Pihakirppistä

Viikonloppuni meni kirpputoritapahtumaan osallistuessa.

Syvärauman kirpputoritapahtuma on jokavuotinen perinne, jolloin kaupunginosan pihoihin ja kadunvarsiin kerääntyy innokkaita myyjiä. Tapahtuma järjestettiin jo 5. kerran ja se on ollut aina hyvin suosittu. Ihmisiä kiertelee leppoisissa tunnelmissa tekemässä hyviä ostoksia ja löytöjä. Meidän talomme ei varsinaisesti kuulu alueeseen, sillä talomme sijaistee "väärällä puolella", mutta olemme silti osallistuneet tähän tapahtumaan.

 

Oli jo aiemmin aloittanut tavaroiden keräilyä, mutta myyntipaikan järjestely ja esille laitto jäi edeltävään päivään (tai iltaan). 

Sääennusteessa oli luvattu viikonlopuksi sadetta, joten myyntipaikka rakennettiin autokatokseemme.

 

 

 

 

 

 

Tulipahan jälleen kerättyä varastoista, kellarista ja muista nurkista itselle tarpeetonta tavaraa myytäväksi.

Hintoja yritin pitää suhteellisen maltillisena, vaikka joukossa oli muutama "helmiäkin".

 

 

Olin kerran aikaisemmin osallistunut tähän tapahtumaan ja olin edelleen säilyttänyt osan näistä tavaroista.

Minusta on aina mukava laittaa ympäristö houkuttelevaksi ja siksi panostan hieman enemmän esille laittoon.

En tiedä, edistääkö toimenpide myyntiä, mutta minulla on mukavampi myydä kauniisti aseteltuja tuotteita.

 

 

 

 

 

Tämä jokavuotinen kirpputoritapahtuma on todella mukava tapa päästä eroon itselle ylimääräisestä tavarasta.

Osallistuminen vaatii aina hieman aikaa ja vaivaa, mutta jokainen myyty tavara tuo taatusti mielihyvää sekä ostajalle että myyjälle.

Tänä vuonna sää ei ollut aivan paras mahdollinen, mutta siitä huolimatta meillä tavara liikkui kiitettävästi. Tosin tässä kävi hieman vanhanaikaisesti, sillä pitihän meidänkin pistäytyä muiden myyntipaikoilla. Sieltä kotiin tuomisena tuli hyvää (ja tietenkin tarpeellista !?) tavaraa. Kirpputoritapahtuma tuotti mukavasti. Poikamme sai omista myydyistä tavaroista kukkarontäytettä ja taisi siinä muutama roponen mennä omaankin kukkaroon. Voisihan siitä viikonloppua viettää huonomminkin...



ja nyt latautumaan henkisesti tulevaan viikkoon, sillä tiedossa on vähitellen paluu loman jälkeiseen arkeen. Minä menen tiistaina suunnittelemaan tulevaa syyslukukautta, vaikka koulut alkavat täällä torstaina. Eiköhän se siitä...