Ilo irti pimeydestä!

Niin siinä sitten kävi, että lumi tuli ja...meni. Nyt on taas sitä tasaisen harmaata  ja pimeää. Minulla itselläni on vähän kaksijakoinen suhtautuminen tähän pimeimpään ajanjaksoon. Toisaalta on aika lohdutonta, että melkeinpä joka päivä on enemmän tai vähemmän vain märkää, synkkää ja harmaata...

...ja toisaalta. Näin koti-ihmisenä minä juuri nautin tästä pimeydestä. Saa laittaa tunnelmavaloja, olla vähän "hämyinen", polttaa tulta takassa ja kynttilöissä, nauttia "kotoilusta"...

Tänään kotiin tullessani virittelin muutamiin paikkoihin elävän tulen...

 

Nämä Pentikin porot (vai peurat?) kuuluvat minun suosikkeihini.

 

 

Olen saanut molemmat lahjaksi mieheltäni, tosin pienen "vinkkauksen" jälkeen.

 

Tuota pienempää yksilöä voisi olla vähän isompikin lauma... ("vink,vink!")

 

 

 

Viikko on  mennyt taas nopeasti. Palautuminen loman jälkeiseen elämään on sujunut melko kivuttomasti. Töissä on ollut tasaisen kiireistä ja kotonakin on ollut ihan sopivasti ohjelmaa. Loma teki ilmeisesti tehtävänsä, sillä omasta mielestäni olen ollut tällä viikolla hyvinkin energinen ja tarmokas (siis huom! TÖISSÄ!).

 

Tänään olimme illan "Iirolandiassa" (paikallisen jalkapalloseuran järjestämä liikuntatapahtuma) ja loppuuviikolla päiväkodissa olisi kummitusjuhlat. Perjantaina pojan kaveri tulee meille leikkimään. Mieskin lähti tänään Viroon (yllätys, yllätys!) metsästämään...

 

Lokakuu lähenee loppuaan ja huomenna onkin jo marrskuu.Yritän itse olla synkistelemättä tätä alkavaa kuukautta. Positiivisuuta ajatteluun ja ottakaamme ilo irti tästä pimeydestä!