkin menivät hyvin "kaupaksi".
Toinen jäätelö oli suklaalla ja toinen turkinpippurilla maustettu.
 
 
 
 


 
 
Mökille jäätelön vieminen on aina vähän haasteellista, sillä yleensä se ehtii lyhyelläkin matkalla sulaa. 
Nyt mökille on helppo kuljettaa kondensoitu maito- tölkki ja pari purkkia vispikermaa. Eikä tarvitse miettiä sulamista...







Näitähän voi maustaa ihan mielikuvituksen mukaan.
Seuraavaksi ajattelin kokeilla kinuskijäätelön tekemistä.
Sellaista raidallista versiota.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Ja tässä vielä ohje jäätelön valmistamiseen:
 
 
4 dl kuohukermaa (olen viimeksi käyttänyt vispikermaa)
1 tölkki kondensoitua maitoa
1 tl vaniljasokeria (voi jättää poiskin, sillä on muutenkin melkoisen makeaa)
 
 
Kerma vatkataan kuohkeaksi.
Lisää kondensoitu maito varovasti sekoittaen.
Lisää vaniljasokeri
Mausta suklaarouheella tai hienonnetullaa turkinpippurirouheella...tai millä vaan!
 
 
 
Sitten pakkaseen kestävään astiaan tai pikareihin ja pakastimeen n. vuorokaudeksi.
 
 
 
Helppoa ja hyvää!!
 






Tässä on enää se säilyvyysongelma, sillä jäätelö on niin hyvää, että se hupenee melko nopeasti tuolta pakkasesta...
 
 
 
 
Mukavia jäätelönmakuisia kesäpäiviä toivotellen!
 
 
 
 
 

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Lomalla...mökillä.


Ehdittiinpä vihdoin ja viimein lomailemaan tänne omalle mökillekin. Viimeiset viikot ovat menneet reissun päällä ja sen jälkeinen aika pojan "märkärupi hoidon-siivous-lakananvaihto-rumbaa pyörittämässä (onneksi jo tervehtynyt siitä) ja lisäksi vielä pojan 10-synttäreiden järjestelyjä. Päivät ovat täyttyneet lukemattoman monesta koneellisesta pyykinpesua ja synttäriasioiden suunnittelua ja tavaroiden haalimista. Nyt on kuitenkin aika vähän hengähtää....






 
Täällä mökillä ei voi tai ei pysty tekemään kaikkia samoja asioita kuin kotona ja se on hyvä niin.
Meillä ei ole ihan kaikkia vapaa-ajan asunnon hienouksia (lämmintä juoksevaa vettä, eikä astian- tai pyykinpesukonetta), joten tämä mökkielämä on piirun verran askeettisempaa kuin omassa kodissa.








Vessassa käydään ekologisesti pihan perällä, huussissa. Meille tulee sisälle kesävesi kraanasta ja onhan meillä sähkö (= jääkaappi, hella, kahvinkeitin ja viime kesänä hankittu mikroaaltouuni sekä TV). Näillä mukavuuksilla on pärjätty oikein hyvin ja pärjätään tästä eteenpäinkin. Mielestäni mökkeilyyn kuuluu hieman vaatimattomampi elämäntapa, sopivassa määrin...
 

 
 
Minkälainen minimivarustus mökillä pitää teidän mielestänne olla?
Pitääkö mökin (?) olla nykyaikainen kakkoskoti vai kelpaako vaatimattomampi mummonmökki?
Olisi kiva kuulla teidän mielipiteenne asiasta.
 

 
Me jatkamme "mökkiytymistä"...
 
 



 
 



tiistai 19. heinäkuuta 2016

Asiakaskäynnillä


Yritykseni toiminta on käynnistynyt vähitellen. Olen jälleen yhden uuden kokemuksen rikkaampi, sillä viime viikolla pääsin tekemään sisustusneuvontakäynnin...






Minuun otti yhteyttä puolituttu asiakas, joka muisteli, että olin jäänyt vuorotteluvapaalle ja lähtenyt opiskelemaan sisustusalaa.
Hän tiedusteli, olisinko kiinnostunut antamaan pientä sisustusneuvontaa. Eipä minun tarvinnut asiaa sen enempää miettiä, sillä toimeksianto tuntui oikein mielenkiintoiselta ja hyvältä tällaiselle vasta-alkajalle.
 
 
 
 
 



Heille oli tulossa suuria elämänmuutoksia, sillä asiakkaani oli jäänyt eläkkeelle ja edessä vanhan asunnon myynti ja muutto toiselle paikkakunnalle, aivan uuteen kotiin. Hän tarvitsi nyt apua uuden kodin sisutusratkaisuihin, sillä neliömäärä väheni 140 neliöstä vähän yli 80 neliöön. Minun tehtäväni oli auttaa asiakasta jo olemassa olevien huonekalujen sijoittelussa ja yhdistämisessä.
 







Sovimme, että tulen kotikäynnille, jotta näen kodin huonekalut ja heidän sisutustyylinsä.
Otin mukaani tapettimalleja, väriviuhkat, värikartastoja, sisustuskirjoja, suhdeviivaimen, rullamitan, paperia ja kynää.
Olin melkoinen "kassi-Alma", kun lähdin liikenteeseen.



 




Paikan päällä tehtävä osoittautui erittäin mukavaksi. Asiakkaalla oli jo valmiita ehdotelmia ja yhdessä pohdimme erilaisia vaihtoehtoja. Pohjapiirustukseen teimme huonekalujen osalta muutamia muutoksia ja annoin vinkkejä kodin yleisilmeeseen ja sisustusratkaisuihin. Heille tulee jossain vaiheessa hankittavaksi vielä uusi sänky, joten annoin siihen muutamia vinkkejä  mietittäväksi.








Kokemus oli erittäin positiivinen molemmin puolin. Asiakas tuntui saavan apua ja minä tunsin todella osaavani asiani. Kolme tuntia kului nopeasti ja  asiakas oli käyntiini ilmeisen tyytyväinen. Tuli kiva tunne, kun asiakas sanoi, että olen ihan oikealla alalla, Lähtiessäni pihalta lupasin vielä lähettää heille yhteenvedon puhutuista asioista ja vähän sisustusneuvontaa tulevaisuuden varalle, esimerkiksi seuraavan sohvan hankinnassa. Pyysin häntä vielä soittamaan minulle, jos matkan varrella tulee jotain kysyttävää.
 



Tämän käynnin jälkeen olin NIIN tyytyväinen. Olin osoittanut (lähinnä itselleni), että osaan ja hallitsen (ainakin jossain määrin) sisustamista. Sain sitä kaivattua itseluottamusta rutkasti lisää. Kaikkea en osaa tai hallitse, mutta tästä kokemuksesta rikastuneena, haluan nöyränä ja intohimoisesti oppia enemmän sisustusalaa ja saada lisää kokemusta. Nyt vaihteeksi käytännössä.





Tämän kokemuksen pohjalta lähden innoissani kohti uusia haasteita.