Kyllä! Tasan vuosi sitten minun piti vain vähän kokeilla kaverini J:n innoittamana blogisivujen luomista ja hupsista keikkaa, olinkin yhtäkkiä bloggari. Ihan oikeasti ensimmäinen sivuni oli puhdas vahinko. Sen ei pitänyt tulla vielä silloin julkaistuksi, mutta kuinkas siinä sitten kävikään...
Vuosi on mennyt nopeasti ja tätä on tullut itselle jo ihan harrastus. Pyrin pitämään sivustoani päiväkirjatyyppisenä, en yhden asian blogina. Siksi varmaan blogissani on todella sekalaista juttua.
Mistä kaikesta blogini on tehty?
Havainnollistaakseni teitä, lukijat, tein muutamat kollaasit. Vuorossa siis pieni kertaus kuvapläjäyksien kera...
Blogissani kirjoitan mm.
... sisustamisesta ja remontoinnista.
... mökkeilystä Rauman saaristossa.
... tuunailusta ja käsitöistä.
...puutarhanhoidosta (ei ihan "paraatilajini") yrityksen ja erehdyksen kautta. :)
...matkailusta lähelle ja kauas.
...ruoanlaitosta, leipomisesta ja herkutteluista. Onneksi mieheni on hyvä laittamaan ruokaa, itse kun olen keittiöhommissa aika tumpelo. Yritystä kyllä on...!?!
...luontokuvauksesta. Bloggaamisen myötä valokuvauksesta on tullut uusi harrastukseni. Minulla on melkeinpä aina kamera mukanani.
...poikamme ja perheemme elämästä yleensä, päiväkirjahan tämä blogi ensisijaisesti on.
Blogini lukijakunta ei ilmeisesti ole kovin laaja, mutta en ole halunnutkaan tästä mitään "isoa". Sukulaisilta on tullut viestiä, että blogini myötä he tietävät meidän perheen elämästä paljon enemmän kuin aikaisemmin...minä kun olen todella huono pitämään yhteyksiä sukulaisiin. Näin siis hoituu "kaksi asiaa yhdella iskulla". Ja kuvien myötä tähän päiväkirjaan tulee vielä lisää mielenkiintoa.
On ollut mukava huomata, että olen alkuaikojen bloggauksesta kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan. Ensimmäiset postaukset ovat melkeinpä ala-arvosisia sekä tekstiltään että kuviltaan. Mutta kehitystä on ollut havaittavissa...
Aion jatkaa tätä harrastusta niin kauan aikaa, kun tämä tuntuu mielekkäältä. "Jutun juurista" ei ole pulaa. Välillä tuntuu, että saan tehtyä vaikka "tikusta juttua", mutta tämä on vain niin kivaa!
Taidanpa tästä keittää itselleni "juhlakahvit" korvapuustin kera...ja nauttia vielä muutamasta vapaapäivästä...
Toivottavasti te, blogini lukijat, jaksatte jatkossakin pysyä mukana. Ja on ihan kiva lukea teidänkin kommenttejanne...eli rohkeasti vain kommentoimaan, ystävät/lukijat!
Äsh, olen tainnut unohtaa tuon yhden kommentin... Elämä Vaasassa on lähtenyt hyvin käyntiin, kaupunki on ihana. Olen välillä käynyt kurkkaamassa tätä sun blogia, on hauska saada tietää mitä olet Satu touhuillut. Oikein ihanaa joulun odotusta! :) Linda
VastaaPoistaKiva, kun käyt täällä, vaikka harvakseltaankin. Tsemppiä opiskeluun ja mukavaa joulunaodotusta sinne Vaasaan!
VastaaPoistaKiitos Satu blogistasi.Se on palvellut varmasti niin kuin blogin tarkoitus onkin.Tosi on ,että paremmin tiedän tätä kautta kuulumiset sielt suunnalta kuin ennen.Juttusi on kivoja lukea.Äänesi kuuluu hyvin,siis lukiessä kuulen sen myös äänenä.Tämä ei tarkoita,että olisin aivan niin pahasti tilintallin,vaan jotenkin lukiessani juttujasi muistuu mieleen elävästi sinun tapasi puhua ja nauraa.
VastaaPoistaKuvat elävöittävät ja rikastuttavat blogia,samalla antaa maija meikäläiselle silmän ilon lisäksi vinkkejä hyödynnettäväksi.
Odottelen innolla paria seuraavaa kk:tta.Mitähän uutta ja kaunista taas keksitkään itsesi ja meidän iloksi.
En toivo sinulle elämää,
jossa ei ole vaivaa eikä haasteita,
sillä mitä sinä tekisit sellaisella elämällä.
Sen sijaan toivon,
ettei elämäsi valu hukkaan,
toivon sinulle kätten ja sydämen voimaa.
Että vilja kasvaisi aurasi jäljissä,
ruumiin ja sielun leipä
ja että olkien seassa vilkkuisi aina kukkia.
Näillä sanoilla toivotan blogistille hyvää toista vuotta!
Voi, miten herkistyinkään. Aivan ihana runo!!!Snif.
PoistaKiitokset sinne päin. Ja vaikka en pidäkään yhteyksiä kovinkaan tiiviisti, niin varmasti tiedät, että koko "sen puolen suku" on useinkin mielessä...ihan nuorimmaisesta vanhimpaan! Terkkuja vaan kaikille sinne "etelään"!!!Ja isot halaukset kaikille!!!
T: "Satuihminen" ( se ainoa oikea!...heh,heh...)
Satu, kiitos tsempeistä. Linda
VastaaPoista